tiistaina, joulukuuta 03, 2019

Tapaaminen nro 139 / 26.11.2019 JPOS.



Läsnä: JPOS, TEUP, JN, API, LAM ja HJB.

Paikkana oli nyt Tähtitaivas -kabinetti White Ladyssä eli sielä perällä kelon alla.

Ja muistelemalla aloitimme. Eräs tunnetusti asioihin vauhdilla kantaaottava työtoverimme oli kuullut uuden viran perustamisesta työpaikalleen. Hän marssi siltä istumalta ison pomon luo ja kysyi, aiotaanko siihen nimittää se henkilö, jonka kanssa hänellä ei yhteistyö toiminut. Pomo vastasi, että kyllä. Sitä seurasi lause: ”Sitten minä irtisanoudun välittömästi.” Eli kyllä valtiollakin osattiin tehdä nopeita päätöksiä.

Opiskeluaikana teimme paljon ns. harjoitustöitä eli opeteltiin käytännön työntekoa. Usein käytettiin paljon aikaa sopivan mallin eli prujun etsimiseen. Niihin sitten liittyi monta yllättävää tekijää. Etenkin jos ei ollut perehtynyt kunnolla, vaan yritti siitä, mistä aita oli matalin. Erään toverimme valmistuminen oli viivästynyt ja siksi hän viimeisen talonrakennuksen harjoitustyön prujasi nopeasti. Tarkastava assistentti huomasi, että kaveri ei ollut itse tehnyt eikä tiennyt työstä juuri mitään. Kaveri reagoi nopeasti ja kertoi, että kyseessä on hänen viimeinen harjoitustyönsä ja se oli kyllä prujattu, mutta nyt on tilanne se, että hänen valmistumisensa on tästä työstä ja sen hyväksymisestä kiinni. Assistentti oli ymmärtäväinen mutta vaati kaveria vannomaan, että ei koskaan suunnittele paskahuussia isompaa rakennusta. Kaveri vannoi ja valmistui.

Toinen vastaava tapaus oli myös huoneenrakennuksen alalta, jossa kaveri oli prujannut kerrostalon pääpiirrustukset. Assistentti oli suhtautunut hyvin arvostavasti, mutta sitten kysynyt, oletko käynyt katsomassa, miltä tämä näyttää valmiina rakennuksena? Ei ollut.  Assistentti siihen totesi, että käypä katsomassa Munkkiniemessä. Hän piirsi tämän sinne 10 vuotta sitten.

Oma kokemukseni on, kun piirsin kavereille kaksi eritasoliittymää. Olin siinä assistentin selän takana kuuntelemassa palautetta. Kun tuli negatiivisiä lauseita en malttanut olla puolustamatta piirtämääni. Tyhmäähän se oli. Assistentti sen kyllä oivalsi, mutta ei sanonut mitään. Määräsi kuitenkin korjattavaksi. Kyllä noista prujuista oppikin. Itse prujasin mm teräsristikon. Kun tutustuin prujuun kunnolla, opin niin paljon, että laskin parille kaverillekin tuon teräsristikkotehtävän.

Muistan itse olleeni paikalla luovuttamassa jätevesipuhdistamon piirrustuksia, kun jonossa edellä olevalle todettiin, että tehtäväksiannossahan sanotaan, että pyöreät yksiköt ja assistentti ojensi kaverille paperit takaisin. Kaveri poistui ja minun työni tarkastettiin seuraavaksi. Minulla oli neliskulmaiset yksiköt eli puhdistusaltaat. Taisi mennä minun työni läpi. Tuo kaveri palasi ja sanoi pyyhkineensä laskelmien luvuista joka paikasta kaksi desimaalia pois. Nyt räjähti molemmat assitentit nauramaan ja siitä ei meinannut tulla loppua. Kaveri katseli ihmeissään, mistä on kysymys. Hän ei ollut perehtynyt niin paljoa, että olisi ymmärtänyt pyöreiden yksikköjen tarkoittavan altaiden muotoa.

JN oli tavannut Ville Mäkelän ja saimme kuulumisia yhteisistä työtovereista. Ville on muuttanut pääkaupunkiseudulle.

Keskustelimme myös olut ja kahvikulttuurista. Molempia on jo tuhansia laatuja.  Niinpä suoraviivaisimmat ovat jo aina tilaamassa heterokahvin tai oluen. Ja tämä ei ole hyökkäys kansanryhmää vastaan.

Samoin keskustelimme hätäpuheluista. Ne taitaa ola hoidettu jo aika keskitetystä. Ei siis riitä, että sanoo hädän olevan Rantatiellä, koska niitä taitaa olla muutamia satoja Suomessa. Tuo oikean paikan ilmoittaminen on muutenkin vaikeaa, ainakin vieraammassa ympäristössä. Siksi kannataa ladata puhelimeen tuo 112 -ohjelma, joka antaa hälytyskeskukselle suoraan soittopaikan koordinaatit. Vesillä on koordinaatit ainoa keino avun pyynnössö, joten kartalla pitää pysyä. Sisävesillä kuulema soitetaan hälytyskeskukseen, mutta merellä suoraan meripelastukseen.

Työajan lyhentäminen kasvattaa työn tuottavuutta. Varmaan on alakohtaisia eroja. Ruutua tuijottava valvoja ei kai saa paljon enempää aikaiseksi paitsi jos tarkkaavaisuus kasvaa ja sitä kautta laatu paranee?

Posti oli vielä lakossa, joten siitä keskusteltiin tapaamisessa, vaikka sähköpostikeskustelu oli ollut jo vilkasta aikaisemminkin. Yleinen havainto oli, että voiko liikkeellä olevaan tietoon luottaa? Nykyisin levitetään niin paljon väärää tietoa, että kannattaa aina miettiä, onko se luotettavaa. Mutta kun ratkaisua mietittiin, niin todettiin, että Postin pitää ottaa päätöksensä takaisin ja nuo 700 palaa PAUn sopimukseen. Näin siinä taisi sitten myös käydä. Nyt sitten odottelemme vielä Postin hallituksen vaihtamista.

Sitä ihmeteltiin myös valehtelevatko ministerit. Rinne oli useampaan kertaan sanonut, että hallitus ei ole osallinen neuvottelussa. Eilen jäi kuitenkin mielikuva, että Rinne oli ehdottanut tuota neljän koplaa, mutta valtakunnan sovittelija oli kieltäytynyt. Paaterolta oli mennyt päivämääriä ohi. Joku alaisista on töpännyt, kun ei ole kertonut? Onkohan avustajien valinnassa korostunut puoluepoliittinen osaaminen ja asiantuntemus jäänyt liian vähälle huomiolle? Ministerille lykätään kyllä niin paljon paperia eteen, että niitä on mahdoton lukea. Esittelijällä ja avustajilla on iso vastuu erityisesti asiantuntemisesta.

Tuosta muistui mieleen, kun noin 30 vuotta sitten pomo antoi lausunnon työohjelman hyväksymisestä, että tiesivätkö ministerit, mistä päättivät. Etusivun otsikko ison kirjaimin.  Eivät varmaan tienneet, sillä heille lyötiin istunnossa noin 2000 sivua paperia eteen ja sanottiin, nyt pitäisi hyväksyä koko valtakunnan vuoden työohjelma. Ei kukaan sanonut, että sieltä puuttuu kaikki Eduskunnan hyväksymät Etelä-Suomen uudet tiehankkeet. Kyllä siinä ministeri tuon lehtiotsikon vuoksi tuli sitten linjaa pitkin ja aika kovaäänisesti!

LAM esitti meille kaavioin, mistä Postin toiminnassa on kysymys. Yhteiskunnan palveluja pitää antaa kaikille. Siksi ne ovat jossakin kannattavia ja jossakin hyvin tappiollisia. Jos palvelu yksityistetään, niin pitää ratkaista myös se, miten hoidetaan nuo kannattomat osat.

Seuraava tapaaminen on 07.01.2020 kello 12.30 ja vastuu on LAM:llä.

HJB/ 29.11.2019

lauantaina, lokakuuta 26, 2019

Tapaaminen nro 138 / 22.10.2019 APi.



Läsnä: JPOS, MLe, TEUP, JN, API ja HJB.

Ja jälleen White Lady ja Tähtikabinetti.

Vieraana oli Tapani Määttä. Hän oli tiestössä ensimmäistä kertaa teekkarina kesätöissä. Hän aloitti kirjahyllyä kokoamalla. On jälkeenpäin ihmetellyt, että testattiinko häntä. Ei testattu, mutta TVH:ssa oli vain yksi henkilö, joka teki näitä ”puusepän” töitä ja häntä sai sitten odotella pari viikkoa. Kaksi muuta vaihtoehtoa oli joko teekkari tai sitten koota itse.

TAM toimi TVH:ssa useammassa yksikössä.  Hän hoiti OA:n jälkeen työohjelmat ja taisi olla enemmän tuskastunut siihen tarkkuuteen jolla niitä tehtiin. Työvoiman määrittely yhden miehen tarkkuudella työmaittain ja kuukausittain ei ollut järkevää. Me olimme jo aikaisemmin hyväksyneet sen, että työmaat hoitivat asiat hyvällä tavalla, mutta joka kuukauden 15 päivä työmaalla piti olla ohjelman mukainen määrä. Raportoinnissa ei siis valehdeltu. Siinä vaiheessa kun minä (HJB) vaihdoin tehtäviä, TAM siirtyi jatkamaan niitä. Työohjelmien käsittelyyn piti saada uusi tekijä. Taisi olla ylijohtaja, joka asetti ehdoksi sen, että henkilön pitää saada vanhentunut työohjelman käsittely uudistettua. Sehän onnistui, kun tehtävään valittiin työministeriön työohjelman käsittelijä.

JPOS oli viettänyt syntymäpäiviä pitkällä lounaalla. Oli kestänyt noin 9 tuntia ja koko ajan syötiin ja juotiin. Mutta hänen mukaansa ei mennyt lainkaan ryyppäämiseksi. Ruokalajeja taisi olla lähemmäs 10.

Valmiusharjoituksesta oli myös juttua. TAM kertoi, miten oli käsky käynyt, että kaikkien pitää siirtyä kellariin suojatiloihin. Osa henkilöistä oli vammautunut ja heidät piti kantaa sinne paareilla kierreportaita pitkin. Ylivahtimestarimme Mille oli yksi kannettavista. Kierreportaita ei ollut suunniteltu paareja varten, joten niissä oli pakko pitää paarit keskellä ”tyhjän” päällä. Alla oli siis noin 10 kerrosta pudotusta. Mille sanavalmiina sanoi jo ensimmäisen kerroksen jälkeen, että minä kävelen mieluummin. Tuli harjoituksesta hyvä havainto, että paareja ei saa alas kuin hisseillä.
Tuo ei tainnut olla minun vetämässä harjoituksessa vaan seuraavassa?

Tuo minun valinta oli mielenkiintoinen. Satuin ruokatunnilla samaan hissiin pääjohtajan kanssa hän sanoi, että on tulossa valmiusharjoitus ja pitää johtoryhmässä valita sille organisaatio. Totesin jotain, että hyvä, että niitä pidetään aika ajoin. Minäkin olin edellisessä jotenkin mukana. Reilut tuntia myöhemmin pääjohtajan sihteeri tuli sanomaan, että Sinut on valittu vetämään koko Tielaitoksen valmiusharjoitus. Kannattaisi olla tarkkana, missä avaa suunsa. Vetäjä sai illalla seuraavan päivän tilanne kuvan, jos oikein muistan. Mieleenpainuvin kuvaus oli se, että Muurmanskin alueella on tapahtunut ydinonnettomuus. Toimikaa. En ollut uskoa silmiä, kun aamun lehdestä luin, että Muurmanskin edustalla on uponnut ydinkäyttöinen sukellusvene Kursk. Epäilin uutisen olevan virhetulkinta harjoituksen käsikirjoituksesta. Vaan eipä ollut. Oli todellinen 1/miljoonasta sattuma.

TAM muisteli myös, miten hän oli jossakin seminaarissa Lontoossa käynyt tauolla JN:n kanssa WC:ssä. Siihen rännille heidän väliinsä änkesi iso tumma mies ja kaverit olivat vähän peloissaan ihmetelleet. Kaveri pyysi kohteliaasti anteeksi ja sanoi selvällä Suomen kielellä, että on kiva kuulla välillä Suomen kieltä. Hän oli ollut Askin talissa Olli Mäen sparraaja. Oli puhetta muutamasta muustakin tapauksesta, jossa on yllättäen saanut vastauksen suomeksi. Suomalaisia on kaikkialla.

Keskustelimme myös muutamasta tutusta ja heidän nopeasta paikanvaihdostaan. Yksi oli Oulu - Helsinki väli neljässä tunnissa autolla. Oli joku sopinut tennismatsin ministerin poliittisen sihteerin kanssa. Noin tuntia ennen hän oli varmistanut, että ottelu onnistuu. Sihteeri oli sanonut olevansa Kajaanissa, joten voi hiukan myöhästyä. Oli jäänyt kaveri ihmettelemään, että hiukan taitaa olla aika paljon. Noin 5 minuuttia sovitun ajan jälkeen laskeutui armeijan helikopteri tennishallin pihalle ja tuo henkilö astui ulos valmiiksi peliin pukeutuneena.

Mehän olimme kaikki olleet mukana jollakin tavalla kehittämässä tienpidon suunnittelujärjestelmää. Niinpä kysyimme TAMilta, missä nyt mennään. Hän sanoi, että ministeri oli halunnut tuon tehtävän ministeriöön ja siksi se oli Väylävirastossa ”kiellettynä” lopetettu. Ministeriössä sitä vain ei annettu kenenkään tehtäväksi, joten nyt sitä ei juuri enää ole. Meidän työmme on siis menneisyyttä ja kokemus on häviämässä sekä kohta sen kehittämisen saa aloittaa alusta?

Minä olin muistellut, miten yksikössämme oli hyvä henki. Muiden mielestä minulla oli ehkä liian ruusuinen kuva. Ainakin muualla oli myös ongelmia. Oli kaksi erityistä ongelmaa, alkoholi ja aikaansaamattomuus. Ne tuhosivat yhteishengen ja vaikuttivat välittömästi ilmapiiriin. Esimiehelle (anteeksi esihenkilölle) irtisanominen on vähemmän miellyttävä tapahtuma. Useimmille se on jopa ylivoimainen tehtävä? Se vain on tehtävä, jos muut keinot ei tehoa. Muistelimme erästä päällikköä, jonka lounas oli säännöllisesti mustekala (7 lonkeroa). Päättyivät ne hänenkin työnsä.

Eräs tuttavamme oli myös ihmetellyt, miksi te ostatte noita uusia autoja? Hän käy hakemassa auton koeajolle ja sitten aina vaihtaa, jolloin on aina tuliterä auto alla, eikä maksa mitään. Eli on meitä ollut moneen lähtöön.

Seuraava tapaaminen on 26.10.2019 kello 12.30 ja vastuu on JPOS:llä.

HJB/ 26.10.2019


keskiviikkona, syyskuuta 25, 2019

Tapaaminen nro 137 / 24.09.2019 JN.


Läsnä: MLe, TEUP, JN, LAM, API ja HJB.

Ja jälleen White Lady, mutta nyt Tähtikabinetti.

Me Matin kanssa ajoimme nyt kolmostien kautta, koska reittiopas kertoi sen olevan nopeampi. Onhan sillä parit liikennevalot vähemmän ja suurin osa 80 rajoitusta.  Nyt oli kuitenkin EU:n maatalousministerit varanneet paikan Nurmijärveltä lehmien katseluun, joten poliiseja oli kymmenittäin ja joka risteys oli varauduttu sulkemaan. Tie kaupungista poispäin pidettiin tyhjänä ja ruuhkat oli sen mukaiset. Mutta hyvin tuo matka kuitenkin meni. Olimme hyvissä ajoin. Kabinettivarausta ei vain ollutkaan JN:n nimellä vaan minun. Kyselyt herätti jo epäilyn, että ovat varaukset menneet sekaisin, kun tiskillä oli toinenkin henkilö kyselemässä varausta eikä löytynyt. Kehoitin JN:ää aina välillä katsomaan henkilökorttiaan, niin muistaa nimensä. Selitys löytyi siitä, että minä olin varannut edellisen ja Jarmo silloin oli käynyt varaamassa seuraavan ja siinä ei sitten nimi vaihtunut.

Muillakin oli kokemuksia suljetuista teistä. JN oli aikoinaan ihmetellyt, kun Tuusulan tiellä ei ollut ketään vastaan tulevien ajoradalla. Sitten sieltä tuli moottoripyöräpoliisit ja poliisiautot perässään pari mustaa Vitoa ja taas poliiseja. Eli aika massiiviset järjestelyt muutaman ihmisen vuoksi. Ilmastoteko olisi, jos kulkisivat samalla  bussilla, vaikka vähän hienommallakin. Tasa-arvoisessa maassa toisten vain pitää olla muita tasa-arvoisempia. Oli joku nähnyt tilanteen, jossa kaksikaistaisella tiellä kaikki vastaantulijat pakotettiin luiskaan, vaikka tilaa olisi ollut kaistallakin.

Erikoiskuljetukset aiheuttavat myös joskus muun liikenteen rajoittamista. Joskus kuljetetaan ”taloja”, jotka ovat koko tien levyisiä. Itse olen kerran kohdannut kuljetuksen, jossa etuauton kuljettaja näytti käsimerkein, että aja sivuun. Minä ajoin bussipysäkille ja jäin odottamaan. Tulihan sieltä sellainen neljä metriä leveä kuljetus. Olisi siinä mahtunut vastaan tulemaan, mutta tuo kohtaaminen olisi tapahtunut tiukassa mutkassa ja se olisi ollut hankalampi. Ainakin kuljetus olisi joutunut hidastamaan.

Tuo johtikin sitten keskusteluun byrokratiasta ja sen seurauksista. Aikonaan erikoisluvan saanti kesti viikkokaupalla. Tietenkin piti siltojen kantavuus tarkistaa. Mutta se johti siihen, että kuljetuksille ei pyydetty lupaa lainkaan. Sitten alettiin miettiä prosessia ja se uudistettiin niin, että nopeimmillaan lupa on myönnetty minuutissa. Työohjelmassa oli sama ongelma. Työministeriö ohjasi tarkasti, montako miestä missäkin kuukaudessa saa milläkin tienpätkällä olla töissä. Ja nuo luvut olivat pieniä. Tielaitoksessa kyllä sitten keksittiin tavat kiertää tuo säätely. Sama koskee kyllä kaikkia byrokraattisia määräyksiä. Seuraukset voivat olla todella huonojakin. Eräällä tietyömaalla oli tapahtunut tapaturma. Olikohan siellä joku iskenyt lapiolla jalkaansa. Mestari täytti tapaturmalomakkeen. Se tuli bumerangina, koska oli jätetty täyttämättä kohta, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vastaavien tapaturmien välttämiseksi. Mestari kirjoitti siihen: ”Olen ottanut miehiltä lapiot pois.” Vastaus kelpasi.

Hallituksen budjettiesitys valmistui 40 minuutissa. Sitä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Rinne valitti, että kopioiden ottaminen vei enemmän aikaan. Joku jo totesi, että tuokin olisi sujunut nopeammin, jos Rinne olisi oivaltanut, että pakastin ei ole kopiokone. Oli kuulema ns ”vanhat pierut” jossakin tv-ohjelmassa myös todenneet, että tuo ei ole mahdollista. Tulee huono budjetti. Totta kai se on mahdollista, kun on hyvin valmisteltu ja etukäteen sovittu, niin periaatteessa homma hoituu yhdellä nuijan kopautuksella. Ei ministerit tuota 1000 sivuista opusta kuitenkaan lue. Avustajat sen ovat tehneet jo aikaisemmin. Jälkikäteen kaikki puolustaa sitä, mitä tuli tehtyä.  Toinen ääripää on sitten se, että riidellään joka asiasta viimeiseen asti.

JN oli ollut sotaveteraanien kokouksessa ja me tietenkin ihmeteltiin, että eihän hän ollut silloin vielä syntynytkään. Perinnetoimintaahan se oli. Meidän poppoommekin on kohta sen edessä, että joko jatketaan perinnetoimintana tai muutetaan nimeä.

Trumpin pyynnöstä Ukrainalta Bideniä koskevista tiedoista keskusteltiin myös. Todettiin, että jos tuo on totta, niin taas on pyydetty ulkomaalta apua vaalityöhön ja syytehän siitä tulee. Nyt jälkikäteen on tiedossa, että syytettä on jo ehdotettu. Saako riittävästi kannatusta ja nimittääkö Trump tutkijat, joita sitten vaihtaa viikon välein? Trump vastustaa taloudellisin perustein kaikkia ilmaston hyväksi tehtäviä toimia. TV-kuitenkin kertoi edellisenä iltana, että osavaltiot toimivat ihan toisin, samoin liikeyritykset. Eli Trump aiheuttaa vain hämmennystä eikä taida vaikuttaa käytäntöön? Trump toteaa usein, että hänellä on täydet valtuudet eli hän käyttäytyy kuin diktaattori.   (Tämä Applen ohjelma tunnistaa sanan Trump, mutta ei suomalaista -kin päätettä.)

Ja totta kai oli puhetta myös tästä Trump 2:sta eli Johnsonista. Tabletilta luimme korkeimman oikeuden päätöksen ja keskustelimme siitä, voiko laittoman päätöksen tehnyt jatkaa pääministerinä. Huonolta vaikuttaa. Ehkä brittien pitäisi nyt äänestää erosta uudestaan. Peruste voisi olla, että edellinen äänestys syntyi valheellisin tiedoin eli kaataa koko homma Johnsonin syliin. Päätös on heidän.

Ilmaston muutoksen todellisuudesta käydään keskustelua aika jyrkin mielipitein. Joidenkin mielestä julkisuudessa esitetään vain muutosta perustelevia tieteellisiä tuloksia (93%). Vastaan väittäjien (3%) tulokset piilotetaan, vaikka olisivat huippututkijoiden tekemiä. Jos ilmasto lämpiää, niin seuraukset ovat todella isoja. Jäätiköiden vähäinenkin sulaminen johtaa meren pinnan korkeuden muutokseen. Eipä tarvitse paljoa nousta, kun miljardin asukkaan on etsittävä uudet asuinpaikat eli kansainvaelluksia on odotettavissa. Lisäksi kuivuus toisaalla vie elämisen mahdollisuudet siellä. Eli maahan muuttajia on odotettavissa ja paljon.

APi oli valittanut kaupungille alueensa katujen pientareiden liian rajusta niitosta isoin konein, jolloin niitetään paljon tarpeetontakin ja jälki on rumaa. Käsin tehtynä työ olisi vähäisempää ja jälki kauniimpaa. Lisäksi hän oli toivonut kapeille asuinkaduille 20 nopeusrajoitusta, koska fillareilla ajetaan liian lujaa lasten joukossa.  Espoon vastaus tietenkin kesti. Niitto on tehtävä koneella. Nopeusrajoitukseen ei ole edellytyksiä, koska fillareissa ei yleensä ole nopeusmittaria. Kuitenkin seuraavassa lauseessa kerrottiin, että Toppelundin (?) koulun kohdalle oli laitettu rajoitus. Eli ristiriita. Lisäksi kaupunki oli kutsunut talkoisiin rantojen puhdistamiseksi, jonka asukkaat ovat jo tehneet, mutta roskia ei kukaan korjaa. Kaupunki oli ehdottanut lavan tilaamista, jonka kaupunki kuljettaa pois, mutta asukkaat maksaa lavan.

Pois lähtiessä olivat poliisit edelleen matkan varrella, mutta nyt istuivat vielä autoissa odottaen käskyjä. Matka meni jouhevasti, mutta selvästi alle rajoitusten, joten polttoaineen kulutuskin oli pari litraa sadalle pienempi.  Eli kulutukseen vaikuttaa eniten nopeus ja sitten tasaisuus.

 Seuraava tapaaminen on 22.10.2019 kello 12.30 ja vastuu on APi:llä.




maanantaina, elokuuta 26, 2019

Tapaaminen nro 136 / 20.08.2019 HJB.


Läsnä: MLe, TEUP, JN, LAM, API ja HJB.
Ja jälleen White Lady, mutta nyt toinen kabinetti.

Vieraaksi olimme saaneet Olavi Tupamäen. Olavi oli meillä tiestössä Espalla vähän aikaa, mutta tiestömittauksissa kai edeltävän kesän. Myöhemmin hän oli kansanedustajanakin pari kautta.

Mutta ensin alkuun pari asiaa, jotka jäi käsittelemättä. JN on viettänyt 150-vuotisjuhlia. Hän täytti 70, vaimo 60 ja avioliitto 20 (Vai oliko se koira? Ei tuo muisti ole enää entinen.) Summa oli kuitenkin 150.

Toinen unohtunut asia on, että nyt paikalla olleista enemmistö asui vuonna 1964 Otaniemessä  samassa huoneessa 3B43. Eli TeuP ja MLe kevään ja OT ja minä syksyn. Onhan tuosta jo 55 vuotta aikaa.

Minä töissä käsittelin kansaedustajien suulliset ja kirjalliset kysymykset sekä raha-asia-aloitteet, mutta yhtään OT:n asiaa en muistanut. Hän muisteli tehneensä ainakin kahdesta tietä. Kertoi myös, että kotikylään johtava tie oli vielä 1990-luvulla kelirikkoaikana niin huonossa kunnossa, että Tupamäen koulu sen varrelta jouduttiiin sulkemaan pariksi viikoksi. Opettaja ei päässyt autollaan koululle. Saattoi noita kulkukelvottomia olla vielä myöhemminkin kelirikkoaikoina ja kovien lumipyryjen aikaan. On liukkauskin  ollut sulkemisen syynä. Nyt on kunnossapitorahoissa niin iso vaje, että kantavuudet alenee ja voi sulkemisia olla vielä tulossa, ainakin raskaan liikenteen kieltoja. Me, jotka työskentelimme 1960-luvulta 2000-luvun alkuun näimme oikeastaan koko Suomen tiestön rakentamisen ja olimme siinä osaltamme mukanakin.

OT muisteli myös kansanedustajan aikojaan. Mm. sen, kun Veikko Vennamo muita kuulematta julisti SMP:n olevan vasemmistopuolue. Tämä SMP:n linjan vaihto, johti vasemmistoenemmistöiseen Eduskuntaan ja valisijamiehet (Raimo Lemström ja Aune Mänttäri)  huoklehtivt, että jokaisessa valiokunnassa oli vasemmistoenemmistö. Sekoiulun jälkeen valiokunnat jouduttiin valitsemaan uudestaan. Jo edellisesssä Eduskunnassa oli Rafael Paasio valittu puhemieheksi SMP:n tuella.

Me muut muistelimme myös Raimo Vistbackaa, joka oli liikenneministerinä meidän aikanamme. Hän oli liikenneturvallisuus seminaarissa sanonut puhujakorokkeelta, että hänen mielestään yhden oluen jälkeen voi ajaa autolla. Kyllähän sen laki sallii, mutta paikka oli outo tuolle sanonnalle. Jäi osallistujien mieleen. Toinen muisto, jota pidettiin kyllä joukossamme tarinana, mutta aikanaan se kerrottiin totuutena. Vistbacka oli siviilissä nimismies. Hän oli tullut vaimonsa kanssa vierailulta autolla ja huomasi pari sataa metriä ennen kotia, että vaimolla ei ollut turvavyö kiinni. Hän pysäytti auton ja käski vaimoa kiinnittämään turvavyön. Vaimo vähätteli, että enää 200 metriä ja mekko rypistyy. Vistbacka periaatteen miehenä otti sakkovihon taskustaan ja kirjoitti vaimolle 150 markan sakon turvavyön käyttämättömyydestä.

Tuo johti keskusteluun siitä, että pitääkö turvavyö olla kiinni, kun peruuttaa auton ulos tallista. Olimme sitä mieltä, että pitää, vaikka kyseessä onkin yksityisalue ja se saattaa haitata taaksepäin katselua. Tässä iässä on hyvä noudattaa rutiineja niin ei unohdu. Muistelimme myös TVH:n ST-ajoa, joissa eksyimme OT:n kanssa Hyrylän sorakuopille ja siellä auton nokka nosti ison maakiven ylös. Se sitten rullasi auton alla rikkoen yhtä sun toista.

Linnuista keskustelimme myös. APi oli seurannut, miten kanahaukka metsästi variksia. Se otti korkeutta ja lensi varislauman yläpuolelle. Sieltä se syöksyi alas ja ohi varislauman, mutta kääntyikin äkkiä ja hyökkäsi alhaalta, mutta ei sillä kertaa onnistunut. Mutta oli selvästi suunnitelma. Olihan sitä juttua myös valkoposkihanhista ja muista haukoista.

Ilmasto-ongelmiahan ei unohdeta. Niitä on varmasti. Mutta miten reagoidaan?  Toimenpiteitä on tehtävä, mutta kuinka pitkälle Suomessa kannattaa mennä, jos muut ei tee juuri mitään? Onko meidän "kuoltava nälkään", jolla ei ole maailman ilmastolle mitään merkitystä? Sama koskee oikeastaan maahan muuttoa. Ottamalla pakolaisia autamme yksittäisiä henkilöitä, mutta suuressa kuvassa se ei muuta mitään. Ongelmat on pakko ratkaista siellä, missä ne syntyvät. Esimerkiksi Nigerian väkiluku kaksinkertaistuu, vaikka sieltä muuttaa miljoonia pakolaisiksi. Eli väestönkasvu on saatava pysäytetyksi ensinmäisenä. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Mielipiteet muuttuvat hitaasti. Meillä Suomessakin lapset olivat pitkään vanhuuden turva. Vasta sosiaalietuisuuksien järjestäminen pysäytti väestön kasvun. Nyt jo ehkä liikaakin. Taitaa muutama sukupolvi mennä asioiden kuntoon saattamiseen?

Suojatiekäytäntöjä myös mietittiin. Jalankulkijalle on annettavaa tilaa, mutta sääntö ei koske pyöräilijää, vaikka he niin luulevat. Lisäksi pyöräilijä ei kai saa ajaa suojatietä pitkin ellei siihen rinnalle ole merkitty pyörätietä. Pitäisi taluttaaa.

Minä sain ensimmäisen kokemuksen tuosta jalankulkijan oikeudesta Ruotsissa, jossa sääntö tuli voimaan ennen Suomea. Lähdettiin Värtanilta kohti Vasa-laivaa kävellen. Ensimmäisellä suojatiellä tuli rekka, joka hidasti vauhtiaan jo 100 metrin päässä. Me näytimme kädellä, että annapa mennä. Samoin teki rekkakuski. Siinä sitä sitten vilkutettiin hyvän aikaa. Ei tullut kuski kuitenkaan kopistaan, joten nokkapokalta säästyttiin. Meille tuo Ruotsin sääntömuutos selvisi vasta myöhemmin.  Nykyisin Suomessa jalankulkijat katselevat kännykkää eikä liikennettä eli vastuu alkaa olla täysin autoilijalla.

OT kertoi muistakin urallaan tapahtuneista asioista. Hän oli mm avainasemassa Vietnamin laivatelakan toteuttamisessa. Se taitaa olla edelleen suurin Suomen kehitysavulla toteutettu hanke. Eduskuntakausien jälkeen OT sai pääsinsinöörin tehtävän laivatelakan toteuttamisessa. Aikamoinen vastuu 30-vuotiaalle. Taisi olla TVH:n tapa, että nuoriin luotettiin (Saisto?). OT kävi Vietnamissa neuvottelemassa. Suomen suurlähetystölle ei Vietnamin pitkä työpäivä sopinut, joten OT jäi yksin neuvottelemaan ja niin hän sai yksin allekirjoittaa sopimuksen Suomen puolesta. Ei tainnut olla ihan tapojen mukaista ja siksi hän sai kovat moitteet UM:stä. Meille nuorille taisi olla tuolloin yleistä, että asiat hoidetaan ja otetaan haukut sitten jälkikäteen. UM moitti mm siitä, että OT oli vaihtanut kielen ranskasta englanniksi. Suomessa oli tuolloin kuulema yksi nuubialainen rakennusinsinööri, joka osasi ranskaa. Telakan rakentaminen siirtyi UM:n päätöksestä ja samalla kustannusarviokin nousi 2,5 kertaiseksi. Jälkikäteen voi sanoa, että telakka on yksi onnistuneimpia kehitysapuprojekteja.

Kun homma pysähtyi, lähti OT muualle ulkomaille lähes 20 vuodeksi.  Lähinnä Nigeriaan ja Brysseliin. Nigeriassa hän oli Perusyhtymällä ja työt etenivät hyvin niin kauan kuin sotilasvallalla rahat riitti. Paikka oli kohtuullisen vaarallinen. Ulkonaliikkumiskieltoa rikkoneita ammuttiin. OT:n kohdalla meni ohi. Rahojen loppuminen oli ennakoitavissa. Niinpä OT teki firmalle maasta vetäytymisestä suunnitelman. Organisaatio oli iso ja siihen liittyi paljon kalustoa ja kiinteitä rakenteitakin, joten pelkällä lentolipun ostolla homma ei hoitunut. OT:n suunnitelma ei kuitenkaan edennyt johdolle asti ja niin OT lähti ja Perusyhtymä jatkoi siellä ja teki sitten isot tappiot. Taas yksi eimerkki siitä, että asioihin kannattaa varautua etukäteen.

Kotimaassa vuorossa oli Perusyhtymän vientiosasto ja Partekilla Saudeihin elementtitehdas. Myöhemmin sitten oma yritys ja sen hommissa Brysselissä 7 vuotta. Työt olivat pääosin EU-komissiolle ja Euroopan suurimmille rakennusalan yrityksille sekä pari konsulttityötä Japaniin ja Singaporeen.  Hän tekee edelleen töitä harvenevaan tahtiin omassa yrityksessään.

Oli silmiä avaava tapaaminen.

Seuraava tapaaminen on 24.9.2019 kello 12.30 ja vastuu on JN:llä.


maanantaina, toukokuuta 27, 2019

Tapaaminen nro 135 / 22.05.2019 TeuP.


Läsnä: JPOS, MLe, TEUP, JN, LAM, API ja HJB.
Ja jälleen White Lady ja sen Tähtikabinetti eli se pyöreä.

LAM oli tavannut tullessa Sauna-Jussin ja houkutellut mukaan, mutta hänellä oli joku toinen tilaisuus. Jussilla oli merkittävä osuus liikennetaloudellisten laskelmien rantauttamisessa Suomeen. Hän toimi TKK:ssa opettajana ja minun kurssini taisi olla ensimmäinen. Minua asia innosti ja sainkin aineesta täydet pisteet. JPOS oli Jussin apuna assistettina teettämässä harjoitustehtäviä. Wahlgren oli aiheen proffana.

Tuosta assistenttihommasta tuli mieleen jätevesipuhdistmon harjoitustyönä tehty suunnitelma. Tehtäväksi annossa oli kaksi päävaihtoehtoa: pyöreät altaat ja neliskulmaiset altaat. Yleistä oli prujujen käyttö eli kopiotiin kaverin työ omilla lähtötiedoilla. Assistetteinä olivat Sipilä ja Poika-Taivainen. Isä oli Oulussa proffana. Siitä tuo nimitys.  Minun edessä oli kaveri luovuttamassa omaa työtään. Sipilä vilkaisi ja sanoi, että tässähän sanotaan, että pyöreät yksiköt ja työnsi kaverille paperit takaisin. Minä luovutin oman työni ja minun jälkeen oli taas tuo sama kaveri. Ihmettelin vähän, miten hän nyt jo oli uudestaan. Hän antoi paperit Sipilälle ja sanoi, että on pyyhkinyt kaksi desimaalia joka luvusta pois. Erityiseti Poika-Taivainen oli totinen tyyppi. Mutta nyt nauroi aivan katketakseen ja samoin Sipilä. Hyvä kun tuolilla pysyivät. Minullakin oli vaikeuksia pysyä totisena. Kaveri ei vieläkään ymmärtänyt, mikä oli mennyt pieleen. Sipilä sitten asian avasi ja totesi, että pitäisi prujauksesta huolimatta edes vähän tutustua aiheeseen.

Brexit oli aiheena. Mayn odotettiin eroavan, mutta miten käy itse aiheelle. Sopimukseton ero taitaa olla ainoa vaihtoehto. Britit ei hyväksy tehtyä sopimusluonnosta ja EU- ei parin vuoden neuvottelun tulosta suostu avaamaan. Onhan se tietenkin mahdollista, että koko ero peruuntuu, mutta kyllä sekin on monen mutkan takana. Taitaa maksaa asia kymmeniä miljardeja briteille? Ja pitihän se Trumpkin ottaa puheeksi. Hänen sanomakseen on väitetty, että aloittaisi sodan Irania vastaan ellei se olisi hänen imagolleen vahingollista. Eli pienistä on sodat kiinni?

Raideteistä oli myös puhetta vähän. Jokeri-rata olisi valmis rakentamisen alkuun, mutta Pajamäessä asukkaat valittavat. On nähty liito-orava. Lisäksi lintujen ystävät ovat ilmoittaneet, että puita ei saa direktiivin mukaan kaataa lintujen pesimäaikana. Eli ainoa mahdollisuus taitaa olla joulun välipäivät? APi on muuten melkoinen bongari. On havainnut kai yli 150 lintulajia vuodessa. Oli havainnut Viitakerttusen aamukävelyllä.

Yhdessä muuten todettiin, että Espoo ei ole kaupunki. Oli aikonaan maalaiskunta ja sitten kauppala. Siitä sitten keskusteltiin, mikä oli kauppala. Päädyttiin siihen, että kauppalalla ei ollut kaikkia kaupungin oikeuksia eikä velvollisuuksia. Epäiltiin erityisesti kaavoitukseen liittyviä asioita. Mutta netistähän asiaa löytyy.

Suomeen kauppala tuli Ruotsista. Ensimmäinen kauppala oli Ikaalinen. Ensimmäiset kauppalat olivat maalaiskunnan sisäisiä taajaan rakennettuja osia, joilla oli vähän itsenäistä päätäntävaltaakin. Aikoinaan maaseudulla oli kaupanteko kielletty markkinoita lukuunottamatta. Kauppala oli tapa kiertää tuota lakia eli saatiin maalaiskuntaan paikka, jossa sai käydä kauppaa.

Myöhemmin sitten kauppala oli itsenäinen kunta maalaiskunnan ja kaupungin välimuotona. Nurmes oli ensimmäinen kauppala, joka käsitti koko kunnan. Vielä 1950-luvulla harkittiin Espoosta erotettavaksi Tapiolan ja Leppävaaran kauppalat, mutta jäi toteutumatta. Vuonna 1963 koko Espoo muutetttiin kauppalaksi. Uusi kuntalaki tuli 1977 ja sen jälkeen on ollut vain kaupunkeja ja maalaiskuntia. Juridinen ero on lähinnä nimessä. Tosin noita kauppalaa koskevia eroja oli vielä 1990-luvulla.

Palinkasta oli myös juttua. Sitä kuulema tehdään Unkarissa lähes joka taloudessa joskus. Oli JN kokeillut, kun erä viiniä oli mennyt pieleen. Hyvää tuli. Tuosta tuli sitten juttua Suomen alkoholilainsäädännöstä. Aikonaan sai ostaa vain kaksi pulloa kirkasta kerralla. Nyt saa ostaa vaikka hyllyn tyhjäksi, kuten myyjä minua opasti. Ns. viinakortti oli pitkään. Minä otin ensimmäisen viinakorttini Tapiolan Alkoon. Siinä piti määritellä kaksi myymälää Helsingistä, joissa sai käydä ostoksilla. Minulla taisi olla Hankkijan ja Bensovin Alkot. Monella teekkarilla oli Albertinkadun Alko lähellä Polia. Maahantuontikin oli rajusti säännösteltyä. Oli tunnettu käsite tuo täysi lasti. Nykyisin saa tuoda niin paljon kuin haluaa. Telkkarissa näytettiin kuvaa, jossa Virossa myytiin Koskenkorva-salkkuja. Taisi olla 10 litran salkku?

Oli JN käynyt katsomassa myös Formula-kisoja. Oli kuulema ollut mielenkiintoinen kokemus. Autoja vilahti vauhdilla ohi, mutta ei ehtinyt edes numeroa nähdä. Hänen tuttavansa ratkaisi ongelman siten, että hänellä oli puhelin linja Suomeen auki ja kaveri telkkarista katsoen kertoi, mikä on tilanne. Siksi kai noille radoille on ilmestynyt isoja screenejä, joista katsojat saavat oikeaa tietoa. Nykyisin saa jo 75 tuuman ruutuja kotiinkin.

Mehän olemme ajantasalla. Tiedämme nyt, että keramiikkaa voi tehdä jo huonelämpötilassa. Ei tarvita enää polttouuneja. Yritysten tilitietoja saa netistä, kun vain osaa etsiä. Mistelimme myös, että Timo TA:lla oli kolme kapakkia eli Saslikki, Troikka ja Kasakka. Troikka ainaki n on vielä ja Saslikissa olemme kerran kokoontuneetkin.

Kiinan ja Venäjän rahaa lipuu ympäri maailman ja aika outoihin kohteisiin. Perusteita ihmettelimme, mutta ei avautunut. Rahan pesua epäiltiin. Myöhemmin tuli ilmi, että Jokerit on siirtynyt Kurrin omistukseen.  Koko olemassaolonsa ajan Jokerit on tehnyt liikevaihdon kokoista tappiota. Mitenkä tuo on mahdollista? Kai siten, että menot ja tulot kirjataan eri yhtiöön? Tuo menoyhtiö pitää vain määräajoin sitten ”uudistaa”. Kaupalla tai konkurssilla?Ja joku maksaa? Ainakin veron kerääjä.

Toivotettiin hyvää kesää ja seuraava tapaaminen on 20.8. 2019 ja vastuu on HJB:llä.  Meikkua oli käyty katsomassa, mutta kabinetista olisi pitänyt saada aikaan liian suuri liikevaihto, joten ei ole käytettävissä.

27.05.2019 HJB

perjantaina, huhtikuuta 26, 2019

Tapaaminen nro 134 / 24.04.2019 MLe


Läsnä: JPOS, MLe, TEUP, JN, LAM, API ja HJB.

Aluksi taisimme muistella TVH:n vanhoja toimintapaikkojen osoitteita. Taisi alkaa siitä, kun kävin Pitäjänmäellä jonkin hyväntekeväisyysjärjestön pihassa ja minusta talo oli maalattu TVL:n värein eli kyselin, oliko tuo se entinen TVL:n varasto ja korjaamo Kutomotiellä? Ei kukaan muistanut.  Mutta osoitteita oli kaikkiaan ainakin 16.  Teknillis-taloudellinen toimisto oli Isoroballa ja ikkunoista oli näköalat Helka-hotellin huoneisiin. Aamuisin vieraat venyttelivät ikkunoiden ääressä tietämättä, että vastapäätä oli uteliaita nuoria  kavereita, joilla oli koodijärjestelmä siitä, mihin ikkunaan kannattaa katsoa.

Muisteltiin myös menneiden aikojen liikennettä. Matka Kuusamosta Ouluun saattoi kestää bussilla jopa kolme päivää. Mutta bussilla oli lumiaura nokalla eli hoiti samalla tien aurausta, ainakin omaksi tarpeeksi.  Tienpito oli joskus kuntien vastuulla ja nimismies oli se, joka valtion puolesta toimintaa valvoi. Siitä nimitys ”nimismiehen kiharat”.

Suomessa autojen isompi myynti ja samalla kunnon tienpito alkoi vasta 1960-luvun alussa. Päällystettyjä teitä oli vain 400 kilometriä ja nekin betoniteitä pääasiassa pääkaupuniseudulla. ”Merimiesautoja” toki oli. Merimiehillä kuului palkkaetuihin kai yhden auton maahan tuonti vuodessa? Nämä autot olivat kysyttyjä ja niitä jonotettiin. Suhteilla pääsi jonon ohi. TeuP onnistui samaan Kuplan (vai joku sukulainen). TeuP joka tapauksessa hoiti auton myöhemmin museorekisteriin ennen myymistä alan harrastajalle.

Nyt on tulevaisuus robottien varassa. Eli ei maahan muuttajia työntekoon tarvita. Autoja ajaa robotit ihan pian ja samoin hoitaa vanhuksia. Niiden etuna on, että ne eivät väsy eikä laita hanttiin, jos niin on ohjelmoitu ja ne vain kestävät. Näinkö nuo tyrkkäävät ruokaa suuhun oli se sitten auki tai kiinni? Oli joskus kaveri, joka totesi joka asiaan ”Miten mielenkiintoista”.

TV.stä tulee sarja chileläisten pelastamisesta. Tuo oli samaan aikaan, kun me teetimme TeuPin kanssa hommia Jyrkillä. Oli kuulema tuon suurlähettilään serkku? Hienoaa, että yli 2000 saatiin pelastettua. Kyllä siinä ansaitsisi paremmankin arvostuksen kuin pulla kahvit Stubilta. Eiköhän sarja johonkin johda.  Tosin siinä toimittiin vastoin presidentin käskyä, joten yllyttääkö palkitseminen vastaavaan toimintaan holtittomasti?

LAMilla oli mukana Marko Nenosen kirja Liikennepolitiikasta. Tosin se tuntui harmittavan, että kirja on historiaa eikä tulevaisuutta.  Historiasta tulee mieleen, että  ETP huomautteli JN:lle aina kohdatessa, että vieläkö sinä olet Tieyhdistyksessä. Sitten aikanaan JN vaihtoi työnantajaa ja sai ETP:ltä kirjeen. Siinä oli vain lyhyesti viesti ”Vihdoinkin! ETP”. Eli joskus asiat ilmaistaan lyhyesti.

Minulla oli kurssitapaaminen ja yksi kavereistani kertoi olleensa Parkanossa pelaamassa pesäpalloa. Mukana oli myös TeuP. Ottelu oli 1960-luvun joukkue vastaan nykyinen kunnan valtuusto. TeuP kertoi joukkueen kaksi parasta olleen jo yli 80-vuotiaita. Kurssikaverini tosin sanoi, että puolelta revähti ottelussa reidet. Eli kannattaa aloitella harkiten.  Siitä sitten tuli juttua monesta muusta iäkkäästä. Oli joku pelannut golfia yli 90-vuotiaan kanssa. Ei kyllä ihan koko rundia.

Juttua oli myös monesta muusta ongelmasta, lähinnä nälkää näkevistä perheistä. Joku kertoi lukeneensa äidistä, joka ”teurasti” nuorimman lapsen ja teki hänestä keiton muille lapsille. Nämä pitivät kovasti keitosta ja ihmettelivät, miksi pikku Ivan ei ole sitä syömässä. Taitaa meillä olla asiat suhteellisen hyvin?

Muistelimme myös Neuvostoliitto - Venäjän ykkösmiehiä. Ei ihan kaikilla ollut muisti hallussa. Erona USA:han on, että Trumpista käytetään nykyisin aika kovaakin kieltä, mutta Putisnista emme ole vastaavaa juuri kuulleet.

Sovimme, että seuraava tapaaminen on 22.5 (TeuP) ja sitä seuraava 20.8 (HJB). Meikku tuntui sopivalta paikalta, mutta siellä pitää kabinetista maksaa aika paljon.

HJB/ 26.4.2019

perjantaina, maaliskuuta 22, 2019

Tapaaminen nro 133 / 20.03.2019


Paikka: White Lady, vastuuhenkilö API.
Läsnä: JPOS, MLe, TEUP, JN, LAM, API ja HJB.

Muisti alkaa olla kovin lyhyt. Siksi vilkaisin ensimmäisen tapaamisen pöytäkirjaa. Siinä oli koko tapaaminen tiivistetty hyvin. ”Muisteltiin mukavia.” Ta jotain sinne päin. No mutta nyt vähän pidemmin.

White Lady on hyvä kokoontumispaikka. Ainakin neljä kabinettia. Piti myös katsella netistä vähän historiaa. Mehän olemme olleet saman firman asiakkaiita jo 50 vuotta. Eli White Lady perustettin osaksi Työmaahuoltoa. Etelä Espalla Lyylin baari oli myös osa Työmaahuoltoa. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus ja työmailla oli ruokahuolto turvattava. Lotilla oli hyvä kokemus suurten joukkojen ruokkimisesta ja niin syntyi Työmaahuolto. Myöhemmin White Lady on vaihtanut toimijaa.

Brexit on mielenkiintoisessa vaiheessa. Määräaika on ensi viikolla. Sopimusta ei britit hyväksy. Jos on koko asia huono, niin voiko siihen edes löytyä hyvää sopimusta? Tosi asia on, että brit kärsii asiasta miljardeja tappiota. Varmaan muutkin. Briteistä lähtee teollisuutta muualle sopivat he mitä vaan. Jatkoaikaa tulee, mutta ei se mitään muuta. Kesäkuun lopuu on viimeinen mahdollisuus sillä heinäkuun alussa aloittaa uudet edustajat ja britit eivät valitse edustajiaan. Brittien maksut EU:lle juoksee koko ajan. Varmaan myös toiseen suuntaan. Eiköhän britit ole kuitenkin nettomaksajia?

Sote puhutti myös. Mehän alamme olla kohta sen suurkäyttäjiä? Näyttää siltä, että SDP ja Keskusta haluavat maakuntavetoisen ja pääosa muista tyytyisi kuntapohjaiseen ratkaisuun. Se on selvä, että uusi hallintorakenne syö rahaa, joka on jostakin pois. Lisäksi tuon hantohimmelin pystyttäminen ja toimintakuntoon saaminen vie oman aikansa. Sdp on callupien suurin puolue ja lienee siten pääministeripuolue.  Jo he pitävät tuosta kannastaan kiinni, niin keskusta on sitten paras kaveri ja siihen joku pikkainen mukaan. Eli Sdp ratkaisee, mihin suuntaan lähdetään.

Meistä muutamat käyvät Suomalaisen klubin senioritilaisuuksissa, joissa on kuulema hyviä alustuksia ja keskusteluita. Hauskuudessa varmaan häviävät.

Eläintarhan ajoista keskusteltiin myös. Muutamat olivat paikalla parin kuolonkolarin sattuessa. Tötterman ajoi kolarinsa 1950-luvulla. Hän oli ollut äitini luokkatoveri. Ruotsalainen Attenberg taisi kuolla 1963 auton lentäessä ilmaan. Jos muisti klikkaa, niin netti auttaa.

Muistelimme myös afrikalaisia opiskeukaveteita. Sambialainen Petter taisi olla myös TVH:ssa töissä. Hän oli kai se tumma kaveri, joka Servinmökissä tokaisi hernkeitosta tarjoilijalle: ”Tämä ei olla valkoisen miehen soppaa!” Myöhemmin Petter oli Sambian liikenneministeriön pääjohtajana. Kaikki eivät olleet yhtä innokkaita opiskelijoita.  Itse muistan kaksi Angolan kaveria, jotka asuivat kesällä viereisessä huoneessa ja pyrkivät Teknillisen fysiikan osastolle.  Olivat jo Tansakassa opiskelleet 5 vuotta. Kun kaveri tuli minulta kysymään, miten säilykepurkin avaaja toimii, niin epäilin heidän tulevan torjutuksi ja näin kävi.

Johtavia poliiseja syytetään toiminnan valvomisen laiminlyönnistä. Emme tunne tarkkaa tilannetta. Siksi voi miettiä vapaammin. Ei meilläkään pääjohtaja tiennyt kaikkea, mitä alalset tekivät tai mitä jättivät tekemättä.  Pääjohtajan apuna oli sisäinen tarkastus, mutta ei sekään kaikkea nähnyt ja tutkinut. Eli kyllä johto joutuu luottamaan alaisiin eli henkilövalinta on tärkeässä roolissa.

Autokoulusta keskusteltin myös. Meillä oli aikoinaan muisin mukaan parikymmentä tuntia teoriaa ja 30 ajokertaa käytännön harjoittelua. Nykyisin taitaa olla vain noi kolmasosa. Tai oik4astaa ei mitään, sillä kevyt aut kortin saa kuulema ilmoittautumalla nimismiehelle. Eli kohta kadulla on autoja, jotka saattavat ajella ihan miten sattuu. Toisiin ei voi enää luottaa?

Nopeusrajoituksista keskusteltiin myös. Aina niiden syytä ei voi havaita, esim koulujen kohdat. Ympäristön seuraaminen ei riitä, mutta on se silti välttämätöntä. Em kerkitkään aina ole kohdallaan. Esim työmaiden kohdalla saattaa laiskuus johtaa siihen, että merkkejä ei poisteta, vaikka niitä ei väliaikaisesti tarvittaisi. Poliisit eivät pitäneet siitä, että heitä kehotettiin tarkkailemaan myös sitä, onko merkit oikein asetettu.

Paljon muistakin asioista oli puhetta, mutta kuulinko kaiken ja laitoinko muistiin? Lisäksi pyydän anteeksi noita kirjoitusvirheitä. Tahtoo tulla jo jokaiseen sanaan ja kaikkia en huomaa korjata.

Seuraava tapaaminen on 24.4.2019 ja edelleen kello 12-30 samassa paikassa.

22.3.2019   HJB

perjantaina, helmikuuta 15, 2019

Tapaaminen nro 132 / 13.02.2019


Paikka: White Lady, vastuuhenkilö JPOS.
Läsnä: JPOS, MLe, JN, LAM, APi ja HJB.

Vieraanamme oli Seppo Toivonen. Hän aloitti Tiehallinnossa likimain samoihin aikoihin, kun me jäimme eläkkeelle, mutta muistimme kuítenkin puolin ja toisin, vaikka aikaa oli kulunut ja meillä tuo lyhyt muisti jo tökkii, ainakin joillakin.

Hän kertoi meille viimeisimmät kuulumiset uudesta Väylävirastosta. Käynnistämisessä on aina omat vaikeutensa, mutta nyt on jo organisaatio jonkinlaisessa kunnossa eli nimitykset tärkeimmiltä osin tehty. Seppo on mukana ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Nykyisinhän on muotia, että jokaiselle merkittävälle hankkeelle on hankittava rahoitus budjetin ulkopuolelta. Tuota taidettiin harrastaa ensimmäisen kerran jo Lahden tiellä ns. PPP - rahoituksena. Meitähän on ihmetyttänyt se, että eikö valtio saa lainaa pienemmällä korolla kuin joku projekti, joka voidaan tulkita huijaukseksi eli riskit ovat paljon suuremmat. Onhan siellä valtio takaajana ja valtiohan nuo kulut sitten kuitenkin maksaa. Vaikka vähän suuremmatkin. Mutta voivatpa poliitikot omalla alueellaan perustella, että rahoitetaan yksityisellä rahalla.


Tässä olisi kuvan paikka, mutta ei onnistu!

Nyt on noita isoja hankkeita poikkeuksellisen paljon. Ratoja suunnitellaan useampia ja vielä enemmän vaaditaan tasapuolisuuden nimissä sitten muuallekin. Tuo tasapuolisuus on jännä asia. Siihen päästään vain, jos ei tehdä missään mitään.

Onhan virastossa paljon henkilökuntaa vaihtunut, mutta kyllä paperista löytyy paljon tuttujakin nimiä. Tosin joidenkin kohdalla herää epäilys, että nyt ollaan kyllä jo yliajalla. Ely-ohjauksessa on Jarmo Joutsensaari. Minäpä tarkastelin hänen diplomityönsä joskus aikoinaan. Ely-ohjauksessa onkin ollut puutteita. Tuo organisaatio on kai ollut TVM:n ohjauksessa ja silloin varmaan tuo liikennepuoli on jäänyt liian vähälle huomiolle. Eli nyt odotetaan korjausta.

Jäi nuo muistiinpanot vähän niukoiksi ja käsialakin on mitä on, joten nyt on kai taas kirjoitettava ihan omiani. No minähän olen tottunut kysymyksiin, että olimmeko samassa tilaisuudessa.
JPOS kertoi hyvän jutun, jossa oli lause ”Mittee teille kuuluu”, mutta enempää en muista. Kun olin kirjoittanut koko jutun, niin huomasin, että olin koko ajan katsellut noin vuoden vanhan tapaamisen muistiinpanoja. Ilmankos en saanut teksteistä selvää. Mutta onnistui tuo kirjoittelu noilla vanhoillakin tiedoilla. Tosin piti sitten vähän jatkaa.

Vanhusten hoidosta keskustellaan varmaan joka paikassa. Niin mekin. Taitaa pelottaa, kun on kohta ajankohtaista? Pari meistä on ollut enemmänkin tekemisissä laatu asioiden kanssa. Taitavat kuulua myös laatusenioreihin? Valvontaa varmasti tarvitaan, mutta se ei koskaan riitä. Kyllä pitää olla tekijällä myös vastuullisuutta. Mutta se taitaa olla todella olematonta nykyään. Tosin minäkin sain yli 50 vuotta sitten ohjeen, että ”kuset tilaajaa silmään niin paljon kuin ehdit!” Minä tyhmänä kysyin, että kai siitä pitää olla tuottajallekin jotain hyötyä ja vastaus oli, että ”ei tarvitse”. Eli tuo ”kusetus” oli itsetarkoitus. Se olikin viimeinen pestini yksityisellä.

Attendo on valittanut, että kuukausi on liian lyhyt aika saada toiminta kuntoon. Tuli mieleen työtovereiden (3 henkilöä toisistaan tietämättä) kertomus Turun puolesta 1960-luvulta, jolloin rakennettiin Turku - Aura moottoritietä. Piiriin tuli perjantaina iltapäivällä (6 päiväinen viikko) soitto, että Oulussa on pakattu junaan 2000 miestä ja he ovat sunnuntaina iltapäivällä Turussa. Hoitakaa majoitus, ruuat ja työt.

Homma hoidettiin. Yksi porukka lähti kiertäämän kaikki kaupan keskusliikkeet ja ostivat kaikki patjapussit, mitä löytyi. Toinen porukka kiersi nuorisoseuran ja työväentaloja ja teki vuokrasopimukset yöpymisestä. Kolmas porukka etsi siitä läheltä maataloista kuivia olkia patjapussien täytteeksi jne.. Kaikki 2000 saatiin majoitettua ja ruokittua sunnuntaina. Ja maanantaina osoitettiin työt.  Mutta kyse olikin pääosin sodan käyneistä miehistä.

Noihin samoihin aikoihin oli julkisuudessa kova keskustelu ns. Korsimon mutkasta. Taustaksi nuoremmille, että Korsimo oli maalaisliiton puoluesihteeri ja todella ”vahva vaikuttaja”.  Tuo moottoritie kulki hänen maatilansa läheltä, mutta sitä siirrettiin kauemmaksi juuri ennen rakennustöiden aloittamista. Siitä julkisuus innostui ja alkoi puheet Korsimon mutkasta.  Tuon kohdan pääsuunnittelija oli myöhemmin esimieheni. Niin oli muuten hankkeen rakennuspäällikkökin. Minä tietenkin kyselin uteliaana, mikä on totuus Korsimon mutkasta, koska nämä kaksi sen varmasti tiesivät. Vastaus oli, että ei mutkaa tehty Korsimon pyynnöstä. Kysmykseen miksi, sain hymyilevän vastauksen, että siihen suunniteltiin eritasoliittymä ja sille oli parempi paikka vähän kauempana.  En kysellyt enempää, vaan tulkitsin, että Korsimolle tehtiinkin oma eritasoliittymä. Sehän oli pientä mutkaa paljon suurempi asia, mutta sitä ei julkisuus huomannut?

APi asuu rannalla ja näkee päivittäin ihmisiä, jotka menevät heikoille jäille. On kai käynyt vetämässä muutaman ylöskin. Varoitushuutoihin tulee naisiltakin härkejä huutoja. Sanoikohan APi että hänkin jo huutaa, että v.…s kastuu! Ja vastaus on, että ei kuulu sulle. Tosin taisi yhden kuivattaa saunassaan?

Hailuodon sillan rakentaminen on alkamassa. Olimme jo aikaisemmin ihmetelleet, miksi siltaa ei rakenneta siihen salmeen, josta pääsee yli jo kävellen tukan kastumatta. Linnut siihen taitaa olla syynä eli tuo salmi on rauhoitettua aluetta.   Niinpä rakennetaan avomerelle 7 km silta-penger-yhdistelmä. Hintaa rakennelmalle tullee lähes 100 Meuroa. Eihän se ole kuin 100000 euroa/asukas? Tulee mieleen yksi tien parannus, jonka hyötyjä kartoitettiin myös jälkikäteen. Yleisin vastaus oli, että saatiin muuttokuorma ehjänä pois.  Hailuodosta varmaan tulee kesäparatiisi eli mökkitonteja käy kaupaksi?  Tosin rikoksetkin lisääntyy. Lossikuski on hyvä vartija. Hän tietää, ketkä ovat saaressa käyneet.

JPOS ja LAM olivat olleet kahvilla Töölössä. Samaan pöytään oli sitten istuneet myös Ahtisaaret. Ovat kuulema jo vanhoja tuttuja. Kirjallisuudesta oli keskusteltu. Mara oli suositellut yhtä kirjaa. JPOS oli todennut, että olen juuri lukenut ja toin sen nyt LAMille luettavaksi. Eli taitaa olla kirjallisuumaku saman suuntainen.

JN kertoi olleensa kerran Englannin cupin loppuottelussa.  Oli osunut jokin matka sopivaan aikaan. JN kirjoitteli puheita pääjohtajallemme, joka oli palloliiton puheenjohtaja. Rohkeana miehenä JN oli käynyt kysymässä, voisiko pj avustaa lippujen saannissa. Antoi käyntikorttinsa ja kehoitti käymään Englannin palloliiton toimistossa. JN oli silloin kai vielä alle 30:nen. Hän meni ja antoi käyntikorttin tiskin takana olevalle tytölle, joka lähti takahuoneisiin. Ovi aukosta kävi useampi herra kurkkimassa salaa. Jossakin vaiheessa JN sitten ehti hihkaista, että kortti ei ole hänen vaan hänen pomonsa, joka ajatteli auttaa lipun saannissa.  Nyt alkoi jo muitakin huvittaa, mutta liput järjestyi.  Minäkin olen kai kerran ollut matsissa ja kun yksi kaveri teki kentällä loistavat harhautukset minä tietenkin huusin kurkkusuorana. Ympärillä noin 100 henkeä kääntyi ihan hiljaisena tuijottamaan minua. Ymmärsin äkkiä, että olin keskellä vastapuolen joukkueen kannattajien katsomoa. Loppuajan oli sitten ihan hiljaa. Enkä taida sen jälkeen olla ollut jalkapallokatsomossa.

Mutta tulipa taas tavattua ja muistiinpanotkin kirjattua. Mistä tapaamisesta lie ollut?

Seuraavan tapaamisen hoitaa APi.  Aika on20.3.2019 kello 12.30.

Heikki

tiistaina, tammikuuta 22, 2019

Tapaaminen nro 131 / 21.01.2019


Paikka: White Lady, vastuuhenkilö LAM.
Läsnä: JPOS, TeuP, MLe, JN, LAM ja HJB.

Ja pakkasta oli noin 16 astetta. Auton paikoitus ei nytkään onnistunut sääntöjen mukaan. Nyt muistin, että paikka on maksullinen ja yritinkin maksaa. Rahareikää ei löytynyt, mutta kortille löytyi paikka ja naputtelin maksun, mutta en löytänyt OK nappia. Kone ilmoitti että hylätty ajan ylittämisen vuoksi. En siinä pakkasessa ruvennut uudestaan miettimään. On kai viisainta, kun ei enää ajele asutuille seuduille?

JN maksoi kuulema vilauttamalla korttia eli etämaksuna. Seuraavalla kerralla sitten. JN ajelee kaasulla, mutta pakkasessa ei kaasulla käynnistynyt. Piti hoitaa bensiinillä. Kaasu on muuten paljon puhtaampaa liikkumista kuin bensiini, dieselistä puhumattakaan. Laivat ovat kaikkein phimpia saastuttajia. Eli ensin vastus on kova, kun ajetaan kymmenmeẗristä vesipatsasta vastaan ja lisäksi käytetään kaikkein huonointa polttoainetta.

Hiihtämisestä ja laturaivosta oli puhetta. Joku oli ratikassa nähnyt upean ja pitkän somalitytön sukset kainalossa. Oli ollut yllätys. Herättänyt kyllä huomiota muissakin.  LAM  kertoi myös kaverista, joka oli mennyt urheilukauppaan ja kysynyt onko teillä kalhuja. Myyjä kohteliaasti vastasi, että ei niitä enää ole myynnissä. Asiakas totesi siihen, että hän ottaa sitten Jälviset. Liekö ollut sama kaveri, joka kysyi mitä yhteistä on hiilellä ja myylällä. Helppoa! Molemmat ovat jylsijöitä.

Sukututkimuksesta oli puhetta enemmänkin. Yleensä siitä vain kiinnostutaan vasta siinä vaiheessa, kun ei ole enää vanhempia keneltä kysyä juuristaan. TeuP kertoi hänen juurensa olevan Hiitolasta. Ainakin Keski-Suomessa on toinen saman niminen suku. Olisko sama homma kuin vaimon suvussa eli osa lähti 1400 luvulla Suomeen ja osa jäi Karjalaan. He tulivat sitten evakkoina Suomeen pakotettuna.

Tässä iässä noita terveysongelmia alkaa olla itsekullakin. Olihan se sitten myös keskustelunaihe. Johtopäätöksenä oli että Helsingissä terveydenhoito toimii, Espoossa ei. Siellä saa puhelin aikaakin odottaa viikon. Kävin Helsingissä ajokortin todistusta varten. Kysyin siinä samalla lääkäriltä, pitäisikö minun käydä sairauksien vuosikin taas tarkastuksessa. Hän sanoi kirjoittavansa lähetteen laboratorioon eli käy siellä huomisen jälkeen. Hän sitten ilmoittelee, onko tarvetta. Kävin labrassa ja parin päivän päästä tuli tekstiviesti: ”Kaikki hyvin”. Eli tuo lääkärissä käynti vei minulta viisi sekunttia, matkoineen.

Puhelimista keskusteltiin myös. Monelle on yllätys, että puhelinta voi käyttää myös mokkulana. Sieltä asetuksista löytyy yhteydet. Minä taidan puhelimen kautta katsella telkkarin verkkoohjelmia, kun itse telkkarissa ei tuota yhteyttä ole. Crome Cast maksoi vajaat 30 euroa. Se edellyttää kyllä rajoittamatonta datayhteyttä.

Puhelimeen tuli viesti Rinteen sairaalabakteerista ja Lohelan puolueen vaihdosta. Siitä sitten keskustelu siirtyikin siihen, mitä on keuhkokuume. Sitä on monenlaisia. Samoin todettiin, että sana kuume tarkoittaa vain oiretta eikä itse sairautta. Sen syynä voi olla monia asioita.

Samaan epätarkkaan ilmaisuun liittyy se, että puhutaan metsän olevan ilman suojelun kannalta tärkeää. Eihän se ole metsä, joka niitä saasteita syö vaan metsän kasvu. Vanha lahoava metsä saattaa jopa  lisätä saasteita.  Nyt sitten kinataan, onko oikea tuottoprosentti 1,5 vai 3,5? Taas taitaa olla epätarkkuutta. Tuo prosentti tarkoittanee varmaan vuosikasvua? Eli 1,5 prosentilla metsä kasvaa noin 60 vuotta ja tuolla 3,5 %:lla noin 30 vuotta. Eli ero on siinä, missä iässä metsä hakataan. Ehkä tuo kasvu alkaa hiipua tuossa noin 30 vuoden iässä? Tosin ei siinä iässä vielä tukkipuuta saada eli selluksi menee.

Metsän mittaamisessa käytetään samoja periaatteita kuin liikenteen laskennassa eli ei kaikkea tarvitse mitata. Riittää kun on hyvä otos. Osa tunsi myös tuon metsän mittauksessa käytettävän laitteen.

Ajankohtainen aihe on tietenkin myös lasten hyväksikäyttö. Suuri osa syyllisistä on varmaan ns. rikollisia, jotka eivät välitä käyttäytymissäännöistä. Osa on myös kulttuurista johtuvia erityisesti ulkomaalaisten kohdalla. Ihmettelimme myös sitä, miten media ottaa kantaa asiaan valitsemalla haastateltavia. Irakilainen mies totesi tv:ssä, että törkeää. Ei heillä Irakissa saa mitään tuollaista tehdä. Heillä pitää arvostaa naisia. Vähän myöhemmin haastateltiin Irakilaista naista, joka sanoi, että siellä ei ole naisella mitään arvoa. Häntä saa kohdella miten huvittaa. Eli täysin päinvastainen kuva.  Illalla YLE sitten kertoikin, että he valitsevat jatkossa sukupuolen fifty-fifty periaatteella. Minusta tiedon oikeellisuus on tärkeämpää kuin esittäjän sukupuoli. Toivottavasti silläkin on arvoa.

Keskustelimme myös blogimme nimestä. Sehän on tieseniorit, vaikka muissa yhteyksissä puhutaan tiestösenioreista. Syy tuohon on se, että käytimme aluksi tuota tieseniorit nimitystä, kunnes saimme palautetta, että tuo nimi on jo käytössä koko laitosta tarkoittavalla porukalla. Emme kuitenkaan muuttaneet blogimme nimeä.

Sovittiin seuraava tapaaminen 13 2 eli ennen hiihtolomia. Olermme muuten aika kiireistä porukkaa. Taisi olla ainoa yhteinen vapaapäivä koko kuussa. JPOS huolehtii.

Heikki