HJB MUISTELEE 67 / TULO- JA MENOARVIO 3

HJB / 28.9.2012

Hankkeiden perustelut ovat tärkeitä. Ainakin teoriassa niiden perusteella pitäisi päättää, onko hanke hyvä vai huono. Hallintomenettelylaissa oli joskus -muistaakseni 14§ - jossa todettiin, että asiasta joka vaikuttaa muihin asioihin, ei saa päättää erikseen. Käytännössä kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten oikeastaan mitään ei saisi päättää yksinään. Jotenkin asiat on kuitenkin pilkottava, koska kaikki ei voi olla avoinna samaan aikaan. Tiehankkeissakin oli tilanne se, että jos rahaa annettiin johonkin, niin se ei ollut käytettävissä muualla eli näin päätös kytkeytyi koko tienpitoon.

Tienpidon toimenpideohjelmassa hankkeita vertailtiin, joten siellä piti olla myös perustelut. Siksi jo heti alkuvuosina olivat erikseen hankesivut ja sitten toteuttamisohjelmassa rahoitus. IP taisi olla ensimmäinen, jolla heräsi ajatus, että tehdään hankekortit. Piirtäjämme SS sitten leikkasikin TPO:sta hanketiedot vuosittain ja liimasi ne korteille. Näin syntyi ensimmäinen hankekortisto. Minulla oli pitkään nämä kortistot tallella, mutta en minäkään voi kaikkea säilyttää.

Minä jouduin asiaa miettimään elokuussa 1987, kun sain yllättäen muistaakseni perjantai-iltana budjettiriihestä käskyn kirjoittaa kaikista TVH:n esitykseen sisältyvistä hankkeista uudet täydellisemmät perustelut. Aikaa sain maanantaiaamuun. Eikä hankkeitakaan ollut kuin noin 50 kappaletta. Puhtaaksi kirjoittajaa en halunnut vaivata, joten päätin tehdä tekstit tekstaamalla tai paremminkin tikkukirjaimin. Ajattelin, että kyllä Mikko osaa sitäkin lukea. Laskin, että minulla on aikaa noin 20 minuuttia per hanke. Johtopäätös oli, että annettu aika ei riitä, jos kirjoitan jokaisen hankkeen erikseen. Niinpä päätin tehdä A4:lle pohjan, jossa on kaikki yhteiset tiedot. Siitä otan kopioita, joihin täydennän hankekohtaiset tiedot, kuten nykytilan tiedot ja mitä aiotaan tehdä. Loppuun sitten sanallisesti jotain, jos on. Tästä syntyi uusi ”hankekorttien äiti”. Lauantai- ja sunnuntaipäivä siinä meni. Syömään en ehtinyt, joten minulla oli eväät kotoa. Tiedot lähti faksilla sunnuntaina hyvissä ajoin LVM:ään.

Erityisesti mieleeni jäi Sysmästä Heinolaan päin johtavan tien perustelut. TVH oli hanketta budjettiin esittänyt, mutta se oli jossakin vaiheessa karsittu pois. Olin lomallani liikkunut siellä päin ja todennut itse tien kunnon huonoksi. Mikkelin piirillähän ei ollut tapan kunnostaa öljysorateitä, vaan tien annettiin kulua loppuun ja sitten päällystää asfaltilla, kun liikennemääräkin sitä edellytti. Tien päällyste oli siis totaalisesti hajonnut. Minusta hanke oli ehdottomasti saatava seuraavan vuoden budjettiin. Taisi pinnakin olla vähän kireällä pyhätöistä, joten käytin aika vapaamuotoista kieltä. Oletin tekstien jäävän vain Mikon käyttöön. Sysmän tiestä kirjoitin, että tie on tolkuttoman huonossa kunnossa ja päällyste totaalisesti hajonnut. Tie muistuttaa salakkaverkkoa, jossa on ämpärin kokoisia reikiä. 

 
Muistaakseni kuvaa klikkaamalla sen saa suuremmaksi.

Minulle oli yllätys, kun kuulin myöhemmin, että kaikki perusteluni oli jaettu koko hallitukselle. Mutta tehosivat. Sysmän tiekin sai rahansa, vaikka se jo välillä oli karsittu pois eikä tainnut olla kenenkään ministerin nimikkohanke.

Budjetit oli perinteisesti laadittu alhaalta ylöspäin eli ensin hankkeet tekivät omat esityksensä piirille ja sitten piiri TVH:lle. Jokainen porras mietti asioita hartaasti ja teki paljon työtä. Minua tuo työmäärä häiritsi, koska kaikki meni kuitenkin syksyllä työohjelmaa tehtäessä uusiksi. Lisäksi piirit olivat juuri laatineet TPO:n, jossa oli kaikki tarpeellinen tieto. Niinpä päätin tehdä viimeisen budjettini vuodelle 1991 mahdollisimman vähällä työllä eli tein sen kokonaan itse TPO:n tiedoilla. Valmiin ehdotukseni lähetin piireille tarkistettavaksi ja lähetekirjeessä mainitsin ne asiat, jotka budjetissa ovat sitovia eli käytännössä hankkeiden nimet ja toteutuneet tiedot sekä piirin kokonaisrahoitus. Käytännössä piirin piti vain katsoa, että tiedot ovat oikein ja haluavatko he sinne jonkin uuden hankkeen.

Piirit eivät tykänneet menettelystä lainkaan. Heiltä oltiin viemässä budjettivaltaa. Taisi jotkut valittaa jopa pääjohtajalle. Käytännössä he kuitenkin totesivat että hyvä esitys. Ei heillä ole juurikaan muutettavaa. Eli TVH:n ehdotus syntyi varsin vähäisellä työmäärällä, mutta taas nappulat tekivät väärällä tavalla.

TMAE:n kirjoitin silloin itse kokonaan AMIPRO:lla. Korjauksia oli minun helppo tehdä. Tosin kaikki summatiedot piti laskea uudestaan, koska kyse oli tekstitiedostosta. Virpi Heikkinen tallensi sitten kaikki uudestaan VM:n tietokantaan, jossa oli myös laskentaosuus. Saattoi olla, että Virpi pystyi muuntamaan minun tekstini VM:n kantaan niin, ettei ihan kaikkea tarvinnut kirjoittaa uudestaan. Se VM:n kanta oli sen verran osaamista vaativa, että minä en pystynyt siihen suoraan kirjoittamaan.

Vuonna 1990 meillä oli myös jo värikopiokone. Yhden A4:n hinta oli noin 10 mk eli 20-kertainen mustavalkoiseen verrattuna. Siksi koko budjettia ei monistettu värillisenä, mutta kansilehti päätettiin tehdä kelta-punaisena. Eli oli hyvin vaatimaton, mutta vaikutti hienolta, kun olimme tottuneet musta-valkoiseen. Mieleeni jäi myös se, että APi halusi antaa näytekappaleen myös virolaisille vieraille budjetistamme. Minä sain APi:n ylipuhuttua, kun muistutin, että budjetti on erittäin salainen ja salaisen asiakirjan luovuttamisesta vieraan valtion edustajalle saa syytteen vakoilusta ja maanpetoksesta. Muistaakseni Matts Dumell sai myöhemmin tuomion antaessaan jonkin kirjan, joka oli kirjakauppamyynnissä. Ehkä siihen liittyi jotain muutakin?

Nykyisin budjetit ovat julkisia likimain heti, joten niistä voidaan käydä keskustelua jo ennen hallituksen esitystä. Hyvä niin. Sen sijaan budjettiin on tullut uusia ongelmia, jotka vaativat sekä osaamista että tarkkuutta. Hankkeille annetaan toteuttamisvaltuuksia, joiden kanssa näyttää syntyvän vaikeuksia. VTV teki viime vuonna tarkastuksen ja melkein jokaisen hankkeen kanssa oli jotain ongelmia. Kyse kun ei ole pelkästään kokonaissummasta. Erityisen vaikeaa oli vuosittaisten valtuuksien täsmäyttämisessä ja jääneen osuuden siirtämisessä myöhemmäksi. Budjettikirjaa tehtäessähän ei kuluvan vuoden toteutuma ole vielä tiedossa. Onneksi asia ei minua enää vaivaa.

HJB / 28.9.2012