perjantaina, toukokuuta 20, 2016

Tapaaminen nro 105 / 22.5.2016




Paikka: Ravintola Zinnkeller, vastuuhenkilö HJB
Aika: 19.5.2016 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, ToE, JN ja HJB

Zinnkeller on saksalaistyyppinen vuonna 1980 perustettu perheravintola. Ruoka oli edullista ja kohtuullisen hyvääkin. Ravintola vain mokasi meidän kabinettitilauksen. Oli ilmestynyt suurempi seurue ja kabinetti annettiin heille. Me saimme sitten tyytyä nurkkapöytään meluisassa salissa. Eli huonokuuloisilla oli ongelmia. Minäkin nyt sitten kirjoittelen osittain omiani, koska osa keskustelusta meni ohi. Vieraanamme oli nyt Antti Piirainen, joka työskenteli tiestötoimistossamme 1970-luvun alussa.

Tapaaminen oli TeuP:lle sadas. ”Porsaita äidin” jäi nyt laulamatta, koska salin taustaäänet olisivat rikkoneet sulosoinnut.

Aamu yllätti nyt minut. Mikrosoft päätti ihan omin luvin päivittää Win7 uuteen Win10:iin. Ei auttanut mitkään keskeyttämiset. Pari tuntia meni päivitykseen. Onneksi ei ollut menoa. Lisäksi tunti kului hyväksymisohjeen lukemiseen ja varmaan toinen tunti olisi mennyt sen ymmärtämiseen. JN:llä oli sama kokemus. Eli teillä muilla on se vielä edessä, jos ei ole jo tehty. Ehkä kannattaa itse valita tuo ajankohta? Hyväksymisohjeissa oli ainakin muutama mielenkiinoinen lause. Win 10 on Mikrosoftin omaisuutta. Minulla on vain käyttöoikeus. Eli jossakin vaiheessa alkaa laskutus? Mielenkiitoista on se, miten voidaan laskuttaa käyttöoikeudesta, jota ei ole tilannut? Minulla on vielä kaksi oikeutta Win7 lataamisesta käyttämättä. Olihan siellä mahdollisuus palauttaa Win7, mutta perässä oli lause, että Mikrosoftilla on oikeus vaatia koko laitetta itselleen. Lisäksi siellä oli lause, joka tarkoittaa Mikrosoftin seuraavan tarkkaan, millä internet-sivuilla käyt. Varmaan myös rekisteröi? Se oli puettu muotoon, että aina kun internet-yhteys avataan, niin Mikrosoft tarkistaa, että ohjelmasi on laillinen. Muuten näytti siltä, että tiedostot ja ohjelmat säilyivät ja työpöytänäkymäkin oli entinen. Kunhan nyt pääsisi vielä päivittämään blogia. Ovat nuo yhteydet kadonneet.

Meidän tapaamisiamme tunnutaan arvostavan. Kun niistä joillekin kertoo, niin kuulee kehuja hyvästä yhteishengestä joka on kestänyt jo lähes 50 vuotta. Sitähän se on. Meidän mielestämme TVH oli jo 1970-luvulla edistyksellinen. Meillä oli paljon ideoita, miten toimintaa pitäisi kehittää emmekä ujostelleet niiden esittämistä. Kuvaannollisesti tulimme VM:stä takaisin ”silmät mustana”. Johtoryhmätyöskentely kehittyi. Aikaisemmin oli vain kollegio, joka kokoontui päättämään ”muodollisesti” asioista. Siellä ei varmaan paljon keskusteltu eikä toisen reviirille astuttu. Johtoryhmät toivat mahdollisuuden keskustella ja tuoda esiin erilaisiakin mielipiteitä. Teimme myös paljon asioita ”omin luvin”. Esimerkiksi budjetti oli tiukasti salaista asiaa. Viisivuotissuunnitelmakin jäi ”ilmaan roikkumaan” koska budjetti vuoden tietoja ei saanut esittää. TVH päätti omin luvin esittää viisi vuotissuunnitelmassa sekä toteutuman, kuluvan vuoden että budjetti vuoden. Tosin emme sitä korostaneet, mutta kyllähän sen fiksu lukija ymmärsi.

Muistelimme muutenkin menneitä. Osaa jo varmaan viidettä kertaa, mutta aina ne tuntuvat yhtä kiinnostavilta. Muistimme mm. Ville Aroniemeä, joka oli TKK:n ”urheiluprofessori”. Meillähän oli liikuntaakin, etenkin fuksivuonna. Piti kai saada leimat noin viidestä sunnuntaikävelystä. Hietalahden torilta lähdettiin ja noin 10 km käveltiin. Lisäksi fuksina piti osallistua suunnistuskilpailuun, hiihtokilpailuun ja sisähyppykilpailuihin, ainakin. Myöhemmin nuo olivat vapaaehtoisia, mutta moni niihin silti osallistui. Muistelen mm. yhtä vuotta, jolloin sisähypyt osui samalle päivälle kuin Hermannin sitsi. Niinpä siellä moni rakentaja kävi hyppäämässä tummapuku päällä. Muistan, miten myöhemmin merkittävissä asemissa olleet Reino Hanhinen, Heikki Koivisto, Ilkka Larjamo ym. juhlivat sitsissä takamus liitupölystä valkoisena. Liekö vielä liikuntaa Aalto-yliopistossa?

Oli lastenlasten määrä lisääntynyt monella. Myös lasten ensimmäiset avioerot ovat jo vireillä. Nykyisin avioliitto kestää keskimäärin 9 vuotta. Liittojen ja erojen suhde on noin 0,5 eli joka toinen päättyy eroon. Taitaa tuo ihmisten pinna olla vuosi vuodelta lyhyempi? Lapsen lapsetkin ovat nyt noin 70-vuotiailla vasta noin 5-vuotiaita. Toista se oli ennen. Minun syntyessä isoäitini oli 37-vuotias. Eli nykyisin on vauhti puolet hitaampaa.

APi kertoi olevansa sekä eläkkeellä että töissä. Tosin nyt alkaa töiden päättäminen lähestyä? Tai mistä sen aina etukäteen tietää. Yksi kurssikavereistani on 72-vuotias, mutta tekee edelleen kokopäiväisesti vaativia töitä. Tuosta tuli myös mieleen. miten kouluttajamme keksivät uusia nimiä. Minun kurssillani oli kaksi samannimistä. Toinen sai nimen 43 ja toinen 44 syntymävuoden mukaan. Myös vaikeasti lausuttavien nimien kohdalla proffat oikaisivat. OP mm nimenhuudossa käytti yhdestä vain nimeä ”vaikea nimi”. Noita nimenhuutoja TKK:ssa oli. Tosin vain ammattiaineissa vai olisiko noissa 500 hengen luentosaleissa kiertänyt nimilista? Ei niissä ainakaan nimen huutoa pidetty. Siihen olisi mennyt koko luento?
Tuo APin työpaikka on vuonna 2102 perustettu Vision tai täydellisimmin Vision Alliansse Partners ( http://www.vison.fi/yritys ). Siellä on monta muutakin tuttuamme. Tästä johtuen keskustelimme myös siitä, kuinka vaarallisia ovat tikkaat. Kaksi entistä työtoveriamme putosi samalla viikolla ja sairaalareissuhan siitä tuli. Toinen kertoi harjoittelevansa pyörätuolin käyttöä. Tikkailta ei saa enää nykyisin työskennellä. Toista oli ennen. Minäkin maalasin nuorena suuren navetan noin 12-metrisiltä tikkailta. Oli siinä kiipeämistä. Ei enää onnistuisi kunnonkaan puolesta.

Tuon Visionin idea on pelkistetysti siinä, että saadaan sekä tilaaja että tuottaja ja kaikki muutkin yhteisvastuullisesti tavoittelemaan samaa tavoitetta. Tuo itsestään selvyys ei todellakaan ole itsestään selvyys monessakaan projektissa. Yrityksen sivuilta löytyy referenssejä, jotka osoittavat sen olleen monessa mukana.

Infra Oy suunnittelussa on monta asiaa auki. Mutta tuleehan se joskus. tulee uusia voiman lähteitä, joten polttoaineveron kautta ei pitkään voida toimia ”oikeudenmukaisesti”. Mikä sitten olisi oikea tapa rahastaa käytöstä? Tasaraha ei tunnu hyvältä. Sen suuruusluokka olisi 400 euroa/vuosi. Pyöreästi km-hinta olisi noin 3 snt/km. Jos ajaa 5000 km vuodessa olisi lasku 150 euroa vuodessa, mutta 100000 km ajavalle noin 3000 euroa vuodessa. Mutta miten voidaan määritellä nuo kilometrit? Huijareita on aina ja niiden vuoksi ei katsastuksessa otettu kilometrilukema anna kaikille oikeaa kuvaa. Lukeman muuttajan saa kuulemma jo pari kympillä. Jotkut sitä varmaan käyttää. Eli ainoa tapa lienee jokin mukana kulkeva laite, joka on autoon sinetöity. Yksilönturva siinä kapenee, mutta onhan meillä jo kännykätkin. Huomioon otettavaa on myös, että järjestelmä ei saa maksaa ihan mitä tahansa.

Vakuutusyhtiö Pohjola on selvittänyt vakuutusmaksun hinnoittelua käytön mukaan. Eli eivät nuo seuranta-ajatukset ihan uusia ole. Muuten keskustelussa puhuttiin siitä, että virasto on virasto, vaikka olisi kuinka edistyksellinen. Aito asiakkaan kannan huomioonottaminen tulee mukaan vasta kilpailun eri yrityksen kautta. Finaviakin pääsi rakentamaan pysäköintitalojaan ja muita terminaalinosiaan vasta, kun sai oikeuden hankkia itse rahoituksen ja päättää rahan käytöstä.

Päätimme myös ilman laajempaa keskustelua kutsua APi:n ryhmäämme. Samoin keskusteltiin ja hyväksyttiin käytännössä jo seuraavakin jäsen. Jatkuvuudesta on huolehdittava. Meille tulee ikää jo yli vuosi vuodessa. Seuraava tapaaminen on 25.8 kello 12.30 ja vastuuhenkilönä on TOE.

HJB / 20.5 HJB / 22.4.2016

Ei kommentteja: