Paikka:
Ravintola Allotria, vastuuhenkilö MLe
Aika:
4.10.2012 klo 12.30
Läsnä:
MLe, TeuP, JN ja HJB
Älyliikenne
on vasta alkutekijöissä. Navigaattori jo toimii, vaikka joskus antaakin
yllättäviä ohjeita. Reittiopas on hyvä esimerkki älyliikenteestä. On niitä
jotakin muitakin. Koskahan saamme nähdä tilanteen, jossa ruuhkautuville
pääteille varataan netistä liikkumisaika? Nythän tilannetta on ratkottu
minimoimalla kaistamäärää sopivissa kohdissa. Esim. Manskua pääsee Tampereen
suuntaan Tullinpuomin kohdalla vain yhtä kaistaa pitkin. Vastaavasti keskustaan
päin tuo yhdenkaista kohta on Reijolankadun risteyksessä. Rautatieasemalta ei
kai ole mitään asiaa Kauppatorin suuntaan tai Kaartin kaupunginosaan, koska
yhteys taitaa olla nykyisin vain Liisankadun tai Hietalahden kautta?
Liikenteen
evoluutiosta keskusteltiin myös. Epäiltiin, että evoluutio sanaa käyttävät ei
osaa sanoa R:ää? Joka tapauksessa liikenteen ratkaisutkin ovat pitkäjänteisiä.
Aina eivät suunnitelamat kuitenkaan toteudu. Tulee jokin ulkopuolinen voima,
jota ei osattu ottaa huomioon. Tai oppositio, joka vastustaa aina ja kaikkea
eli lyö kapuloita rattaisiin maksoi mitä maksoi. Mutta silti pitää ihmetellä,
miksi joudutaan purkamaan hyväkuntoisia rakenteita, kun toteutetaan toista
vaihetta. Esimerkiksi Porvoo – Koskenkylä välillä purettiin 10 noin 10 vuotta
vanhaa siltaa, kun tie rakennettiin moottoritieksi? leppävaaran solmun
rampitkin on varmaan rakennettu 50 vuoden aikana ainakin viiteen kertaan. Siitä
tuli Pekan mieleen, että Kehä I:n alkupää rakennettiin aikoinaan nykyiselle
paikalleen noin 100 vuotta sitten, jotta Sinebrykoffin vieraat voitiin
kuljettaa hevosella Leppävaaran asemalta huvilalle ja takaisin.
Aktiiviset
jäsenet ovat monessa mukana. Liikenteen
suunnitteluseurasta löytyy lisää tietoa linkistä:
http://www.tsv.fi/jasenseurat/details.php?id=259
. Yhdyskuntasuunnittelulle on oma seura ja siitä löytyy tietoa linkistä: http://www.tsv.fi/jasenseurat/details.php?id=259
. Tulevaisuuden suunnittelua on mm tutuhesan sivulla: http://tutuhesa.blogspot.fi/ . Ja on
niitä paljon muitakin eli etsivä löytää ilman poliisikoulutustakin.
Opiskellessamme
oli lähinnä neljä liikennemuotoa eli autot, raiteet, vesi- ja ilmaliikenne. Myöhemmin
alettiin arvostaa myös kävelyä ja pyöräilyä omana liikenteenä. Muistan, miten
vielä 1970-luvun alussa TVL:ssä esitettiin, että kevytliikenne ei ole yleistä
liikennettä eikä siten kuulu valtiolle vaan on kuntien hommaa. Nyt on uusi
liikennemuoto eli tiedonsiirto. Tästä on esimerkkejä jo pari kymmenen vuoden
takaa, kun Hesaria alettiin painaa sekä Forssassa että Varkaudessa. Nykyisin
Itella toivottavasti tulostaa e-kirjeet vastaanottajaa lähimmässä
vaihtoehdossa? Shoppailusta suurimman osan eli katselun voi myös tehdä netissä
ja kun jättää ostamassa, niin säästyy rahaakin.
Pekka
piti meille kalvosulkeiset mm. liikenteen tulevaisuudesta. Kaikkea en saanut paperille,
mutta tärkeintä olisikin saada asiat muistiin. Miten muuttuvat liikenteen välineet? Kehitys
kehittyy on jo pitkäikäinen lause ja edelleen ajankohtainen. Nopeampia junia
kehitetään edelleen. Ennätys taitaa nyt olla ranskalaisilla 570 km/H. Turvallisuus
edellyttää hyvin suojattuja väyliä. Väyläratkaisujakin
kehitetään. Pietarin kehätie tuntui joskus utopistiselta, mutta nyt se jo
toimii. Meriä alitetaan tunneleilla ja tuubeilla. tuubiksi voisi nimittää elementtejä
lasketaan pohjaan vahvistetulle alustalle. Lopuksi pumpataan vesi pois. Tällainen
on suunnitteilla mm. Tanskan ja Saksan välille. Sinne tullee kaksi aukkoa
tieliikenteelle ja yksi junille. pitkiä siltoja rakennetaan myös. Niillä vain on
tapana rajoittaa vesiliikennettä.
Myös
liikenteen funktioissa tapahtuu muutoksia. Nykyisin työmatkat ovat enää pieni
osa koko liikenteestä. Vapaa-ajan ja asioinnin osuus on lisääntynyt. Muistin
VLT-66:n tuloksia, joista tein diplomityöni. Silloin kaupunkien välisestä
liikenteestä noin 2/3-osaa oli työperäisiä. Erilaiset asiointimatkat olivat
noin 10 % ja virkistysmatkat olivat noin reilut 20 %. kumpikin. Tosin elokuussa
virkistysmatkojen osuus oli jo puolet.
Merenkulku
kasvaa väistämättä kansainvälistymisen myötä. On tulossa merten moottoriteitä.
Laivaliikenteessä RoRo on bisnestä, matkustajat kansipaikoilla on
siipeilijöitä. Esimerkiksi Suomessa on ns. rannikkolaivaus vielä kehittymättä. Aikoinaan
se oli tärkeimpiä kuljetusmuotoja. Logistiikka on tulossa avainsanaksi joka
paikkaan. Onhan se nyt jo ambulanssienkin kyljessä (Hus-logistiikka).
Eri
aikakausilla on omia tunnusmerkkejään. Suihkukoneliikenne tuli 1950-luvulla, autoistuminen
tapahtui etenkin Suomessa 1960-luvulla, junaliikenteeseen kiinnitettiin enemmän
huomioita 1970-luvulla, 1980-luvulla keskusteltiin keskustasaneerauksesta jne..
Nykyisin vastustetaan keskustan ulkopuolisia marketteja. Yhden ihmisen ostokset
päivää kohti on noin 6 kg. Jos ostoksilla ei käydä päivittäin, niin auto on
lähes välttämätön. Taajaman ulkopuoliset
marketit tulevat säilymään.
Elämä
verkkaistuu, vaikka sitä ei moni huomaa. Eläkeläiset sen kyllä huomaa.
Polttoainetta kuluu vähemmän, kun nopeus alenee. Eläkeläinen on laskenut, että
kun autolla pudottaa nopeutta noin 20 km/H, niin tienaa noin 20 €/H puhtaana käteen.
Se on reilusti enemmän kuin keskituntiansio. Laivojen nopeuksia on myös jo
pudotettu. Rikittömän polttoaineen aiheuttamat kustannukset on kompensoitavissa
nopeutta pudottamalla. Jos logistiikkaa ajattelee, niin miksi tavaroita on
kuljetettava nopeasti, mutta ne sitten seisovat varastossa jopa puoli vuotta?
E18
on rakenteilla. Jotkut epäilevät, tarvitaanko sitä enää, kun Venäjä saa omat
satamat kuntoon? Totta kai tarvitaan. Kuljetukset vain kulkevat toiseen
suuntaan. Varmaankin jo 10 vuoden päästä pääosa Suomen autoista tulee
Venäjältä. Lähes kaikilla itseään kunnioittavilla merkeillä on siellä jo omat
tehtaat, monet jopa Pietarin ympäristössä. Ei sieltä ole pitkä matka Suomeen.
Samoin muut koneet tullevat kasvavassa määrin Venäjältä. Jo nyt useissa
pesukoneissa lukee ”Made in Moscau”.
Kiina
ja Intia ovat nopeimmin kasvavia talouksia. Sielläkin autoistutaan. Esim. Kiinassa
myydään jo nyt autoja samaan tahtiin (autoa/hlö) kuin Suomessa. Kannattanee
pohtia, miten polttoaine riittää oli se sitten öljyä tai sähköä? Mitähän
tapahtuu päästöille ja sitä kautta ilmaston muutokselle? Taitaa Suomen tuulivoimakuviot
olla pieniä asioita kokonaisuudessa? Mietitäänpä!
Suomessa
yksi isoimpia liikenteen asioita on Kirkkonummi – Kirkkoniemi rata. koillisväylän
avautuminen voi johtaa isoihin rautatiekuljetuksiin Euroopasta Jäämerelle. Rataverkkoa
katselemalla näyttäsi siltä, että Riihimäeltä rakennetaan joskus rata Jämsään. siitähän
sitten pääsee jo nyt Kuopion kautta Taivalkoskelle. Parannuksia ratoihin toki
tarvitaan, mutta myös liikennepoliittista näkemystä ja uskallusta. Taas
vaaditaan sitä pitkäjänteistä kokonaisnäkemystä, jota kohti edetään. Pieleen
menee, jos asioita ratkotaan 10 km:n pätkissä?
Seuraava
tapaaminen sovittiin 8.11.2012 kello 12.30 ja vastuuhenkilöksi TeuP. Ehdoksi
kuitenkin laitettiin se, että aika sopii muillekin. Paikkakin on jo valittu,
mutta sitä ei julkisteta tungoksen välttämiseksi.
HJB
/ 6.10.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti