Tapaaminen nro 86 / 15.5.2014

Paikka: Ravintola 11, vastuuhenkilö JN

Aika: 15.5.2014 klo 12.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, ToE, JN ja HJB

Olimme tässä ennen Risuhokki nimellä tunnetussa ravintolassa toista kertaa. TeuP osallistui tapaamisiin nyt 80. kerran. Hänen osallistumisprosentti on suhteellisen korkea eli 93. Lähestyvistä EU-vaaleista voi ottaa vertailun eli onkohan kukaan MEP:stä päässyt samaan osallistumisprosenttiin?

EU-vaaleista keskustelimmekin. Kannattaa katsella vaalikoneita, mutta oma harkinta pitää säilyttää. Ehkä vaalikoneilla saa 90 % ehdokkaista suljettua pois? Ehdokkaiden kuvia katsellessa näyttää siltä, että puolueet ovat valinneet ehdokkaiksi ensin ne 3-5 hyvin tunnettua kärkihahmoa. Loput ovat sitten nuoria ja kauniita ehkä tulevaisuuden lupauksia, joiden tehtävänä on kerätä ääniä? EU vaalit poikkeavat kunnallisvaaleista mm siinä, että jos kunnallisvaaleissa voi pistää suuren painon ehdokkaan henkilökohtaisille ominaisuuksille, niin EU-vaaleissa se ole järkevää. Jos haluaa todella vaikuttaa, niin ehdokkaalla pitää olla läpimenon mahdollisuus. Se taas edellyttää valtakunnallista tunnettavuutta. Valintaa ei tehdä osaamisen perusteella. Mutta nyt kaikki äänestämään! Jos ei äänestä, niin onko sitten myöhemminkään puhevaltaa?

Viimeisen parin viikon aikana on puhuttu paljon uskonnollisten ryhmien käyttäytymisestä. Meillä melkein jokaisella oli myös negatiivisia kokemuksia ahdasmielisyyden seurauksista. TVL:n henkilöitä osallistui mm. uskonnollisten tilaisuuksien liikennejärjestelyihin. Esim. Nummelassa rakennettiin aikoinaan 100 metriä uutta tietä vain tilaisuutta varten. Järjestäjät rakensivat ja maksoivat. Kun tilaisuuteen osallistuu noin paljon ihmisiä ja autoja on muutama kymmenen tuhatta, joista vielä iso osa matkailuautoja tai -vaunuja, niin tilaisuuden päättyminen pitää suunnitella etukäteen. Jos on vain pari poistumistietä, niin purkautuminen kestää jopa 10 tuntia?

Jostakin syystä muistelimme myös oluiden hyvyyttä. Eräs jäsenistämme oli ilahtunut erityisesti Tosi vahvaan Karhuun (8,6 %). Sitä sai edulliseen hintaan Amigosta. Oli kuulemma niin mieleenpainuva, ettei muistiin jäänyt mitään. On niitä kuulemma lähes 13 %:nkin oluita. Pokka montussa oli keskarin hinta vuonna 1962 78 markkaa ja A-oluen 98 markkaa. Silloin ei vielä ollut rahauudistusta tehty. Opiskelijan kuukausimenot olivat 25 000 markkaa eli 250 A-olutta. Nykyisin A-oluen hinta lienee noin 6 euroa ravintolassa eli opiskelijan menot olisivat siis noin 1500 euroa? Rahayksikköä bitcoin ei silloin tunnettu. Muisteltiin kuitenkin, että Italian matka oli maksanut 300 Rioja Tinttoa. Itä-Uudellamaalla oli nuorison keskuudessa tunnettu rahayksikkö myös POP. Noista teekkariajoista tuli mieleen teekkarikalenteri ja Teekkarilehdet A ja B. Ainakin toisen päätoimittaja Jali Ruuskanen täytti juuri 75 vuotta. Jos en väärin muista, niin yksi päätoimittajista istui tässä tapaamisessa pöydän toisella puolella.

Vanhoissa autoissa on vikoja. Usein enemmän kuin uusissa. Merkkikorjaamoihinkaan ei voi aina luottaa. Oli annettu jopa aivan virheellistä tietoa vaihteiston B-asennosta. Aikoinaan pääjohtajan Volvon oikuttelevaa sammumista ei merkkikorjaamolla saatu korjattua, mutta maalla nuori pojan kloppi korjasi sen viidessä minuutissa ja viidellä markan osalla. Itsellä Escortin kytkin reistaili. Merkkikorjaamo kyseli jopa Saksasta ohjeita ja mittoja, mutta eivät löytäneet vikaa. Malmin Essolla (ei näkynyt Uunoa) nuori huoltomies totesi, että kun vaihtaa kytkimen, pitäisi akselista ruosteet harjata pois ja akselin pää voidella.

Päivän lehdessä oli ollut isojen EU-maiden velkatietoja. Ne olivat paljon huonompia kuin Suomen. Mutta niissä kaikissa oli nyt valtion budjetti saatu ylijäämäiseksi. Lisäksi esim. Italian velka taitaa olla lähes kokonaan Berlusconille? Kotimaista kuitenkin. Kysymys kuului, onko meillä syytä huoleen? Lähes yhteinen käsitys oli, että on (talousekspertti ei ollut paikalla). Velkamme on noin 100 Mrd€ ja vuosivaje jo lähes 10 Mrd€. Jos velat maksetaan pois (yleensä ne pitää maksaa!), niin pitäisi esim. 20 vuodessa pienentää vajetta ja maksaa velkaa ja korkoja vuodessa noin 6-7 Mrd€ eli noin 15 % valtion budjetista. Kuka uskoo, että valtion budjetista olisi leikattavissa 15 %? Poliitikot puhuvat, että noin 3 Mrd€ leikkaus riittää. He laskevat sen varaan, että bruttokansantuote kasvaa ja paljon. Tosin illalla kerrottiin uutisissa, että taas on pienentynyt. yllensä toukokuussa on tultu julkisuuteen viestillä, että kasvu siirtyykin ensi vuoteen.

Seuraava kysymys olikin sitten jo, että selvitäänkö tästä lainkaan? Pahalta näyttää. Kaikki rakentuu nyt sen varaan, että kasvu saadaan aikaiseksi. Elvyttämällä eli lisävelalla otetaan todella suuri riski. Se on kuin hyppäisi lentokoneesta ja luottaisi siihen, että joku tuo perässä laskuvarjon. Uusien työpaikkojen luominen Suomeen ei onnistu taikasauvaa heilauttamalla. Valtion virastotkin ovat jo siirtäneet palvelutoimintojaan ulkomaille, koska siellä halvempaa työvoimaa. Suomessa kaikki on kallista, koska on kerättävä kaikesta veroja, jotta saadaan hyvinvointi maksettua. Ainakin osa oli jo sitä mieltä, että nyt pitäisi olla jo suunnitelma B, jossa hyvinvointia aletaan hallitusti purkaa. Jos purkamiseen mennään ajautumalla, niin siitä se soppa syntyy. Ajautumalla muuten mennään, jos ei ole suunnitelmallisuutta. Eli voisi jo sanoa, että paska homma.

Keskusteltiin monesta muustakin asiasta, mutta kukapa niitä kaikkia muistaa. Sovittiin kuitenkin, että tapaamme kesän jälkeen 27.8.2014 ja MP etsii paikan.

HJB / 16.5.2014