sunnuntai, syyskuuta 15, 2013

HJB MUISTELEE 75 / MUISTIOITA JA LÄHETYSTÖJÄ 1



 HJB / 20.8.2013



TVH:ssa kävi aikoinaan lähetystöjä hyvinkin paljon. 1960-luvun lopulla oli erityistä tiejärjestelmän muuttuminen, kun kyläteistä ja kunnanteistä haluttiin valtion ylläpitämiä paikallisteitä. Näitä asioita hoiteli yleinen toimisto ja siellä MP ja RR. Me tiestössä kirjoittelimme vain lausuntoja hankkeista. Eräästä Koillismaan kunnasta tuli joka vuosi kirjelmä, jossa kunnan valtuusto oli laittanut paikallistieksi halutut tiet kiireellisyysjärjestykseen. Listassa oli muistaakseni noin 20 tietä. Esitin piirille toivomuksen, että jospa ottaisitte kuntaan yhteyttä ja kertoisitte, että piirissänne otetaan yleensä paikallisteiksi pari hanketta vuosittain, joten kunnan lista riittää ainakin 50 vuodeksi. Eli mitä järkeä on riidellä niistä loppupään teiden järjestyksestä vuosittain. Riittää, kun esitätte kaksi kiireellisintä.



Minä pääsin ottamaan vastaan ensimmäistä lähetystöä vasta, kun POP lähti Norjaan opiskelemaan ja perin häneltä alueinsinöörin tehtävät. Eräänä päivänä EKnen pyysi minun tulemaan huoneeseensa kello 10. Oli tulossa lähetystö Pohjanmaalta eräästä kunnasta. Minä menin ja olin sopivasti käytävässä, kun näin kolmen miehen marssivan käytävää pitkin kohti. Juha Mieto olisi ollut heidän rinnallaan pieni mies. Eli noin 2 metrisiä jokainen ja painoa noin 130 kg. Kai siinä käsipäivät käytävässä heitettiin ja miehet marssivat sisään EKsen huoneeseen. Istuivat pyytämättä neuvottelupöydän ääreen. Me emme ehtineet vielä istua, kun nyrkki pamahti pöytään ja kovaa. Minä ensimmäisenä vilkaisin, oliko siinä nyrkissä puukkoa. Minä uskalsin istua, mutta EKnen taisi katsella vähän pidempään. Minä olin oppinut tuntemaan pohjalaiset jo opiskeluaikoina. Olinhan asunut vuoden lapualaisen kanssa Lauttasaaressa ja samalla oppinut tuntemaan muutamia hänen kavereitaan.



Seuraava lause tulikin sitten jo heti nyrkiniskun jälkeen ja suhteellisen kovalla äänellä. ”Meillä on huonot tiet! Me ei sellaasta pitkään katella!” Tämän jälkeen alettiin sitten keskustella siitä, mikähän tie mahtaisi olla kysymyksessä. Ei sitä tietä ihan heti parannettu, mutta kaipa suunnittelu alkoi aika pian. Jos oikein muistan, niin jotain tehtiin jo 1970-luvulla, mutta isompi parantaminen taisi tapahtua vasta 1990-luvulla.



EKnen minua jälkeenpäin rahoitteli, että eivät lähetystöt aina ole näin värikkäitä. Yleisempää on, että puheille tullaan ”hattu kourassa” -asenteella. Tulihan niitä lähetystöjä sitten myöhemmin tavattua varmaan satoja. Alueinsinöörin tehtävissäkin kymmeniä. Tosin minä olin lähes poikkeuksetta avustava ”salkun kantaja”.



HJB / 15.9.2013

PS.  Näissä raapusteluissa näyttää kone tekevän jotain, mitä en ymmärrä. Fonttien koot vaihtelevat oudosti ja kappalevälit muuttuvat myös. Mutta haitanneeko tuo ketään? Ehkä toista lukijaa?


Ei kommentteja: