Tapaaminen nro 139 / 26.11.2019 JPOS.

Läsnä: JPOS, TEUP, JN, API, LAM ja HJB.

Paikkana oli nyt Tähtitaivas -kabinetti White Ladyssä eli sielä perällä kelon alla.

Ja muistelemalla aloitimme. Eräs tunnetusti asioihin vauhdilla kantaaottava työtoverimme oli kuullut uuden viran perustamisesta työpaikalleen. Hän marssi siltä istumalta ison pomon luo ja kysyi, aiotaanko siihen nimittää se henkilö, jonka kanssa hänellä ei yhteistyö toiminut. Pomo vastasi, että kyllä. Sitä seurasi lause: ”Sitten minä irtisanoudun välittömästi.” Eli kyllä valtiollakin osattiin tehdä nopeita päätöksiä.

Opiskeluaikana teimme paljon ns. harjoitustöitä eli opeteltiin käytännön työntekoa. Usein käytettiin paljon aikaa sopivan mallin eli prujun etsimiseen. Niihin sitten liittyi monta yllättävää tekijää. Etenkin jos ei ollut perehtynyt kunnolla, vaan yritti siitä, mistä aita oli matalin. Erään toverimme valmistuminen oli viivästynyt ja siksi hän viimeisen talonrakennuksen harjoitustyön prujasi nopeasti. Tarkastava assistentti huomasi, että kaveri ei ollut itse tehnyt eikä tiennyt työstä juuri mitään. Kaveri reagoi nopeasti ja kertoi, että kyseessä on hänen viimeinen harjoitustyönsä ja se oli kyllä prujattu, mutta nyt on tilanne se, että hänen valmistumisensa on tästä työstä ja sen hyväksymisestä kiinni. Assistentti oli ymmärtäväinen mutta vaati kaveria vannomaan, että ei koskaan suunnittele paskahuussia isompaa rakennusta. Kaveri vannoi ja valmistui.

Toinen vastaava tapaus oli myös huoneenrakennuksen alalta, jossa kaveri oli prujannut kerrostalon pääpiirrustukset. Assistentti oli suhtautunut hyvin arvostavasti, mutta sitten kysynyt, oletko käynyt katsomassa, miltä tämä näyttää valmiina rakennuksena? Ei ollut.  Assistentti siihen totesi, että käypä katsomassa Munkkiniemessä. Hän piirsi tämän sinne 10 vuotta sitten.

Oma kokemukseni on, kun piirsin kavereille kaksi eritasoliittymää. Olin siinä assistentin selän takana kuuntelemassa palautetta. Kun tuli negatiivisiä lauseita en malttanut olla puolustamatta piirtämääni. Tyhmäähän se oli. Assistentti sen kyllä oivalsi, mutta ei sanonut mitään. Määräsi kuitenkin korjattavaksi. Kyllä noista prujuista oppikin. Itse prujasin mm teräsristikon. Kun tutustuin prujuun kunnolla, opin niin paljon, että laskin parille kaverillekin tuon teräsristikkotehtävän.

Muistan itse olleeni paikalla luovuttamassa jätevesipuhdistamon piirrustuksia, kun jonossa edellä olevalle todettiin, että tehtäväksiannossahan sanotaan, että pyöreät yksiköt ja assistentti ojensi kaverille paperit takaisin. Kaveri poistui ja minun työni tarkastettiin seuraavaksi. Minulla oli neliskulmaiset yksiköt eli puhdistusaltaat. Taisi mennä minun työni läpi. Tuo kaveri palasi ja sanoi pyyhkineensä laskelmien luvuista joka paikasta kaksi desimaalia pois. Nyt räjähti molemmat assitentit nauramaan ja siitä ei meinannut tulla loppua. Kaveri katseli ihmeissään, mistä on kysymys. Hän ei ollut perehtynyt niin paljoa, että olisi ymmärtänyt pyöreiden yksikköjen tarkoittavan altaiden muotoa.

JN oli tavannut Ville Mäkelän ja saimme kuulumisia yhteisistä työtovereista. Ville on muuttanut pääkaupunkiseudulle.

Keskustelimme myös olut ja kahvikulttuurista. Molempia on jo tuhansia laatuja.  Niinpä suoraviivaisimmat ovat jo aina tilaamassa heterokahvin tai oluen. Ja tämä ei ole hyökkäys kansanryhmää vastaan.

Samoin keskustelimme hätäpuheluista. Ne taitaa ola hoidettu jo aika keskitetystä. Ei siis riitä, että sanoo hädän olevan Rantatiellä, koska niitä taitaa olla muutamia satoja Suomessa. Tuo oikean paikan ilmoittaminen on muutenkin vaikeaa, ainakin vieraammassa ympäristössä. Siksi kannataa ladata puhelimeen tuo 112 -ohjelma, joka antaa hälytyskeskukselle suoraan soittopaikan koordinaatit. Vesillä on koordinaatit ainoa keino avun pyynnössö, joten kartalla pitää pysyä. Sisävesillä kuulema soitetaan hälytyskeskukseen, mutta merellä suoraan meripelastukseen.

Työajan lyhentäminen kasvattaa työn tuottavuutta. Varmaan on alakohtaisia eroja. Ruutua tuijottava valvoja ei kai saa paljon enempää aikaiseksi paitsi jos tarkkaavaisuus kasvaa ja sitä kautta laatu paranee?

Posti oli vielä lakossa, joten siitä keskusteltiin tapaamisessa, vaikka sähköpostikeskustelu oli ollut jo vilkasta aikaisemminkin. Yleinen havainto oli, että voiko liikkeellä olevaan tietoon luottaa? Nykyisin levitetään niin paljon väärää tietoa, että kannattaa aina miettiä, onko se luotettavaa. Mutta kun ratkaisua mietittiin, niin todettiin, että Postin pitää ottaa päätöksensä takaisin ja nuo 700 palaa PAUn sopimukseen. Näin siinä taisi sitten myös käydä. Nyt sitten odottelemme vielä Postin hallituksen vaihtamista.

Sitä ihmeteltiin myös valehtelevatko ministerit. Rinne oli useampaan kertaan sanonut, että hallitus ei ole osallinen neuvottelussa. Eilen jäi kuitenkin mielikuva, että Rinne oli ehdottanut tuota neljän koplaa, mutta valtakunnan sovittelija oli kieltäytynyt. Paaterolta oli mennyt päivämääriä ohi. Joku alaisista on töpännyt, kun ei ole kertonut? Onkohan avustajien valinnassa korostunut puoluepoliittinen osaaminen ja asiantuntemus jäänyt liian vähälle huomiolle? Ministerille lykätään kyllä niin paljon paperia eteen, että niitä on mahdoton lukea. Esittelijällä ja avustajilla on iso vastuu erityisesti asiantuntemisesta.

Tuosta muistui mieleen, kun noin 30 vuotta sitten pomo antoi lausunnon työohjelman hyväksymisestä, että tiesivätkö ministerit, mistä päättivät. Etusivun otsikko ison kirjaimin.  Eivät varmaan tienneet, sillä heille lyötiin istunnossa noin 2000 sivua paperia eteen ja sanottiin, nyt pitäisi hyväksyä koko valtakunnan vuoden työohjelma. Ei kukaan sanonut, että sieltä puuttuu kaikki Eduskunnan hyväksymät Etelä-Suomen uudet tiehankkeet. Kyllä siinä ministeri tuon lehtiotsikon vuoksi tuli sitten linjaa pitkin ja aika kovaäänisesti!

LAM esitti meille kaavioin, mistä Postin toiminnassa on kysymys. Yhteiskunnan palveluja pitää antaa kaikille. Siksi ne ovat jossakin kannattavia ja jossakin hyvin tappiollisia. Jos palvelu yksityistetään, niin pitää ratkaista myös se, miten hoidetaan nuo kannattomat osat.

Seuraava tapaaminen on 07.01.2020 kello 12.30 ja vastuu on LAM:llä.

HJB/ 29.11.2019