Paikka:
Ravintola Stockmannin vintti, vastuuhenkilö MLe
Aika:
22.3.2016 klo 12.30
Läsnä:
JPOS, MLe, TeuP, JN, LAM ja HJB
Vieraaksi
saimme Tiina Haapasalon. Hän on nykyinen Maire eli EK:n kuljetusasiamies.
Olimme Stockmannin vintillä jo viidettä kertaa. Kabinetti on hyvä paikka, jossa
ei ole häiritsevää melua. Paistettu lohi oli hyvää. Maku tuntuu vielä tänäänkin,
parin päivän päästä, suussa. Saapa nähdä, onko kuin Sysmän sahti, jonka maku
tuntuu vielä viikon päästä?
Espoon
Blues puhutti samoin kuin jääkiekko yleensä. Olihan meillä fani paikalla.
Liigaseurat ovat nykyisin bisnestä. Liigaan mukaan tuleva joutuu maksamaan
melkoisen kynnysrahan päästäkseen pelaamaan. Taitaa olla noin 1-2 M€. Sport ja
KooKoo ovat kai saaneet vähän maksuaikaa? Rahaa ei saa takaisin, jos eroaa
liigasta. Tosin eronneita ei taida olla kuin Jokerit, joka lähti KHL:ään. Eli
kai Blueskin nyt menettää nuo rahat? Bluesin johdolla on paljon omaakin rahaa
liossa? Eli verottaja ja vakuutusyhtiö eivät ole ainoita hävijöitä.
Lisäksi
pelaajat ovat kovapalkkaisia ja usein ulkomaalaisia. Rahoitus tulee katsojilta
ja tukijoilta. Jos ei pärjää, saattavat rahoituslähteet ehtyä. Eli on todella
riskibisnestä. Katsojatulot pitää maksimoida. Täysin lajia tuntemattomana jää
miettimään, sovitaanko joitakin otteluja, jotta niitä olisi enemmän. Nämä
pudotuspelithän myyvät. Mikkelin Jukurit on ollut sarjassa melko ylivoimainen.
Hävisivät kuitenkin maanantaina Kiekko-Vantaalle, jolloin saivat yhden
kotiottelun lisää. Ja eilen vielä Mikkelissä, joten taitaa tulla kaksi
kotiottelua lissää? Samoin epäilin, että HIFK ja JYP tulevat häviämään tiistain
ottelunsa, jotta saavat yhden kotiottelun lisää. Näin sitten illalla kävi.
Bisnes is bisnes. Samanlaista bisnestä taitavat olla muutkin joukkuelajit?
Lähes joka sarjassa on joukkueita, joilla on taloudellisti tiukkaa. Nyt kun
firmoilla on tiukkaa, se heijastuu myös sponsorirahoihin. Ei ole firmalle
eduksi, jos maksaa isoja rahoja ja joutuu samaan aikaan irtisanomaan
työntekijöitään?
Opinnäytetöiden
tarkoituksenmukaisuudesta olimme keskustellet jo sähköpostilla. Eli sukupuolentutkimuksessa
on keskitetty mm. seuraaviin aiheisiin:
* Transsukupuolisen
position muotoutuminen materiaalis-diskurssiivisesti .
* "Relationship
Care": Seksivälineet suomalaisissa naistenlehdissä 2000-luvun alussa.
* Koira, merimies ja
albatrossi. Merimiesten suhde eläimiin sukupuolentutkimuksen valossa.
* Nainen, eläin –
Sukupuolen rooli ja ekofeministiset ratkaisut eläinten vapautuksessa.
* Hirviömiehiä,
jumalattaria ja kyborgisiä otuksia - Väkivalta ja sukupuolen rajat
digitaalisessa Tekken 5 –taistelupelissä.
Toisaalta
kyllä omastakin diplomityöstä kuulin kysymyksen, miksi tuollaista selvitetään?
Ohjaajani PR vastasi välittömästi, että koska minusta on tarkoitus tehdä diplomi-insinööri.
Tuon kaupunkien välisen liikennevirtamallin toimivuutta olen testannut aina
joskus, kun olen saanut nykytietoa haltuuni. Toimii edelleen, vaikka muutama
muuttujakerroin pitäisikin laskea uudestaan. Ei nuo asukasluvut ole kuitenkaan
kaupungeissa niin rajusti muuttuneet eli autokannan kasvu selittää myös liikenteenkasvun.
Keskeinen havinto työssäni oli, että Hämeenlinnasta lähtevä liikenne
naapurikaupunkeihin on pienempää, koska vaihtoehtoja on lähietäisyydelläkin
useita. Joka suuntaan ei riitä lähtijöitä. Itsestään selvyys. Eli opinäytetöitä
tehdään myös osaamisen näyttötarkoituksessa. Mutta kyllä kai niistä pitäisi nykyistä
enemmän olla hyötyäkin? Ainakin väitöskirjoista.
Nykyisellä
intenetvaltakaudella melkein kaikki on jo netissä. Siksi on iso riski, että
tekstiä ja asiaa lainataan sieltä suoraan. Mutta tarkastajillapa on ohjelmat,
joilla voidaan laskea, paljonko työssä on lainattua. Lainattiin sitä toki 50
vuotta sittenkin, mutta syy oli se, että ohjaajaa ja tarkastavaa professoria
haluttiin kunnioittaa niin, että heidän tutkimuksensa saatiin vaikka väkisin
lähdeluetteloon.
Huutokauppakamari-ohjelmassa
oli vetäjälle osunut Doron puhelin käteen ja hän oli myynyt sen lauseella: ”Täma
se meitä kaikkia odottaa”. Meistä vain yhdellä oli Doron puhelin. Nykyisin useimmilla
on sellainen puhelin, josta kesken kokouksenkin näki, että Brysselissä oli
katasrofi päällä. Eräs juniori oli jo kysynyt isältään, että kuka enää käyttää
puhelinta puhumiseen? Varmaan meistä usea joutuu kuitenkin kuuntelemaan,
vaikkei puhuisikaan?
Esitettiin
myös kysymys, mikä tarvike on sellainen, jota ei enää löydy naisten
käsilaukusta. Olihan noita monta asiaa mielessä, mutta ei niitä tässä viitsi
sanoa. Mutta oikea vastaus on peili. Sen on korvannut puhelimen kameratoiminto
eli selfietä vaan, niin saa hiukset ojennukseen ja huulipunat korjattua. Niin
maailma muuttuu Eskoseni.
Keskusteltiin
sitä asiastakin. Yhteiskuntasopimusta kasataan kilpailukyvyn parantamiseksi.
Tuossa sopimuksessa puututaan lähinnä työpanokseen. Kilpailukyvyssä on
kuitenkin pari paljon merkittävämpää komponenttia, nimittäin verot ja kuljetukset.
Muistiini on jostakin jäänyt, että kuljetusten osuus vientihinnasta liikkuu 20
prosentin tienoilla. Eli kuljetuskustannuksilla on olennainen osuus tuotteiden
hintaan. Siksi kai AKT:n mukana olo on niin tärkeää. Ei palkkojen vuoksi, vaan
mahdollisten häiriöiden aiheuttaminen lisäkustannusten vuoksi.
Lähitulevaisuudessa
on kuitenkin todella suuri uhka energiassa. Euroopassa ollaan puuhaamassa
erilaisia direktiivejä, joilla halutaan alentaa päästöjä. Ja silloin kyseessä
on käytetty energia. Biopolttoaineen osuutta halutaan nostaa. Se maksaa. Ja
maksaa Suomessa enemmän kuin muualla, koska meillä on pitkät kuljetusmatkat.
Noista biopolttoaineista voi tulla todella kallis tukikohde valtiolle? Ilman tukea
nuo laitokset eivät varmaan kannata? Eihän tuulimyllytkään kannata. Pyörittäminen
on järkevää vain, koska on valtion takuuhinta. Kyllä tukikohteita maailmassa
riittää.
Kabotaasiliikenteestä
oli myös puhetta. Meillä se ei ole ainakaan vielä merkittävä ongelma. Taitaa
olla kyse prosenttien murto-osista? Muualla se on isompi asia. Tosin nuo
ulkomaiset raskaat autot ovat talven aikan aiheuttaneet ongelmia, kun
kesärenkailla eivät pääse pienintäkään mäkeä ylös ja silloin tukitaan koko tie.
Ellei siten aiheuteta onnettomuuksia. Lahden rikkihapporekka ei ollut ulkomainen,
vaikka jotkut keltaisesta kilvestä niin päättelivät. Kuvista epäselvästi näkynyt
kilpi oli kai vaarallisen kuljetuksen merkki? Minusta kyljessä oli tunnetun
Kokemäkiläisen kuljetusfirman nimi. Firma tosin myytiin, mutta vanha nimi on
vapautunut viiden vuoden karenssista? Teksti-tv kertoi, että kyse oli liian
suuresta tilannenopeudesta eli ei otettu huomioon tien liukkautta. Kai se on
ilmiselvä syy, jos rekka liukuu ulos tieltä. Lahdessahan valtatie menee vielä
katuverkon kautta. Tosin tuo onnettomuuskohta on valtion vastuulla. Aikonaan
haluttiin nämä kuljetukset kieltää katuverkolla, mutta eipä tuo kiertäminen ole
juuri mahdollista, ainakaan Varkaudessa eikä kai vielä Haminassakaan. Toisaalta
ei nuo myrkylliset kaasut käyttäydy tienpitäjän mukaan. Ja teitä rakennetaan
sinne, missä on käyttäjiä?
Rautateitähän
tarjotaan kuljetuksille. Eäs meistä asuu lähellä Vuosaaren rataa. Raiteet ovat
kuulemma ruosteessa eli ollut liian vähän liikennettä. Keravan isolla kohulla
mainostettu terminaalikaan ei toteutunut. Teollisuus ei käytä rautateitä kuin
kaikkein isompien tavaramäärien kuljetukseen. Silloinkin pitää raiteen ulottua ”varastosta
varastoon tai laiturille”, koska uudelleen kuormaus on niin kallista. Nyt
taitaa kohta Äänekosken uuden tehtaan sellut tulla Vuosaaren satamaan junalla.
Mutta mahtuuko pääradalle? Varmaan yöaikaan?
Keskustelimme
myös näistä yksityisrahoitteisita hankkeista. Joku on laskenut, että omana
työnä Lahden tie olisi maksanut vain kolmasosan. Minä en ole laskelmaa nähnyt
enkä siihen oikein usko. Ehkä on jäänyt huomiotta, että sopimukseen sisältyi
myös 20 vuoden kunnossapito? Minusta merkittävimmät hyödyt ovat aikaistuminen,
rahalla ei ole vuosirajoitusta ja urakoiden kilpailuttaminen on
yksinkertaisempaa. Noista jotuu kyllä maksamaankin.
Jouko
Loikkanen oli pääjohtajan alkuvuosinaan myös Suomen Palloliiton puheenjohtaja.
Niinpä joillakin meistä oli tilaisuus saada vapaalippuja maaotteluihin. Kävipä
eräs peräti FA-Cupin loppuottelussa. Tapaus oli herättynyt paikan päällä vähän
ihmetystä, koska noin 30-vuotiasta henkilöä luultiin ensin Suomen Palloliiton
puheenjohtaksi. Oli asia vaatinut vähän selittelyä.
Seuraava
tapaaminen sovittiin 20.4.2016 kello 12.30 ja vastuuhenkilönä on TeuP.
PS.
Lukiessa huomasin noin 100 kirjoitusvirhettä. Varmasti osaa en edes huomannut. Anteeksi!
Ikä ei taida tulla yksin?
HJB
/ 24.3.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti