Tapaaminen nro 120 / 19.12.2017

Paikka: Ravintola 11, vastuuhenkilö TeuP

Aika: 19.12.2017 klo 12.30

Läsnä: JPOS, JN, TeuP, LAM ja HJB

Eli oli vähän vajausta. No mutta työt ensin, laulaa kannattaa aina ja kellarin rapuissa pitää olla varovainen. Noista kokemuksista kannattaa muidenkin ottaa oppia. Lisäksi skoolasimme läsnä olleen syntymäpäivälle.

Hesarin salaisten tietojen julkaisuista olimme jo keskustelleet ennenkin ja olihan se Hesari saanut jäseneltämme hyvän mutta katkeran kommentinkin. Vastausta tosin ei ole kuulunut. Totta kai keskustelimme myös toimittajan aiheuttamasta tulipalosta ja ihmettelimme sitä, voiko se syttyä tietokoneen vasaroinnista. Oli varmaan poltettu papereitakin? Hesarissa oli pari juttua tienpidostakin pari päivää aikaisemmin. Keskustelimme lehdistön tavasta otsikoida juttunsa. Ne taidetaan ihan tietoisesti tehdä sillä lailla kantaaottavaksi, että niistä voi myöhemmin livetä eikä ne aina vastaa itse artikkelin sisältöä. Eli ohjataan lukijan ajatuksia tiettyyn kantaan, mutta lehti voi myöhemmin todeta, että väärä tulkinta.

Lehti myös muutaa mielipidekirjoitusten otsikoita mieleisekseen eikä ne aina vastaa kirjoittajan ajatuksia. Eli on kohtuullisen härskiä touhua. Toimittajien asiantuntemus ei myöskään aina riitä eli epäilmme, että on siirrytty käyttämään harjoittelijoita. Tosin ei toimittajat voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita. Esimerkiksi hankeiden keskittymisestä Etelä-Suomeen jäi kuva, että se olisi väärin. Mutta ei siinä artikkelissa kyllä sitä sanottu. Mutta on väärin verrata valtakunnallisten hankkeiden rahoitusta paikallisten asukaiden määrään. Esim. Keski-Pohjanmaa taisi saada toiseksi eniten rahaa/asukas, mutta raha meni Pohjanmaan rataan eikä junat taida enää edes pysähtyä Keski-Pohjanmaalla? No varmaan siinä samalla muutettiin tasoristeyksiä eritasoiksi. Lisäksi kehittämisinvestoinnit tedään tulevaisuutta varten ja nykyisten puutteiden poistamiseksi, joten ei niitä pidä nykyiseen asukasmäärään verrata.

Seuraana päivänä sitten annettiin ymmärtää, että Pääkaupunkseudun ruuhkien vuoksi täällä käytetään liian vähän rahaa. Eli johdateltiin päinvastaiseen johtopäätökseen kuin edellisenä päivänä. Artikkelissa annettiin myös ymmärtää, että ruuhkat saadaan poistettua, jos kaikki käyttäisivät joukkoliikennettä. Varmaan vähenisivät, mutta eivät poistu. Espoolaset ovat jo todenneet, että Metro on kasvattanut siirtymaikoja pari kymmentä prosenttia. Ja syöttöliikenteen alkaessa pitenee matka-ajat edelleen. Lisäksi tuon syöttöliikenteen tiedostusta voi arvostella. Ehkä sen ymmärtää vain käytännön kautta.

On totta, että kaikki ei voi ajaa omalla autolla, mutta bussien ja metron matka-aikaa pidentää pysäkit. Jos mietitään tuo matkustaminen kotoa töihin, niin omalla autolla ajon elementit ovat seuraavat: 1) autolle pitää olla kotona paikkka, 2) sisääntuloteillä pitää olla kapasiteettia, 3) kadut pitää olla leveitä ja 4) autolle pitää olla paikka työpaikalla. Noista kaksi viimeistä alkaa olla ylivoimaisia toteuttaa jo tilanpuutteen vuoksi.

Mutta pystytäänkö asia ratkaisemaan joukkoliikenteellä, jossa aika kuluu pysäkeillä odotteluun joko vaihtojen yhteydessä tai matkalla? Jos hyväksytään matka-ajaksi tunti suuntaansa, niin kai se onnistuu? Eli matkoihin kuluu noin 25 % työajasta? Olisiko ratkaisua etsittävä sittenkin siitä, että työpaikat ja asunnot ovat lähekkäin eli tuo hoidetaan jo valintatilanteessa. Tai korkeintaan yhden välineen matka. Metrohan tarkoittaa sitä, että lisäksi on käytettävä molemmissa päissä jotain muuta kulkuneuvoa? Toivottavasti ei kahta. Etätyö taitaa olla tulevaisuutta?

Matka-ajalle pitää laskea myös hinta. Nykyisin ei taideta juuri tuota ajan hintaa arvostaa. Muistelimme myös omien työuriemme alkua, jolloin keskustelimme paljon ns. taloudellisista laskelmista ja mm. ihmishengen hinnasta. Soittipa yksi meistä silloin lääkintöhallitukseen ja kysyi mitä hintaa he käyttävät. Sai kysyjä aika kitkerän vastauksen, että emme me sellaisia laskelmia tee. On tietenkin eri asia laskea hintaa, jos kohde on pöydällä silmien edessä kuin tiehankkeissa, joissa ihminen ei yksilöidy ja laskenta on teoreettista. Muistelimme myös, miten eräs toimittaja sai seminaarissa ministerin itkemään julkisesti, kun hän sanoi, että ei lapselle mitään hintaa tarvitse laskea. Niitähän voi aina tehdä uusia.

Viime aikoina on keskusteltu myös siitä, että työmaiden järjestelyissä ei oteta huomioon riittävästi niitä haittoja, joita aiheutuu liikenteelle. Näin varmaan on. Muistan itse laskeneeni noin 30 vuotta sitten, että vt 3:lla liikenteen aikakustannukset kasvoivat työmaalla noin puolet koko investoinnin kustannuksista. Eli kyse ei ole pikkusummista. Työmailla tosin on nopeusrajoitusten noudattaminen erittäin huonoa. Esim Vuosaaren sillalla on 30 km/H rajoitus työmaan vuoksi, mutta ajonopeudet olivat sunnuntaina noin 60-70 km/H. Kyllä siellä taisi olla työt käynnissä. Ja kaistat olivat erittäin kapeita, joten rajoitus oli mielestäni paikallaan.

Ja TV:stä tietenkin keskusteltiin. Tammikuussa alkaa tanskalaisen Silta-ohjelman neljäs kausi. Maria Lang elokuvissa on upeita ympäristöjä eli puitteita on todella mietitty. Girls ohjelmakin on hyvä, mutta tässä iässä ei oikein enää muistu mieleen miksi?

Kotimatkalla otin aikaa, koska kuljin kolmella bussilla. Oliko sattumaa vai ei, mutta odotteluun ei tuosta tunnin matkasta kulunut kuin noin 5 minuuttia ja kävelymatkat olivat lyhyitä. Kyllä siinä taas aika kului bussin pysähtyessä. Liikenne ei bussin kulkua juuri haitannut. Tosin pitäähän ne matkustajat ottaa kyytiin ja jättää poiskin.

Kotona huomasin puhelimessa ravintolan asiakastyytyväisyyskyselyn. Sitä ihmettelin, koska en ollut missään vaiheessa käyttänyt nimeä tai muita henkilötietoja. Laskunkin maksoin käteisellä enkä kortilla. Tuli heti mieleen tuo Hesarin artikkeli kansalaisten tietosuojasta. Ajattelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että puhelimesta sen täytyi johtua. Kyselyjen jälkeen selkisi, että operaattorit kauppaavat nykyisin sellaisia ”majakoita”, jotka tunnistavat pidempään samassa paikassa olevia puhelimia ja näin voidaan tuohon puhelimeen lähettää kyselyjä tai markkinontiviestejä. Eli kannattaa miettiä, mitä toimintoja pitää puhelimessaan päällä?

Seuraava tapaaminen 16.01.2018 ja vastuuhenkilönä HJB.