Aika: 18.3.2009 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB
Ja taas jatkuu. Onko kaikkien muutettava taajamiin? Eikö olisi parempi, että ihmiset asuvat rakentamissaan tiilitaloissaan haja-asutusalueella ja olisivat onnellisia? Kävisivät töissä siellä, mistä niitä löytyy. Liikkumisen haitathan käyvät koko ajan pienemmiksi, kun autot kehittyvät eivätkä ympäristöystävällisempinä saastuta samassa määrin kuin nykyään. Mutta ajan arvo nousee palkkojen noustessa ja silloin työmatkan ”virtuaalikustannukset” kasvavat, jos matka-aika säilyy samana? Ja taas kerran kysyttiin, voiko kotimatka- tai vapaa-ajalle laskea samaa ajan arvoa. Ongelmana taitaa vielä olla se, että niitä töitä ei löydy alle 100 km:n etäisyydeltä?
Maaseudun onnellisuudesta meillä oli itse kullakin kokemuksia. Muisteltiin mm. silloisilla nuoriso-ja maamiesseuran sekä työväen taloilla vietettyjä iltamia. Niissähän paikkakunnan omin voimin oli valmisteltu näytelmä, usein farssi tai ainakin komedia. Mikä sen hauskempaa kuin kylän öky-isäntä naisten vaatteissa näyttämöllä. Televisio on vaikuttanut niin, että pienistä asioista ei enää osata iloita? Verotussyistä ei silloin voitu järjestää tansseja, jos ei ollut sitä pakollista 1,5 tunnin ohjelmaa. Kyllähän siellä joku joskus luki tunnin runoja ja sitten kysyi, että eiköhän tämä jo riitä, kun ei ole konstaapeliakaan paikalla. Jatkokertomukset lehdissä taisi olla vähän sama juttu. Haluttiin riittävästi luettavaa, jotta voitiin kerätä mainoksia ja ilmoituksia? Myöhemmin näistä jatkokertomuksista on koottu kirjoja.
Rovaniemellä rakennetaan jo yleisen tien päälle. Hämeenlinnassa, Karhulassa ja Lauttasaaressa suunnitellaan. rakentamista. Muisteltiin, että silloin ennen tieoikeuden katsottiin ulottuvan maapallon keskipisteestä taivaaseen. Eli tien alittamiseen ja ylittämiseen tarvittiin aina lupa. Lentokoneet olivat luvasta vapautettuja. Ei niitä varmaan nykyisinkään sopimatta rakenneta, mutta eivät tienpäällä olevat rakenteet aivan ongelmattomia ole. Mitenkähän korkeita kuljetuksia tulevaisuudessa käytetään? Busseilla ei varmaan saa ajaa ali syttymisvaaran vuoksi, ei ainakaan kaasukäyttöisillä?
Valtion velanotosta keskusteltiin myös. Yleisesti ihmeteltiin, että miten maksetaan takaisin. Lauri Uotila oli lehdessä kertonut, että velka käytetään omaisuuden kasvattamiseen eikä se siten niin paha asia ole. Myöhemmin on lehdessä vielä sanottu, että nykyisin valtio saa osinkoja ja korkotuottoja enemmän kuin maksaa vastaavia. Mutta jos rahat käytetään kannattamattomiin investointeihin, niin silloin ei tuottoja tule. Lisäksi on kysymys siitä, miten niitä kannattavia investointeja päästään rahastamaan. Tiehankkeethan ovat yleensä hyvinkin kannattavia, mutta kun raha niihin palautuu valtiolle kovin kiertäen tai veromarkkoina, niin ei takaisin maksu helppoa ole. Elvyttäviähän tiehankkeet ovat. Kotimaisuusaste on korkea ja puolet palautuu heti julkiselle sektorille veroina. Se toinenkin puoli tulee parin kierron (huollot, ruuan osto jne..) jälkeen. Laskeskelimme myös, että kun velkaa on nyt lähes 60 mrd€ ja siihen otetaan vielä 60 mrd€ lisää, ja valtion maksama korko on lähes 4 %, niin 50 vuoden takaisinmaksulla pitää alku vuosina löytyä noin 6 mrd€ vuodessa. Taitaa olla noin 15 % valtion budjetista?
Meidän aikanamme oli ensin mekaniikan professorina ja myöhemmin rehtorina Sten Einar Stenij. Häntä muisteltiin taas kerran. uusina muistoina olivat mm. hänen esityksensä keskipakovoimasta eli drallista. Hän oli pienehkö mies. Hän toi luentosaliin laakeroidun, pyöreän levyn, jolla seisoen hän näytti, miten pyörimisnopeus kasvaa, jos massa keskittyy pystyakselille. Hän otti vauhtia kädet levällään ja kun hän vei kädet pitkin vartaloaan, pyörimisnopeus selvästi kiihtyi. Toinen muisto oli, että hän ilmoitti etukäteen, että jos hän tulee luentosaliin ikkunasta, pidetään välikoe. Eräälle luennolle professori sitten tuli ikkunasta vahtimestarin pitäessä kiinni hankituista tikkaista ja silloin pidettiin välikoe. Jo aikaisemmin on kerrottu siitä, miten hänen tenttiinsä piti tulla tummassa puvussa. Ainakin siinä tentissä, missä minä olin, oli kaikilla tumma puku. Emme uskaltaneet kokeilla pääsisikö läpi ilman. Meistä useampi oli hakenut todistuksensa ”Steppi” Einarilta henkilökohtaisessa noin, 15 minuutin tapaamisessa. Tosin yksi oli saanut todistuksensa sihteeriltä, joka oli käynyt kyllä vastaavat keskustelut.
Keskustelimme myös siitä, mikä OYJ eli julkinen osakeyhtiö. Osa oli sitä mieltä, että se on julkisesti kaupan oleva. Osa taas epäili sen liittyvän yhtiön kokoon. Osakeyhtiölain 1§ määrittelee:
”Tätä lakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin. «Osakeyhtiö» voi olla yksityinen (yksityinen «osakeyhtiö») tai «julkinen» («julkinen» «osakeyhtiö julkisia osakeyhtiöitä
Yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi. ”
Eli nimike johtuu sittenkin kaupan olemisesta. Julkiselle osakeyhtiölle on kuitenkin määritelty mm. suurempi oma pääoma.
Seuraavan kokouksen ajankohta sovittiin jo heti kokouksen alussa, koska MLe oli sopinut jo ”esitelmän” pitäjät. Paikkaa en tässä paljasta, jotta tapaamisemme ei saisi liikaa huomiota. Aika on kuitenkin 21.4 kello 12.00 ruokailussa ja kello 13.30 sitten esitelmät.
HJB / 26.3.2009
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti