Tapaaminen nro 87 / 3.9.2014

Paikka: Ravintola White Lady, vastuuhenkilö MP

Aika: 3.9.2014 klo 11.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, ToE, LAM ja HJB

Ryhmä on jälleen opiskelijatasolla, joten kiireet ovat sen mukaiset ja aikaa piti muuttaa. Silti kaikille sopivaa aikaa ei löytynyt.

Aika muuttuu ja me sen mukana? Jo matkalla huomasin, että Oulunkylässä asfalttimassaa ajoi Kärsämäeltä kotoisin oleva kuorma-auto. Ei vaan ennen, jolloin liikennelupa edellytti lähes sitä, että kunnan rajalla kuorma siirretään toiseen autoon.

Vieraaksi olimme saaneet pian työuransa päättävän PHA:n, joka maailmalla tunnetaan paremmin nimimerkillä PeeHoo. Hän vaihtoi vielä Espalla ollessa taloustoimistoon, kun JN lähti lobbarin hommiin. Itse muistan sen, että kun hänelle hankittiin vaativampien tehtävien edellyttämä palkka. Kateellinen työtoveri toisesta yksiköstä valitti ainakin ammattiyhdistykselle ellei muuallekin, että häntä nuoremmalle maksetaan enemmän. Nuo palkankorotukset olivat muutenkin aika arkoja tilanteita. Yhden kuopan jako tarkoitti sitä, että suhteellisesti muiden palkka laski. Perustelujen piti siis olla kunnossa. Toki virheitäkin tehtiin. Esim. kun ”ylikoulutettu” palkattiin vaatimattomalla palkalla, mutta tehtävät sitten muotoiltiin osaamisen mukaan, niin ainoa mahdollisuus oli kuoppakorotuksilla nostaa tämän yhden palkka oikealle tasolle. Sitähän eivät muut hyväksyneet. Tämä oli silloin jäykän virkapalkka-ajan aikana.

JPOS lukee ahkerasti takkiraudan blogia, mutta ei ole vielä oivaltanut kuka sitä kirjoittaa. Epäilys on, että kirjoittajia on useampia. Tekstintunnistusohjelmilla tuo voisi ratketa. Yliopistoissahan niitä käytetään tunnistamaan liialliset lainaukset eli plagiaatit. Varmaan niitä verkosta jo löytyy vapaaseen käyttöönkin?

Eeva soitteli ja kyseli mitä asiaa. JPOS oli aikonut selvittää edullisia rapujen ostopaikkoja. Eeva sai meidän terveiset. Rapuja muuten taitaa myydä MustaPekka Käpylän asemalla ämpärikaupalla. Muistaakseni pitää kuitenkin tilata edellisenä päivänä, joten ihan tiskikamaa ei ole. Ovat ne hinnat vaan kovia, kun nykyisin taitaa olla lähes 10 euroa/rapu? Toista se oli nuoruudessa, kun yön saalis oli noin 40 rapua ja niistä sitten saatiin 20 markkaa silloista eli noin 3 senttiä kappale. Nyt on jo tuo ryyppy/rapu halvempi?

JPOS kertoi olleensa pankkiautomaatilla ja puhelun vuoksi unohtaneensa kuitin koneeseen. Takana oleva huomautti, että sinulta jäi kuitti. JPOS kysyi, koska olemme Sinun kaupat tehneet? Ääni oli tuttu, mutta mies ei. Tämä entinen piispa hiukan hämääntyi, mutta sanoi nopeasti sinuttelevansa kaikkia muita paitsi yli 90-vuotiaita mummoja. Korosti vielä noteeranneensa JPOS:n nuorekkaan habituksen. Olisikohan tarvetta silmälääkärille? Tai kuuliko JPOS väärin? Ehkä kyse olikin hapatuksesta? Helsingin silmälääkäriasema on muuttanut uusiin tiloihin. Tästä joku muisti vastaavan tapauksen tapahtuneen Klingelle. Silloin vastaus oli, että minä sinuttelen kaikkia alempiarvoisia. Vastaaja oli ruotsalainen kreivi. Ruotsissa taitavat nykyisin kaikki sinutella kaikkia? Tasa-arvon vuoksi siellä otetaan käyttöön uusi pronominikin, ”hen”, joka on sukupuolineutraali.

Eri maissa on erilaiset tavat. Ranskassa 50 vuotta aviossa olleetkin vielä teitittelevät toisiaan. Ainakin jos on leffoihin ja sarjoihin uskomista (ja kääntäjiin?) Myös saksalaisissa sarjoissa puhutellaan kaikkia sanoilla herr ja frau, vaikka olisivat kuinka tuttuja. Korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat kakki doktoreita. Siksi kai tohtoritutkinnon suorittaneet ovat sitten doktordoktoreita? Opiskeluaikana Eero Paloheimo palasi Suomeen. Muistan käydyn kiivasta keskustelua siitä oliko hän todella tohtori? Jotkut kirjoittelivat, että hän oli suorittanut vain opistotason tutkinnon? Hän kai väitteli sitten myöhemmin Suomessa.

Suuret liikennehankkeet palaavat ajankohtaisiksi aina silloin tällöin. Merenkurkun ylitystä ehdotteli kesän korvalla vanha tuttavamme. Siitähän Eduskunta teki jo kerran päätöksen, mutta TVH ei sitä aloittanut. Ei kyllä tullut haukkujakaan. Hankettahan perusteltiin mm. sillä, että kun on tehty virheinvestointi Kaakkois-Suomeen, niin pitää sellainen tehdä tasapuolisuuden vuoksi myös toiselle puolelle Suomea. MS laati tuolloin hyvän raportin hankkeen tarpeellisuudesta. Minä siitä lähetin sitten kopion aina myöhemminkin, kun hanke pulpahti julkisuuteen. Viimeisin taisi olla 1990-luvulla.

Hailuodon silta on myös taas esillä. Muistaakseni maakuntaliitto teettää siitä jonkinasteisen suunnitelman maakuntakaavaa varten. Silloin 1980-luvulla sinne oli joku ostamassa vanhaa siltaa Hollannista (Brygge?). Minä sen tietämättäni torppasin. Joku pankinjohtaja soitti, ja kysyi, onko hanke TVH:n suunnitelmissa. Minä en tiennyt noista suunnitelmista mitään ja sanoin, että ei ole. Pankinjohtaja vielä varmisti, että tiedänkö minä asian varmasti. Sanoin vastaavani viisivuotissuunnitelman teosta ja se on juuri valmistunut ja siihen ei silta sisälly. Puhelu päättyi kiitokseen. Minua asia jäi vaivaamaan ja soitin sillansuunnittelijoille saadakseni tietää asiasta. Minua vannotettiin olemaan asiasta hiljaa, mutta sain tietää, että joku oli ostamassa vanhaa siltaa Hollannista. Nyt minulle valkeni, että tuo joku oli hakenut pankista lainaa ja minulta tarkistettiin, onko lainalle perusteita. Jos tuo joku olisi saanut lainan ja ostanut sillan sekä tuonut sen Suomeen, niin varmaankin joku poliitikko olisi ollut takaamassa hankeen toteuttamisen. Myöhemmin TVH:n edustajat kävivät sillan katsomassa ja palaute oli, että ei ruostekasasta saa asiallista siltaa. (monesko kerta?)

Savonlinnan ohikulku on nyt osittain valmis. Laitaatsalmi on vielä rakentamatta. Siitähän HS kertoi noin viikko sitten, miten radalle ollaan rakentamassa kallista siltaa hyvin pienelle liikenteelle. Jos liikennevirasto olisi ollut kymmenen vuotta aikaisemmin, niin varmaankin olisi rakennettu ensin kanava Laitaatsalmeen, jolloin Kyrönsalmesta olisi voitu jättää läppäsillat pois. Nyt tuhlattiin paljon rahaa kahteen vesiväylään? Muisteltiin myös uran alkuaikoja, jolloin Savonlinnan ohituksen ensimmäisiä linjauksia suunniteltiin. Vanhimmat muistelivat, että yhdessä vaihtoehdossa olisi menty Olavinlinnan yli purkamalla siitä osia. Asia on varmistamatta. Toinen vaihtoehto olisi mennyt Koululahden toiselta puolelta pitkin kasinosaaria. 1990-luvulla joku ehdotti, että nimetään ohikulku Martti Talvelan puistoavenueksi, niin ei sitä kukaan kehtaa vastustaa?

Liikennevirastossa on kohtuullinen ilmapiiri. Kuitenkin tavoitteena on olla Suomen paras virasto. Neljä vuotta on mennyt, mutta yhdistäminen ei ole vielä päätöksessä. Kai se lopullisesti toteutuu vasta, kun vanhat ovat jääneet eläkkeelle? Vaikka paljon muutoksia on tehty, niin lisää on tulossa. Alueellistamispäätös ei ole toteutunut. Lappeenrantaan ei ole ollut halukkuutta siirtyä. Avoimien paikkojen täyttö Lappeenrantaan on ollut hajauttamassa tehtäviä. Nyt on yritetty saada tulkintaa alueellistamisesta muutettua siten, että myös muualle maakuntiin sijoitetut lasketaan mukaan. Nykyinen hallitus ei painosta alueellistamiseen, mutta entä seuraava?

Kansainvälisesti liikennesektoreiden yhdistäminen ei ole kovin yleistä. Taitaa löytyä vain Ruotsi ja Suomi? Asian voi hoitaa monella tavalla. Tärkeintä on huolehtia yhteisestä strategiasta ja sehän voi olla muuallakin hoidossa, jos se tehdään vaikka ministeriötasolla?

Liikennevirasto tekee myös paljon työtä saadakseen alelle hyviä työntekijöitä. On mm: järjestetty harjoittelupaikkoja ELY-keskuksiin viraston rahoilla, koska ELY:n mahdollisuudet eivät sitä sallineet. Taitaa olla palkattu myös henkilöitä kiertämään kouluja tarkoituksella jakaa tietoa hyvästä työnantajasta ja sektorista yleensä. Tarpeellista työtä. Uutisissa haastateltiin abeja ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat maailman kiertäminen. Jos otos oli edustava, ei hyvältä kuulosta.

Muistelimme myös itä, että TVH:ssa henkilökunta oli hyvin innovatiivista. Silloin johdon tehtävä oli valita vain parhaat ideat toteutukseen. Toisenlainen työpaikka oli kuulemma Helsingin rakennusvirasto. Siellä kaikki ideat lähti johdolta ja työntekijät niistä toteuttivat osan. Varmaan näitä eroja oli TVH:n sisälläkin. Muistelimme myös Pekka Rytilän aikoinaan ohjeistaneen, että keksikää pojat itsellenne hyvät työt, ei niitä teille ylhäältä anneta. Jotkut selvisivät tällä ohjeella 40 vuotta ja työn tuloksista kiiteltiin.

Keskustelimme myös kuntaveron tasauksesta, mutta emme siitä kovin paljoa tienneet. Pääkaupunkiseudun kunnat maksavat osan kuntaverostaan tasauksena muille. Esim. Helsingin verosta noin 3 % jaetaan muualle. se vastaa noin puolta veron prosenttiyksikköä. Mutta kuka tuon tasauksen tekee? Kai se tehdään suoraan veroja kunnittain jaettaessa? Valtiohan nuo kaikki kerää. Rahat eivät varmaankaan sisälly valtion budjettiin, koska sitähän ei haluta kasvattaa. Päinvastoin loppusumma halutaan pieneksi ja siksi asioita on siirretty jo kauan budjetin ulkopuolelle. Nyt on ajankohtainen tuo Remontti Oy? Valtion avut kunnille on noin 12 Mrd€. Se on noin kolmannes kaikista valtion avuista. Liki saman verran menee suoraan kotitalouksille. Kaikkiaan valtionavut ovat noin 2/3-osaa koko budjetista. Siksi niistä niin paljon keskustellaan.

Seuraava tapaaminen sovittiin 8.10.2014 ja vastuu JPOS:lle. Oli puhetta myös Kotkassa käymisestä. Sinnehän on uusi moottoritie avattu ja kaupungissa on komeat puistot. Kuitenkin noteerasimme Putinin sanat, ettei hän eikä Venäjän kansa voi katsella sivusta, kun ihmisiä ammutaan. Kotkassa on viimeisen vuoden aikana ammuttu aika monta ihmistä.

HJB / 4.9.2014