Tapaaminen nro 85 / 7.4.2014

Paikka: Ravintola White Lady, vastuuhenkilö HJB

Aika: 7.4.2014 klo 12.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, ToE, JN, LAM ja HJB

White Ladyssä olimme kai jo neljättä kertaa. Paikka on sopiva, erityisesti sen Erkkeri-kabinetti, johon mahtuu pyöreän pöydän ääreen noin 9 henkilöä. Siinä kaikki kuulee, mitä toiset puhuu, ainakin teoriassa. Nyt olimme saaneet vieraaksemme PaVe:n, joka viettää viimeisiä lomiaan ennen eläköitymistä. Siitä tuli mieleen tuo laulu pikku-Akusta, jota opiskeluaikoina lauloimme usein.

Pikku-Aku tunnettiin myös TVH:ssa kunnossapitotoimiston yli-insinöörinä eli toimistopäällikkönä. Hänen nimiinsä on kirjattu vanhan tielain paikallistie pykälä. Aku kirjoitti insinöörin tapaan kaavan, jolla lasketaan kunkin kunnan osuus paikallistein kunnossapitokustannuksista. Eihän juristit kaavaa lakiin hyväksyneet, vaan kirjoittivat sen auki sanalliseksi tekstiksi (§ 87). Näin kolmen rivin kaavasta tuli seuraava teksti (oikoluku herjasi, että liian monta alisteista lausetta):

”87§

Kunnan suoritettavaa korvausta määrättäessä katsotaan peruskorvaukseksi 30 prosenttia teiden tekemisen ja 40 prosenttia niiden kunnossapidon kustannuksista, ja peruskorvausta alennetaan tai korotetaan 86 §:ssä tarkoitettua luokituta vastaavasti sekä sen mukaan, suuriko kunnassa olevien maanteiden osuus on sen alueella olevien maanteiden ja paikallisteiden yhteenlasketusta pituudesta ja paljonko kunnassa on paikallisteitä asukasta kohden, seuraavien perusteiden mukaan:

1) Peruskorvausta alennetaan tai korotetaan eri luokkiin kuuluvien kuntien osalta suhteellisesti niin, että alimmassa luokassa alennus on 25 prosenttia ja ylimmässä korotus 2 prosenttia.

2) Jos se luku, joka osoittaa, montako prosenttia kunnan alueella olevista yleisistä ‹teistä› on maanteitä, on suurempi kuin vastaavaa suhdetta asianomaisessa tie- ja vesirakennuspiirissä osoittava prosenttiluku, korotetaan 1 kohdan mukaan määrättyä korvausta prosenttimäärällä, joka vastaa puolta mainittujen kahden prosenttiluvun erotuksesta. Jos luku on pienempi, korvausta alennetaan puolta sanottujen prosenttilukujen erotuksesta vastaavalla prosenttimäärällä.

3) Edellä 2 kohdan mukaan laskettu korvausmäärä tasoitetaan maalaiskuntien osalta edelleen siten, että se, milloin paikallisteitä kunnassa on asukasta kohden suhteellisesti vähemmän kuin keskimäärin maan kaikissa maalaiskunnissa, kerrotaan luvulla, joka saadaan, kun lukuun 0.7s lisätään neljännes siitä osamäärästä, mikä syntyy jaettaessa paikallisteiden pituutta asukasta kohden kaikissa maalaiskunnissa osoittava luku vastaavaa keskimäärä kunnassa osoittavalla luvulla ja, milloin paikallisteitä kunnassa on asukasta kohden enemmän kuin keskimäärin maalaiskunnissa, luvulla, joka saadaan, kun lukuun 0.50 lisätään puolet edellä mainitusta osamäärästä. Tässä mainittu tasoitus toimitetaan myös kaupunkien ja kauppaloiden osalta, ja otetaan tällöin suhdelukuina huomioon paikallisteiden pituus asukasta kohden toisaalta maan kaikissa kaupungeissa ja kauppaloissa sekä toisaalta asianomaisessa kaupungissa tai kauppalassa. suurempaa tasoituskerrointa kuin 1.25 älköön käytettäkö. ”

Insinöörithän sitä sitten joutuivat soveltamaan ja se johti siihen, että oli kirjoitettava teksti takaisin kaavan muotoon, jotta sen ymmärsi.

Hammaslääkäreistä keskustelimme myös. MLe oli käynyt samalla hammaslääkärillä peräti lähes 50 vuotta. Olivat molemmat valmistuneet samaan aikaan, mutta yrittäjä työskenteli vähän pidempään. JPOS oli vähän myöhässä, kun oli ostanut pöydän omien sanojensa mukaan Bukowskilta, vaikka me kyllä epäilimme omaa hovihankkijaamme Ikeaa?

Katupölyä on nyt siivottu kiitettävällä ahkeruudella. Silti siitä on aiheutunut monelle hengitysongelmia. Siitä muistui edellisen tapaamisen ajalta havainto Pakilasta, jossa kaupunki oli ottanut kadut kyllä hoitoonsa, mutta sitten merkinnyt liikennemerkillä, että ”Ei talvihoitoa”. Paikalliset tulkitsivat sen koskevan vain jalkakäytävää. Minusta siinä ei ollut sanaa jalkakäytävä? Ihmetystä herätti myös se, että merkki oli vain yhteen suuntaan. Minusta jalkakäytävät ovat kaksisuuntaisia. Kiinteistöjen hoitomaksut olivat kyllä koko tien leveydeltä. Osaa se kaupunkikin bisneksen teon ja ottaa riskejä.

Matkalaskut käsiteltiin myös. Niissä piti aikoinaan olla tarkkana. Pomomme ETP oli koulutuksessa Keilaniemessä. Hän laskutti päivärahat. KP ei laskua hyväksynyt, koska hänen mielestään Espalta ei ollut sinne vaadittavaa 10 kilometriä. Erimielisyys meni niin pitkälle, että sisäisestä tarkastuksesta lähti kaksi henkilö virka-autolla mittaamaan matkaa. KP tuli naama virneessä sanomaan, että matka on vain 9,8 km. ETP kysyi, että kai tarkastus ajoi julkisen liikenteen reittiä? Ratikka kun kiertää Helenankadun ja Senaatintorin kautta ja siitä tulee ainakin 300 metriä lisää. KP maksoi laskun. ETP piti tarkasti huolen meidän matkalaskuistamme. Vaati erityisesti sitä, että kaikki on laskutettava mikä kuuluu. Pari kertaa tuli erimielisyyttä siitä, että minä laskutin matkan 11 H 55 min. ETP vaati pidempää aikaa, koska matka alkaa sisästä ja päättyy kotioven sulkemiseen eli meni varmasti ainakin 12 H 1 min, mikä oikeuttaa täyteen päivärahaan.

Itselle kävi myös niin, että olimme MLe:n kanssa lähdössä Turkuun ja minun autolla. Sovimme, että noudan hänet Pasilan asemalta. KP ei suostunut maksamaan oman auton käyttöä matkalta koti Pasila, koska se oli minun normaali työmatka. Ei auttanut, että en käynyt virastotalon tontilla, koska otin MLe:n kyytiin Messukeskuksen kulmalta. Samaan aikaan oli toinen vastaava tapaus, jossa ARP oli lähtenyt yhteismatkalle bussilla ja bussi lähti virastotalon edestä. KP ei maksanut myöskään tästä koti Pasila osuutta. Ammattijärjestö vei molemmat tapaukset työtuomioistuimeen ja voitti jutun. KP ei kuitenkaan koskaan maksanut tuota matkaa. Mutta en minäkään enää sopinut hakevani ketään Pasilan asemalta. Hain Tikkurilasta tai Helsingistä. Tosin siitä tuli noin 10 km ylimääräistä, mutta ainakin KP maksoi.

LAM oli käynyt opettelemassa muistin harjoittamista. Tosin ei tainnut muistaa missä? Sanoi kuitenkin metodien toimivan. LAM kertoi joskus 1970-luvulla tunnetusta juristista Hannu Klami. Hänellä oli kyky muistaa minuutin katselun jälkeen puhelin luettelon koko sivu. Häneltä sai kysyä joko mikä numero tai mikä nimi. Eli selvästi valokuvamuisti.

Liikenneministeriö on teettänyt selvityksen organisaatiouudistuksen onnistumisesta. Tutkimus löytyy LVM:n sivulta osoitteesta: http://www.lvm.fi/julkaisu/4386730/liikenneviraston-arviointi-virastouudistuksen-nakokulmasta .

Muutamat meistä jopa luki selvityksen. Yleishuomio oli, että konsultti on nähnyt paljon vaivaa sen eteen, miten sanoa kohteliaasti, että kaikki on mennyt päin P:tä. Samansuuntaisia huhuja on kuulunut muualtakin. Useat pitävät liian monimutkaisena ohjauskuviota, jossa ovat mukana TVM, LVM, Liikennevirasto ja varsinaisena tilaajana ELY-keskus. Ja onhan siellä jossakin se varsinainen työn tekijä. Ei tahdo oikein yhteistyö toimia. Samoin jo aikoinaan epäiltiin sitä, miten Trafin asiantuntemus riittää tienpidossa, kun sinne ei siirtynyt kuin yksi asiantuntija ja sekin erikoiskuljetuslupien käsittelijä. Trafi ei ole tainnut palkata yhtään tienpidon osaajaa myöhemminkään? Näissä uudistuksissa on yleistä myös se, että ensiksi suunnittelija petaa itselleen hyvän viran ja pyrkii samaan sille paljon valtaa. Työ jatkuu vielä niin, että eri virastonkin aloittavat taistelun vallasta osaamisesta riippumatta. Eihän siitä hyvää tule. Myöskään alueelliset yksiköt eivät ole toteutuneet suunnittelulla tavalla. Henkilöstö ei ole valmis siirtymään maakuntiin ja uusia ei voi palkat, kun pitää säästää.

Tuottaja-tilaaja asetelmasta keskusteltiin myös. Liikennevirastosta alkaa olla asiantuntemus kadonnut, vaikka kaikki henkilöt ovat asiantuntijan tittelillä. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että palkataan konsultti selvittämään, mitä pitäisi tilata. Yleisön osastoja lukiessa jää välttämättä vaikutelma, että isännätön raha ja tilaaja on usein huono yhdistelmä.

ERVA päätöstä pidettiin yleensä hyvänä. Tosin siitähän on vielä suuri osa miettimättä. Mutta jo se, että ERVA vastaa siitä, että joka paikassa on palvelut saatavissa, on hyvä. Jos johonkin ei saada uusia lääkäreitä, niin ERVA lähettää asialle pari keikkahenkilöä ja homma hoituu edes jotenkin. Eli tasataan ongelma laajemmalle alueelle, jolloin haitat eivät ole niin suuret. Kyllähän tuonkin päätöksen voi vielä sössiä.

Nythän on taas kaikki uudistettavana. Ministeriöt pistetään yhteen. Tosin joku on jo sanonut, että se merkitsee sitä, että on yhteiset vahtimestaripalvelut. Alueellisia yksiköitä ollaan kuulemma taas ryhmittelemässä uudestaan. Joku johtajistamme taisi 1990-luvulla käyttää ilmaisua, että varikset on pidettävä lennossa. Olisi tietysti hyvä, jos joku joskus ehtisi tekemään vähän niitä töitäkin. Meidän porukalla ei ollut uskoa jatkuviin organisaatiouudistuksiin. Toki uudistua pitää, mutta joskus olisi hyvä ajatella niitä töitäkin.

Hallitus päätti karsia perustienpidosta 100 M€. Ihmettelimme, että Liikennevirasto on esittänyt vain pohdiskelua siitä, miten se tehdään. Taitaa olla kuri niin kova, että jokainen ajattelee oman virkansa säilymistä. Muistaakseni jo yli 10 vuotta sitten annettiin ymmärtää, että LVM hoitaa julkisuuden ja viraston on syytä keskittyä töihinsä. Asiasta lisää kahdessa erillisessä muistelee -tekstissä.

Seuraava tapaaminen on 15.5.2014 kello 12.30 ja JN on vastuuhenkilö.

HJB / 9.4.2014