Tapaaminen nro 36 / 18.3.2009 / Osa 4

Paikka: Ravintola Sevilla Tapiola, vastuuhenkilö OK
Aika: 18.3.2009 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB

Tämä neljäs osio ei ole oikeastaan tapaamisesta, vaan havaintoja matkustamisesta sinne.

Kokeilin ensimmäistä kertaa Jokeri-yhteyttä, jota myös raitiotielinjaksi suunnitellaan. Reitin pysäk-kiväli on normaalia harvempi. Reittioppaasta löytyi parhaimmat yhteydet. Lähdin yhtä vuoroa liian aikaisin, koska sen mukaan ei ollut juuri lainkaan odottelua bussin vaihdossa. Seuraavalla olisi jou-tunut odottelemaan Oulunkylässä 10 minuuttia. Silti aikaa tähän noin 21 km:n matkaan piti varata tasan tunti. Keskinopeus oli siis 21 km/H eli fillarin nopeus. Vastaava aika omalla autolla nopeinta reittiä olisi kestänyt 22 minuuttia. Bussilla aikaa piti varata lähes kolminkertainen määrä.

Bussin seutulipun hinta oli matkakortilla 3,36 ? suuntaansa eli yhteensä 6,72 ?. Omalla autolla hinta olisi ollut kokonaiskustannuksin 44km x 0,65 ? eli yhteensä 28,60 ?. Pelkillä polttoainekuluilla hin-ta olisi omalla autolla ollut noin 5 euroa. Pysäköinti olisi varmaan ollut Tapiolassa ilmaista. Ainakin vapaita paikkoja näytti olevan paljon. Omalla autolla aikasäästö olisi ollut noin 1,5 H. Eli jos kokonaiskustannuksista laskisi tuntipalkan, niin sen olisi pitänyt omalla autolla olla noin 14 ?. Eläkeläiselle se on ihan sopiva tuntipalkka. Pelkillä polttoainekuluilla julkinen liikenne ei pärjää millään. Siitä saakin aasin sillan siihen, että pitääkö olla eri rautakasa työmatkoille ja muuhun liikkumiseen. Jos kaikki käyvät julkisilla kulkuneuvoilla töissä, niin päivittäin sitä julkista rautaa käytetään noin 4 tuntia ja lopun ajan se seisoo varikolla. Vastaavasta pihoilla seisoo henkilöautoja ruostumassa. Eikä julkisen kuljettajillekaan taida työajan jakautuminen kahteen noin 4 tunnin vuoroon olla kovin mieluisaa. Väitänkin, että julkista liikennettä ei kannata mitoittaa huippukysynnän mukaan. Eli ruuhka-aikoina osa liikenteestä kannattaa hoitaa henkilöautoilla. Liukuvalla työajalla on iso merkitys myös liikenteen kannalta.

Pasilan virastotaloa suunniteltiin aikoinaan kahdeksi 19-kerroksen torniksi. Suunnitelma kaatui sii-hen, että koska valtiolla ei ollut vielä silloin liukuvaa työaikaa, oli tornien pinta-alasta puolet varat-tava hisseille, jotta kaikki ehtivät ennen virka-ajan alkamista kohtuuajassa kustannuspaikalleen. Virastotalon rakentaminen siirtyi ja sen valmistuessa vuonna 1982 oli valtiollakin jo liukuva työ-aika, mutta tornit oli jo unohdettu.

Jokeribussissa oli keskellä päivääkin ihan riittävästi matkustajia, ei tupaten täynnä, mutta istuma-paikat melkein. Paluu matkalla noin kello 14 jälkeen oli jo seisomapaikatkin täynnä. Jokerilinjahan on Itäkeskuksesta Westendiin. Kuitenkin matkustajien vaihtuvuus oli bussissa erittäin suurta. Ar-vioin, että noin 10 % matkusti vain yhden tai kaksi pysäkinväliä eli kaupungin osan sisäistä liiken-nettä. Noin 60 % matkusti naapurikaupungin osaan eli 3-4 pysäkinväliä. Loput 30 % oli sitten "pi-tempimatkalaisia. Tuskin kukaan matkusti Itäkeskuksesta Westendiin? Tämän matkanhan tekee jopa kolmannesajassa metrolla ja bussilla Ruoholahden kautta.

Raitiotielinja olisi varmaan nopeampi ja ehkä jonkin verran suorempikin. Nythän Jokeri koukkaa esim. Otaniemessä lähes täydellisen ympyrän. Minä selvittelisin nopeampaa perusyhteyttä ja sille sitten syöttölinjoja. Aikataulullisesti nämä syöttölinjat eivät ole ihan helppoja. Tosin näytti Jokerilla nytkin olevan aikataulun täsmäytyspisteitä ainakin Leppävaaran aseman kohdalla. Siinä bussi odotti pari minuuttia kumpaankin suuntaan mennessä. Aikanaan kaverini oli HKL:n suunnittelupäällikkö-nä ja valittelin hänelle että miksi ei bussiaikatauluja saada sovitettua niin, että niistä olisi lyhyt vaih-toaika junaan. Esim. minulla oli aamuisin vain noin 1 bussi viidestä, jolla vaihtoaika oli sopiva muutaman minuutin luokkaa, jotta ehti rauhassa kävellä eikä tarvinnut pelätä myöhästymistä. Ystä-väni SV vastasi että ei onnistu. Bussin kierros kestää pari tuntia ja jos sitä aletaan sovittamaan juna-aikatauluun, niin siinähän tulee kuljettajalle väkisin luppoaikaa.

Jokerihan kulki Maunulan, Haagan, Pitäjänmäen, Leppävaaran ja Otaniemen kautta. Alueella näyt-tää olevan paljon erilaisia yrityksiä. Mainoksia oli talojen seinissä paljon. Useita taloja oli myös erikseen nimetty. Suomalaista tekstiä ei talojen mainoksista juuri löytynyt. Toki siellä Tietokarhu ja jokin muukin oli, mutta pääosin nimet olivat vierasperäisiä. Tapaamisessa joku tästä havainnosta totesikin, että olemme kansainvälistyneet. On sama, missä maailman kaupungissa liikkuu, samat mainokset siellä on seinillä.

HJB / 31.3.2009

PS. Kirjoitan tekstejä Wordilla, josta olen siirtänyt ne leikepöydän kautta blogiin. Jostakin syystä blogi ei hyväksy tekstejäni. Sisältää kuulemma vääriä merkkejä. Joudun kikkailemaan, jotta saan sen hyväksymään tekstin. osittain siksi tekstin koot ja fontti vaihtelevat. Konsulttini neuvoi yrittämään Outlookin kautta, jolloin voisi onnistua. Eli nyt siirrän tekstit Outlookin kautta. Onnistuuko? Ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Toisellakin ilmestyi taas herjoja.