Paikka: Ravintola Sevilla Tapiola, vastuuhenkilö OK
Aika: 18.3.2009 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB
Olimme käyneet sähköpostilla keskustelua Savonlinnan keskustan tiehankkeesta. Keskustelun aiheutti YLEn MOT-ohjelma ”Turha tie”. Ohjelma antoi hankkeesta kuvan, että kansa vastustaa, mutta virkamiehet ajavat jääräpäisesti totutusta. Hesarissa oli myöhemmin vähän toisen henkinen kirjoitus, jossa todettiin mm., että valtuustosta 2/3 on hankkeen kannattajia. Eniten ihmetytti, miksi Kyrönsalmeen rakennetaan avattava silta, vaikka syväväylä siirretään Laitaatsalmeen. Samoin keskusteltiin yleisellä tasolla taas kerran siitä, miten vesillä kulkuoikeudella on vahva asema ja kyseltiin, moniko hyötyalus tarvitsee 25 metrin vapaata alikulkua sisävesillä. Tapaamisen jälkeen selvittelin, mistä Savonlinnan hankkeessa on päätetty.
Tiehallinnon hankekortissa kerrotaan hankkeen kustannusarvioksi 130 M€ ja se sisältää mm. Kyrönsalmen avattavan sillan hallintaa helpottavan liikenteenohjausjärjestelmän. Seuraavassa lauseessa todetaan hankkeeseen sisältyvän uuden syväväylän avaaminen Laitaatsalmeen. Syväväylähankkeen kustannusarvioksi ilmoitetaan 40 M€. Vuoden 2007 talousarvioon hyväksyttiin hanke, jonka kustannusarvio oli 59 M€, mutta Laitaatsalmen syväväylästä ei puhuttu mitään. Hankkeen pituudeksi ilmoitettiin 5,6 km.eli koko väli Miekonniemi – Laitaatsalmi, ilman syväväylää. Summat 59 ja 40 ovat yhteensä 99 eli sopiva ”Vaatehuoneen Simon hinta”. Jotakin jäisi puuttumaan 31 M€ edestä?
Nyt lisätalousarvioesityksessä hankkeesta sanotaan päätösosassa seuraavaa: ”Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksia enintään 25,0 milj. euron määrästä hankkeesta vt 14 Savonlinnan keskusta (sis. syväväylän siirto), 1. vaihe. (Huom! Poistettu muita hankkeita koskevat tekstit!)” Valtuus on annettu vain vaiheeseen 1, joka määritellään esityksen perusteluosassa seuraavasti:
”Vt 14 Savonlinnan keskusta (sis. syväväylän siirto), 1. vaihe. Valtatie 14 on osa keskisen Suomen poikittaisyhteyttä valtateiden 5 ja 6 välillä sekä Savonlinnan talousalueen tärkein tieyhteys. Tie kulkee Savonlinnan keskustan läpi katuverkossa. Pääväylien liikennemäärät ovat 14 000—23 000 ajon./vrk. Kesällä Kyrönsalmen sillan avausten aikana autojonot ruuhkauttavat mm. keskustan puoleisen katuverkon. Kaikki raskas liikenne kulkee pääkaduilla, joilla on jyrkkiä mäkiä ja ahtaita risteyksiä. Liikenneturvallisuus on erittäin huono. Osuudella tapahtuu keskimäärin 15 henkilövahinkoihin johtavaa onnettomuutta vuodessa. Näistä pääosassa on mukana kevyt liikenne. Vesiliikenteen osalta nykyinen Kyrönsalmen syväväylä on Saimaan syväväylästön vaarallisimpia kohtia. Hankkeen 1. vaiheeseen sisältyy tieosuuden itäpäässä toinen silta Kyrönsalmeen, valtatien nelikaistaistaminen välillä Ruislahti—Miekkoniemi (noin 1,7 km) sekä kevyen liikenteen järjestelyjä (mm. 5 alikulkukäytävää). Koko hankkeen 2. vaiheen on tarkoitus alkaa 1. vaiheen jälkeen. 1. vaiheen kustannusarvio on 25 milj. euroa. Koko hankkeen (sisältäen Kyrönsalmen syväväylän siirron) kustannusarvio on 130 milj. euroa ja H/K-suhde 2,3.”
Budjetissa päätetäänkin vain toisen sillan rakentamista Kyrönsalmeen ja siihen liittyvät tiejärjestelyt välillä Miekonniemi – Ruislahti. Varsinaisesta ohitiestä ei siis ole vielä päätöstä.. Vain viittaus, että tarkoitus on jatkaa vaiheen 1 jälkeen. On siis edelleen mahdollista, että mielet muuttuvat ja ohitie jää rakentamatta. Parin vuoden päästä valtion velka linee yli 100 Mrd€, joten harkintaa varmaan joudutaan tekemään, mihin rahoja käytetään. Siis sekä MOT että Hesari antoivat väärää tietoa. Hankkeita näköjään supistetaan, jotta saataisiin päätökset aikaan. Laajennetaan sitten myöhemmin, jos laajennetaan? Voi olla, että MLe:llä on vielä kauan aikaa ottaa kuvia äitinsä pyykinpesulaiturista?
Jos olisi ollut Väylävirasto jo pystyssä, niin olisiko rakennettu ensin syväväylän siirto ja sitten vasta toinen silta Kyrönsalmeen, jolloin olisi voitu avattava silta jättää pois ja säästetty muutama M€? Toinen asia, joka mietityttää on veden pinnan korkeudet. Savonlinnassa lienee parin metrin ero? Jos Laitaatsalmeen rakennetaan normaalin levyinen kanava, joka lienee nykyistä salmea leveämpi, niin tyhjeneekö yläpuolinen vesistö?
Markkinoille on tullut Mämmiolut, mutta joukostamme ei ollut kukaan maistanut. Nyt on, ainakin sitä miedompaa, joka olisi oikeastaan II-veroluokkaan kuuluvaa, jos sellainen olisi. Miksei muuten ole?. Ei ollut minusta mämmin makuista. Vaikutti lähes normaalilta tummalta oluelta. Sopii niillekin, jotka ovat tottuneet syömään ruisleivän kiinteässä muodossa.
Koska tässä on jo yksi A4 täynnä, niin jatkan tapaamisen raportointia toisessa osassa.
Hei,
Pari tarkennusta blogin tekstiin:
1) Savonlinnassa Haukiveden ja Pihlajaveden vedenkorkeuksien ero on 0...10 cm
(tulva-aikana suurin, alivesitilanteessa vaaterissa). Älkää puhuko 2 metristä ja
yläpuolisen vesistön tyhjentymisestä! Laitaatsalmen syväväylä avartaa salmea sen verran, että vedenkorkeus alapuolisessa Pihlajavedessä nousee n. 5 mm (Fortumilla teetetty laskelma).
2) Mastonkorkeuksista tiedoksi, että Meriteiden- ja sisävesisääntöjen mukaan Saimaan kanavan maksimialuksen, jollaisia rahtialukset Saimaalla säännönmukaisesti ovat, tulee käyttää mastovaloja, joiden korkeudet määräytyvät siten, että keulavalon tulee olla 12 m runkoa ylempänä ja perävalon puolestaan 4,5 m keulavaloa ylempänä. Kun rungon korkeus on luokkaa 4 m, tulee tästä perävalon korkeudeksi 4+12+4,5 m = 20,5 m. Em. Säännön mukaan kaikkien kulussa olevien em. kokoluokan rahtialusten tulee käyttää näitä kulkuvaloja. Savonlinnan siltakysymyksissä ei voida lähteä siitä, että meriteiden sääntöjä ei noudatettaisi.
Ajatuksenne syväväylän siirtämisestä ensin pois Kyrönsalmesta, on kannatettava. Kysymys on nimenomaan siirtämisestä, jolloin Kyrönsalmeen ei tarvitsisi jättää syväväylää, vaan sinne voisi rakentaa kiinteän sillan.
Tämä edellyttää Laitaatsalmen siltaratkaisun toteuttamista meriteiden sääntöjen mukaisella tavalla.
Terveisin,
Risto Lång
HJB / 20/3.2009.
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
2 kommenttia:
Saimaan korkeusero Savonlinnan kohdalla on vain 10cm kansalaisenn karttapaikan korkesutietojen mukaan, joten kuopiolaiset voivat olla huoletta.
Matti
Moro!
Vedin korkeuseron hatusta. Viimeksi, kun olen Savonlinnassa ollut katselin Figaron kulkua ja se meni melkoisella vauhdilla virrassa ja varmaankin puolella koneteholla. Uskoin sellaisen virran syntyvän vain suuremmasta korkeuserosta. Uskon kuitenkin eron mitanneita. Olisi se varmaan kartastakin löytynyt, mutta se on tietenkin autossa. Kiitokset Risto LÅngille.
HJB
Lähetä kommentti