Tapaaminen nro 63 / 26.1.2012

Paikka: Ravintola König, vastuuhenkilö JN
Aika: 26.1.2012 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, MP, OK, ELe, ToE, JN ja HJB

Uusi vuosi on taas alkanut. Me aloitimme vuoden tapaamiset komeasti Königissä. Meitä oli paikalla 8 henkilöä. Yksi oli hiihtämässä ja toisella oli muuten vain kiinnostavampaa tekemistä. Osa meistä jaksaa olla todella kiinnostunut maailman menosta ja uusista asioista. Taaskin oli käyty kuuntele-massa jos jonkin laista esitelmätilaisuutta. Tällainen TV:n katsoja käy aina välillä eteisessä nosta-massa hattua.


Meidän piti kokoontua kabinetissa, mutta sinne olisi pitänyt tilata ruuat etukäteen ja sehän olisi ollut vaikeasti organisoitavissa, kun jokaisella on omat mieltymyksensä tai rajoituksensa. Niinpä saimme paikan ravintolasalin nurkasta ja tilasimme kaikki päivän lounaan eli hernekeittoa, kampelaa ker-massa ja pannarin hillolla ja kermavaahdolla. Pannaria varten oli tosin vain mokkakupin lautanen. Tällä iällä piti siis taiteilla, ettei pino kaadu. Ravintolasalissa soi musiikki. Sitä hiljennettiin pyydet-täessä, mutta joku tarjoilijoista kävi aina kääntämässä volyymit kaakkoon. Joten pöydän toinen pää jutteli mistä jutteli. Tässä keskityn toisen pään keskusteluun.


Tapaaminen oli siis 63:s. Muistiinpanoja on kertynyt 113 sivua A4:sia ja kuvat vielä osittain päälle. Pääosa näistä löytyy blogista. Kuvia on jätetty julkaisematta, etteivät lapset pelästy. Alussa juttuja kommentoitiinkin, mutta nyt on jäänyt vähemmälle. Taitaa olla salasanat unohtuneet? Viimeisen kuukauden aikana sivuilla on käyty 44 kertaa, joista ulkomailta 11 kertaa. Erityisesti Brasiliassa ol-laan kiinnostuneita. Olisiko opiskelukaverimme ”Eetu Asikainen”, jolle jotkut (Kalle Ryynänen?) opetti oikein leveän Savon-kielen. Terveisiä Eetulle! Indonesiasta, Saksasta ja USA:ssa ollaan myös kiinnostuneita. Ehkä keskustelumme on liikkunut tasolla, joka kiinnostaa Stasia ja CIA:ta?


Keskusteluhan alkoi niistä esitelmistä ja aivokunnosta.  Laatuseniorit olivat kokoontuneet ja saaneet vieraakseen Aivokunto Oy:stä luennoitsijan Toni Toivasen. Laatusenioreiden sivut on suojattu, joten en pystynyt kopiomaan tähän linkkiä tai tekstiä.  Joka tapauksessa aivojen kunnossa neljä tärkeintä tekijää ovat uni, liikunta, ravinto ja stressinhallinta. Nämä kaikki on eläkeläisellä hallinnassa, tosin huonosti. Yö unia häiritsee kaamea painajainen työelämästä 7 vuoden takaa. Siinä olen unohtanut leimata kellokortin. Omien kokemusten mukaan näistä asioista kannattaa huolehtia ajoissa jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Painonhallinta on tuossa varmaankin liikunnan ja ravinnon yhdistelmänä. Kannattaa reagoida ajoissa, noin 20-kymppisenä.

MLe: Laatuseniorit-blogi




Holmström (Bengt?) oli pitänyt esitelmän tästä nykyisestä kriisistä. Esitelmä on tulossa nettiin, joten ehkäpä MLe lisää linkin tännekin sivuille. 

MLe: Holmströmin esitelmä sekä tiivistelmänä, videona että kalvoina löytyy tästä.

Mehän opiskelimme 1991 kymmenessä päivässä ekonomeiksi ja silloinkin oli alkava kriisi eli likimain sama tilanne kuin Suomessa nyt. Professorimme Asko Korpela esitti silloin ratkaisuksi kotimaisen kysynnän lisäämistä. Kysyessäni, että onko se kansankielellä sitä, että kun ehdimme kotiin, niin kaikki tavarat kaatopaikalle ja uutta ostamaan. Juuri sitä, totesi Korpela. Talouden teorioiden kannalta näin on, vaikka maalla syntyneenä sitä voisi toisinkin ajatella.


Pankkien stressitesteistä oli myös puhetta. Oli joku (ehkä Holmström?) todennut, että niistä on enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Niinpä? Jos syytetään yleisellä tasolla, että muutama pankki on huonossa jamassa, niin taatelin tallaaja ei tiedä mikä pankki on huonossa jamassa ja käy varmuuden vuoksi ottamassa säästönsä pois. Kun riittävän moni tekee näin, niin pankkien rahat katoavat ja sil-loin ollaan todellisissa ongelmissa. Muisteltiin myös, että Suomessakin olivat lainakorot korkeimmillaan 1990 luvulla jopa yli 20 %, koska pankeilla ei ollut rahaa. Talletuksillekin maksettiin par-haimmillaan yli 14 %. Olivat siis 10 kertaa suuremmat kuin nykyisin eli ihan Kreikan luokkaa. Yksi pieni huhu voi olla erittäin vahingollinen. Sama koskee periaatteessa yrityksiäkin. Kun liikkeelle lähtee huhu yrityksen vaikeuksista, niin siitä seuraa todellisia vaikeuksia. Alihankkijat ja materiaalin toimittajat vaativat käteissuorituksia ja ostajat epäilevät toimituskykyä.


Kingisepp puhutti myös. Otsikoitiin isosti, että tehdas saastuttaa yhtä paljon kuin koko Suomi. Tehdas vastasi, että heidän mittaustensa mukaan päästöjä on tehtaalta vain 1 % suomalaisten mittaamasta. Seuraava uutinen oli, että tehdas mittaa päästöt tehtaan yläjuoksulta. Sitten näytettiin kuvia isosta kipsivuoresta, josta fosfori on peräisin. Tehdas vastasi, että kipsivuori ei kuulu tehtaalle. Sitten näytettiin, miten toimittaja kävi ottamassa näytteen noin metrin levyisestä purosta. Näyte tutkittiin ja todettiin, että Luga-jokea pitkin tulee aikaisemman tutkimuksen mukaiset päästöt. Varmaankin, jos koko leveydeltään satametrinen Luga-joki sisältäisi samat fosforimäärät litrassa kuin se pieni metrin puro, josta näyte otettiin.  Näyttää siltä, että tässä kaikki sotkevat ja vedättävät sen kuin ehtivät. Mikähän on asian totuus? Voi olla Ville Niinistölläkin vielä selittelyn paikka? Hesarissa oli asiasta pitkä artikkeli, mutta se vielä lisäsi sopppaa, koska näytti silti, että Venäjän ympäristöviranomaisillakin oma soppa kehitteillä.


Clas Andersson on kirjoittanut hienon kirjan ”Oton elämä”. Liekö saatavissa vain ruotsiksi? Otto ei ole professorimme Otto Wahlgren, joka juuri täytti 85 vuotta. Onnittelemme. Kirja taitaa olla An-derssonin omasta elämästä. Kaikki tietää Anderssonin olevan psykiatri, kansanedusta, ministeri ja jazzpianisti. Sen sijaan harvempi tietää, että hän oli nuoruudessaan sulkapallossa rankattu Suomen kolmanneksi. Jalkapalloilija hän taisi myös olla. Lahjakas mies.

MLe: Oton elämän arviointi Hesarissa

Presidenttikisasta keskusteltiin myös. Heitettiin ns. läppääkin, mutta en sitä tähän kirjoita. Joka ei muista, niin voisi Jani-Petterin tapaan todeta: ”Vitsi, vitsi, haitaak se?” Joka tapauksessa kaikki ää-nestämään.


Tonttikaupoista oli myös puhetta. Isot yritykset ilmoittavat siirtyvänsä muualle, jos ei löydy sopivaa tonttia. Ja löytyyhän se hyvin pian. Verkkoauppa.com on tästä hyvä esimerkki. Siitä muistui mieleen Siikaisten kalkkilouhos, joka avattiin joskus 1980-luvulla näyttävin menoin ja otsikoin. Niissä kerrottiin, miten kaivos työllistää paljon vaikeasta työttömyydestä kärsivässä Siikaisissa. Jo otsikoita seuraavan päivänä oli tehtaan johto TVH:ssa kertomassa, että tien huono kantavuus aiheuttaa tehtaalle vaikeuksia. Kevään lisäbudjettikin oli kai jo siinä vaiheessa tehty, joten rahaa ei tienparan-tamiseen ollut. Parin päivän päästä näimme uudet otsikot, jossa tehdas ilmoitti lomauttavansa kaikki 300 henkilöä ja sulkevan louhoksen ainakin toistaiseksi, kunnes tie on parannettu. Olin saanut teh-täväksi hoitaa suunnitelman teon jo tehtaan edustajien käynnin jälkeen. Piiri sen lupasi tehdä pitkin hampain, koska joutuivat pistämään jäihin jonkin toisen suunnitelman. Otsikoiden jälkeen hanke sai vauhtia ja ilmoitimme tehtaalle, että menee noin kolme kuukautta, niin tie on kunnossa. Ja oli myös. Tuskinpa Suomessa on mitään tietä rakennettu rauhan aikana yhtä nopeasti.


Toinen samanlainen hanke oli Mykoran sienikasvattamo Kiikaisissa. Siinäkin kuulin ongelmasta vas-ta noin kuukautta ennen kuljetusten alkamista. Väliaikainen liittymälupa oli annettu paikkaan, jossa olisi tullut pahoja onnettomuuksia vilkkaamman liikenteen aikana. Niinpä taas jouduttiin rakenta-maan pätkä uutta tietä ”ilman rahaa” eli siirrettiin joltakin toiselta hankkeelta. Suunnitelma oli ollut valmiina jo monta vuotta, koska oli kyseessä isohko uusi tiehanke. Tosin siitä toteutettiin aluksi vain noin 200 metriä pienehkönä hankkeena, joka oli TVH:n päätäntä vallassa.


SOK rakentaa Bastukärriin Sipooseen Suomen suurinta jakeluvarastoa. Varasto valmistuu kai jo kevään aikana. Vanhan Lahdentien vieressä korjattiin siltaa noin viisi vuotta sitten. Minusta jo silloin tiedettiin varaston tulosta. Sillan kaistamääriä ei silloin lisätty, joten jokapäiväiset ruuhkat jatkuivat ja jono taitaa seistä aina moottoritielle asti. Mikähän katastrofi syntyy, kun varaston toiminta alkaa. Varastosta lähtee ja tuleekin varmaan tuhansia kuormia päivässä Lahden moottoritien suuntaan. Suunnitelmat ovat tekeillä, mutta nyt pitäisi olla jo sillanrakentaminen käynnissä. Päin vastainen tapaus oli 1970-luvun alussa, jolloin sain käteeni kirjeen, että OyAb suunnittelee avaavansa uuden kaivoksen tietyssä paikassa. Lisäksi toivottiin, että asia pysyisi salassa, kunnes lopullinen päätös on tehty. Tieyhteydestä tehtiin suunnitelma ja jäätiin odottamaan sitä lopullista päätöstä. Nykyisin tie on jo parannettu, ehkä kahteenkin kertaan, mutta kaivosta ei ole avattu. Eli kirje on edelleen salainen. Tosin haudattu arkistoon, mikäli sellainen Liikennevirastossa vielä on. Marjatta oli eläkkeelle jäädessään asiasta hyvin huolestunut.


Sukututkimuksesta keskusteltiin myös. Joku kysyi, eikö siihen voi palkata sukututkijan. MLe vertasi sitä siihen, että palkkaisi toisen pelaamaan golfia puolestaan. Tietojen etsiminen ja erityisesti löy-täminen on se nautinto sukututkimuksessa. Sukuohjelmistoja on useita. Kaarlo Kaila kehitteli aikoi-naan Sukuohjelmiston, josta nyt on käytössä jo versio 11.0 FinFamily nimellä. Se on nykyisin il-maiseksi ladattavissa sukuohjelmistopalvelin sivulta. Linkki löytyy Sukututkimusseuran kautta.


Seuraava tapaaminen sovittiin 16.2.2012 kello 12.30 ja MP toimii vastuuhenkilönä.

HJB / 28.1.2012