Paikka: Ravintola Sevilla Tapiola, vastuuhenkilö OK
Aika: 18.3.2009 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB
Ja jatkuu.. Savonlinnaan tuli jo palautetta. Veden pinnan korkeuseroa ei mitata siellä metreissä vaan senteissä. Eli onkimisen mahdollisuudet säilyvät vielä Kuopiossa ja Joensuussa. Tosin siellä taitaa olla säännöstelymahdollisuuksia välillä ainakin Taipaleen kanavassa. Liekö Karviossakin? Orivirran kanavan suunnittelussa minäkin olin mukana, mutta se ainakin on avokanava.
Ystävämme sairastuminen johti keskustelun Esperiin ja Tilkkaan. Epäilimme Punaisen Ristin olevan mukana Esperin toiminnassa ja niin netin mukaan näyttää olevankin. Tilkkaanhan oli koulutettu Filippiineillä sairaanhoitajia. Oikeastaan taisivat olla jo koulutettuja, mutta valmiuksia toimia Suomessa parannettiin. Terveydestä oli muutenkin puhetta. Hampaiden ahkera ja voimakas harjaus syö varmaankin kiillettä. Tosin kukaan ei ollut tavannut hammaslääkäriä, joka olisi suositellut harjauksen pois jättämistä. Joku oli todennut hammaslääkärilleen pesevänsä hampaansa kahdesti vuodessa, oli tarvetta tai ei. Sen sijaan totesimme, että maito- ja juustopitoiset ateriat lapsena ovat luustolle ja hampaillekin hyväksi. Joku tunsi henkilön (IP?), joka kävi hammaslääkärillä ensimmäisen kerran vasta yli 5-kymmpisenä.
Hailuodon silta on taas ajankohtainen. Sitähän puuhattiin jo 1980-luvulla. Ensin oltiin tuomassa Hollannista jotain ruostunutta ristikkosiltaa ja sitten seuraavaksi jo suunniteltiinkin ihan omaa. Ensimmäisen yrityksen torppasin minä ja jälkimmäisen tyrmäsi ympäristöministeri Matti Ahde. Joskus 1980-luvun alkupuolella minulle soitti eräs pankinjohtaja Länsi-Suomesta kysyen, suunnitteleeko TVH siltaa Hailuotoon ja jos, niin koska se rakennetaan. Sanoin, että TVH:n suunnitelmiin ei sisälly siltaa Hailuotoon. Hän kysyi. olenko aivan varma. Vastasin koordinoivani TVH:ssa koko maan viisivuotissuunnitelmia ja uusin on juuri tekeillä, eikä siellä ole ko. siltaa. Sain kiitokset vastauksestani. Uteliaana aloin kuitenkin kysellä siltaeksperteiltä, mitä on tekeillä eli mistä mahtaa olla kysymys. Minulle kerrottiin, että joku oli löytänyt sopivan purettavan teräsristikkosillan Hollannista, ja se riittäisi Hailuotoon. Loogisesti ajatellen, joku bisneshenkinen oli varmaankin hakenut pankista lainaa ostaakseen halvalla sillan Hollannista ja myydäkseen sen kalliilla valtiolle. Pankinjohtaja halusi varmistaa, ettei kyse ole riskisijoituksesta. Jäi varmaan laina myöntämättä. Jos sen ruostuneen sillan olisi joku sopivat yhteydet omaava saanut Suomeen, niin kaipa siitä olisi sitten silta rakennettu? Antti Talvitie ja joku muu (J. Vähäaho?) kävivät myöhemmin siltaan tutustumassa ja kertoivat sen olleen niin ruosteessa, että suurin osa palkeista olisi mennyt vaihtoon. Lauttaa varten ruopattu ”vedenalainen kanava” lienee taas parannettavassa kunnossa? Liettymisen lisäksi alueella on myös melkoinen maan nousu. Uuden sillan penkereelle rakennettaisiin tuulivoimalat, joten hanketta ajetaan nyt ympäristöystävyydellä. Lauttakustannukset jatkuvine väylän ruoppauskustannuksineen tekevät hankkeesta myös taloudellisesti kannattavan.
Eläkeiän nostosta tietenkin myös keskustelimme. Järjestelmän kehittäjä oli kuulemma joskus todennut, että jos eläkeikä nyt määriteltäisiin samoin perustein, niin se olisi 82 vuotta. Näytti lehdessä olleen juttua, että nykyisin eläkkeelle jäävistä vain puolet jää vanhuuseläkkeelle, muut jäävät, joko työttömyys tai sairaseläkkeelle. Eläkeiän nostohan pitää silloin tehdä vaikuttamalla tuohon jälkimmäiseen puoliskoon? Näinhän nyt päätettiin yrittääkin. Osa-aikaeläke oli toiminut joukkomme kokemuksen mukaan hyvin. Kokeilleet olivat jopa tehneet samat työt, kuin ennen osa-aikaeläkettä. Selitys oli siinä, että osa-aikaeläkeläistä ei kutsuttu kokouksiin. Valtion virkamiehillä voitaisiin eläkeikää kyllä nostaa, jos palautetaan vanha virka-aika, joka oli kello 10–14 ja oliko siinä välissä vielä lounastauko? Jos halutaan ihmisten jatkavan työssä kauemmin, niin työolosuhteita on korjattava. Ei riitä, että vauhtia hidastetaan parina viimeisenä vuonna. Jaksamiseen on vaikutettava jo aikaisemmin. Tosin ihmiset ja työthän ovat erilaisia.
Nyt näyttää olleen niin isoja asioita esillä, että raportointia on syytä jatkaa vielä kolmannessa osassa.
HJB / 24.3.2009
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti