En ole vieläkään lukenut niitä vanhoja kirjoituksia, joten en muista, mistä olen jo kirjoittanut. Nämä kirjoitukset ovat jo 10 vuotta sitten kirjoitettuja, mutta en liene niitä tässä näyttänyt.
Heikki
Liukkaat penkit / 08.05.2006
Busseissa oli
1960-luvulla kovapintaiset muovipenkit, joitta taidettiin vielä vahatakin. Ainakin
ne olivat niin liukkaat, että niillä pysyi vain jos piti hyvin edessä olevasta
penkistä kiinni. Kerran bussi oli puolityhjä ja toisessa penkissä istui rouva
sylissään isot ostoskassit. Minä istuin pari penkkiä taaempana. Kuljettaja ajoi
Gyldenintien ja Tallbergin puistotien suorakulman hiukan liian kovaa. Seurasin
kuin hidastettua filmiä rouvan lähtiessä liukumaan penkillään. Hän ikään kuin
pysähtyi keskikäytävälle ennen kuin putosi lattialle istumaan. Varmaan sattui,
mutta eipä rouva tunnustanut.
Äkkipysäys / 08.05.2006
Edellä
olevasta paikasta noin 100 metriä eteenpäin on Särkiniementien risteys ja siinä
oli liikennevalot. Olin käynyt kaupassa ja minulla oli molemmissa käsissä
painat kassit. Onneksi oli saanut istumapaikan takarivistä keskeltä. Edessäni
oli siis käytävä, joten pystyin pitämään jalkoja lähes suorassa. Seisojia ei
bussissa silloin ollut. Bussi oli
pysähtynyt liikennevaloihin edessään henkilöauto. Valot vaihtuivat ja molemmat
lähtivät liikkeelle. Nyt henkilöauto laittoikin vilkun päälle kääntyäkseen
vasemmalle ja löi jarrut pohjaan, koska joutui väistämään vastaantulijoita.
Bussin nopeus ei ollut siinä vaiheessa varmaan 10 km/H enempää, joten se
pysähtyi kuin seinään. Minä tunsin takamuksen irtoavan penkistä, vaikka jalkani
olivat lähes suorina. Mitään en voinut enkä pudottanut kauppakassejakaan
saadakseni penkistä kiinni. Niin sitä lähdettiin juosten keskikäytävää pitkin
eteenpäin. Porras bussin keskiosaankin meni hyvin. Olivat nuorena polvet vielä
kunnossa. Onneksi pystyin pysähtymään ennen tuulilasia. Siinä pystyin myös
toteamaan äkkipysähdyksen syyn. Muilla matkustajilla tuntui olevan naurussa
pidättelemistä.
Väkivaltaa 1 / 10.03.2011
Ihmisiä on
uhkailtu aikaisemminkin, vaikka taitaa olla nykyisin yleisempää. Joskus
1970-luvun alkupuolella olin ruokatunnilla käynyt asematunnelissa. Ihmisiä oli
paljon liikkeellä ihan ruuhkaksi asti. Paluu matkalla käytävässä juuri ennen
Aleksia tuli vastaan muiden joukossa pari noin 20-vuotiasta miestä. Kohdatessa
huomasin yhtäkkiä nyrkin tulevan päin pläsiä.
Silloin oli sen verran nopeat refleksit, että ehdin vetää pään sivuun ja
isku meni ohi. Käännyin katsomaan minulle täysin vieraita miehiä ja kaveri
kysyi nyrkit pystyssä, että otetaanko matsi? Minä tokaisin vain, että ei oikein
huvita. No ei sitten, sanoi nuori mies ja jatkoimme matkaa.
Väkivaltaa 2 / 10.03.2011
Töissä oli
usein kiire ja sen vuoksi pinna kireällä. Taisi sekin olla noin 1973-74, kun
olin menossa työohjelmaneuvotteluun liikenneministeriöön. Heidän toimipaikkansa
oli silloin vielä Valtioneuvoston linnassa. Tullessani ulos Espan rapusta siinä
alamäessä tuli vastaan muutakin kuin kansalaisluottamusta nauttinut mieshenkilö
oikein kunnon lapinleukku (puukko) kädessä. Minulla oli isot salkut molemmissa
käsissä. Kaveri kävi osoittelemaan puukolla ja kysyi, mitä tykkään, jos hän
tuikkaa. Minä hermostuneena nostin molemmat kädet kapsekkeineen sivulle ja
sanoin, että siitä vaan mutta äkkiä, koska minulla on kiire. Kaveri meni oudon
näköiseksi ja siirtyi äkkiä Kappelin puolelle Espaa.
Väkivaltaa 3 / 17.05.2011
Pasilassa
kahdeksannen kerroksen käytävässä oli tarkastuksen lisäksi vientiyksikkö. Heillä
kävi paljon ulkomaisia vieraita. Kerran tullessani ulos huoneestani, näin että
käytävää pitkin oli tulossa Lassi Rämö ja kolme kiinalaista vierasta. En
palannut huoneeseeni, mutta väistin kunnolla käytävän reunalle. Sieltä se
kaapin kokoinen kiinalainen ohitti muut ja kohdalle tullessani painoi
käsivartensa rintaani niin, että en varmaan liikahtanut. Ei kuitenkaan katkonut
kylkiluita. Myöhemmin minulle selvisi, että vieras oli kiinan liikenneministeri
tai vielä korkeampi arvoinen. Omasta mielestäni yritin käyttäytyä kohteliaasti.
Siksi minua jäi vaivaamaan, miksi minut koettiin uhaksi. Kyseltyäni asiaa
myöhemmin viennistä, sain vastauksen, että syy oli pukeutumisessani. Olisi
pitänyt olla puku päällä eikä college.
Uhkailua / 8.11.2011
Sisäiseen
tarkastukseen ottivat ihmiset yhteyttä koettuaan itsensä väärin kohdelluksi.
Erään kuorma-autoilijan liittymä oli 1990-luvun alkupuolella korjattu
T-liittymäksi, kun hän oli aikaisemmin päässyt vinoliittymästä alamäkeä
vauhdilla yleiselle tielle. Hän vaati vinoliittymää palautettavaksi. Rekkaa ei
voi kuulemma liukkaalla mäessä jarrutella. Minä totesin heti ensimmäisessä
soitossa, että vinoliittymät ovat vaarallisia, mutta lupasin selvitellä asiaa.
Sain piiristä suunnitelma-asiakirjoja. Tapauksessa oli kaksi ristiin menevää
yksityistietä yhdistetty niin, että tulivat samassa kohdassa yleiselle tielle
eli ihan järkeenkäypä korjaus. Selitykseni ei valittajalle kelvannut. Häneltä
oli viety saavutettu etu. Kun en suostunut myöntämään virhettä, alkoi kuulua
kummia. Hän alkoi puhua virolaisista ystävistään. Tajusin lauseet heti
uhkailuksi. Vastasin kuitenkin kiinnostuneena kysellen enemmän ja kerroin
minullakin olevan jopa sukulaisia Virossa. Asia jäi sitten siihen.
HJB / 15.6.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti