Tapaaminen nro 71 / 13.12.2012

Paikka: Ravintola 11, vastuuhenkilö MP

Aika: 13.12.2012 klo 12.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, ToE, JN ja HJB

Ravintola 11 on alkuperäinen nimi, mutta se tunnetaan paremmin lempinimellään Risuhokki. Virallinen nimi oli välillä Kuusihokki. Meidän muistimme mukaan Käpyhokki oli Seurasaaren ravintola? Ravintolan nettisivulla kuitenkin myös tämä on aikoinaan tunnettu Käpyhokkina. Nimi 11 tulee siitä, että kun vaimoni täti pystytti ravintolaa vuonna 1946 HOK:lle, siitä käytettiin nimeä 11, koska se oli HOK:n 11:sta ravintola. Kuusitien ja Pihjalatien kulmassa oleva ravintola sai lisänimen Risuhokki nopeasti. Kuusitien useimmat talothan rakennettiin vasta 1950-luvulla ja silloin useita tunnettuja henkilöitä (poliitikkoja) joutui syytteeseen lahjusten ottamisesta. 

Lainaan tähän tekstiä ravintolan nettisivulta.
”Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevan ravintolan sisustuksessa käytetty parketti, visakoivuiset seinäpaneelit ja Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet ovat alun perin kotoisin hotelli Vaakunan rakennustyömaalta, jossa rakennustyöt jouduttiin sodan aikana keskeyttämään. Ravintola on värikkään historiansa aikana ollut myös monien ja monenlaisten taiteilijoiden suosiossa. Se esimerkiksi mainitaan usein samaksi kantakapakaksi, josta kirjailija Matti Hälli kertoi Andersson-tarinoissaan.”

Aamuhartauksia taitaa ryhmästämme harvempi kuunnella. Nehän tulevat niin aikaisin aamulla. Tänne lounaallekin jotkut ehtivät juuri ja juuri aamiaiselta. Oli joku pappi pitänyt erityisen rankasti EU-vastaisen aamuhartauden viikolla, joten jälkipuheita odotellaan.

Viikolla oli paljon juttua kehitysaluerahojen väärinkäytöksistä. Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että eivät ne ole väärinkäytöksiä vaan yleinen tapa. Muistelen kuulleeni 1970-luvulta tarinan, jossa Valmet oli lahjoittanut traktorin Afrikkaan. Siellähän naiset tekevät peltotyöt ja silloin vielä pääasiassa kuokalla. Seuranta osoitti, että traktorin olivat ottaneet käyttöönsä miehet, jotka ajelivat sillä päivittäin kaupunkiin kaljalle. Rahallinen avustus taitaa olla aina huono ratkaisu? Neuvostoliiton hajotessa sinne ohjattiin paljon apua lännestä, jotta uusi valtio selviytyisi ylimenokauden ohi. Yleensä luotettavalta pankkimaailman taholta kuulin, että rahoituksen tehoa mitattiin sillä, kuinka nopeasti rahat siirtyvät Sveitsin pankkeihin. Aluksi oli kuulema kyse vain neljästä päivästä. Oli huomattavaa edistystä, kun mittauksessa siirryttiin viikkoihin. Viime aikoina on kerrottu samoista ongelmista myös Afganistanissa. Hullu Juttu käsitteli asiaa sitten illalla. Siinä todettiin, että työpaikkojen, vaikka millaisin riistokapitalistisin menetelmin, on paljon tehokkaampaa kehitysapua. sitä toivovat maiden kansalaisetkin.

Oli linnan juhlissa ollut taaskin tuttuja, yhden veli ja muita avecina. Aikoinaan työssä ollessa tunsin ulkonäöltä osallistujista lähes puolet. Puolisoitahan en tuntenut. Se johtui tietenkin tekemästäni työstä. Eli aika moni oli seurannut maailman kuulua kättelyä eli televisio-ohjelmaa. Ei taida olla toista, jota katselisi niin suuri osa (50 %) kansasta?

LVM:ssä on taas tehty iso remontti. Eikä nyt ole kyse henkilön vaihdoksista vaan toimitiloista. Saimme myös terveiset Kaisa-Leenalta. Mutta osataan sitä Liikennevirastossakin. Siellähän on jo kertaalleen tilat uusittu meidän lähtömme jälkeen ja taas on uusi kierros alkamassa. Eli remonttiväli on noin 5 vuotta eli sama kuin ravintoloissa.

TeuP oli käynyt ELY-keskuksessa. Siellä oli juhlittu Tarvontien 50-vuotisjuhlia. Oli näytetty upea filmi tien rakentamisesta. Sen historia on kuulopuheiden mukaan se, että kun työmaalle ohjattiin jopa 1000 työtöntä, ei kaikille tahtonut löytyä järkevää tekemistä. Ystävämme IVO Pirhonen oli huomannut, että joukossa on yksi ammattikuvaaja. Hän oli oitis käynyt ostamassa kameran ja antanut sen kuvaajalle ja tehtäväksi työmaan edistymisen dokumentoinnin. Näin löytyi yhdelle järkevää työtä. Filmit ovat kuulemma olleet 50 vuotta kaapissa ja vasta nyt leikattu filmiksi. Siksi materiaali on virheetöntä. IVO:n kaitafilmeistä on aikaisemminkin tehty ainakin yksi filmi työmaasta. Toivottavasti näemme tämän uudemmankin vielä TV:stä.

Lehdessä oli juttua, että Suomessa ollaan nostamassa kokonaispainoja 76 tonniin ja pidentämässä ajoneuvoja 32 metriin eli kaksi puoliperävaunua peräkkäin. Mitenkähän sellaista yhdistelmää pystytään hallitsemaan liukkaalla kelillä? Liukkaan kelin ongelmista keskustelimme pitempäänkin. Esimerkiksi Konginkankaan onnettomuudessa perävaunu lähti ohitukseen ja tuli vetoauton rinnalle. Perävaunussa ei tietenkään ollut valoja eteenpäin, joten bussinkuljettaja ei nähnyt koko perävaunua, vaan ajoi päin täydellä vauhdilla. Ajatuksemme ei mennyt ihan yksiin siitä, mitkä olivat tilanteen virheet. Rekan kuljettaja kai yritti lisätä nopeutta, jotta olisi saanut perävaunuun vetoa. Silloin se ei olisi enää ollut rinnalla. Osa oli sitä mieltä, että kun rekan kuljettaja oli menettänyt hallinnan, niin hänen olisi pitänyt ohjata rekka pellolle. Oli osaamattomuutta, kun ei osannut ”vetää metsään”. Mitä sitten on osaaminen? Olen itse ollut tilanteessa, jossa autoni oli luisumassa kohti muita autoja. Aivot sanoivat, että jalka pois jarrulta ja ratti oikealle, niin ei tapahdu mitään. Vaan kun se jalka ei totellut aivoista lähtevää käskyä. Onneksi auto pysähtyi ennen törmäystä. Oliko tämä osaamattomuutta? Ainakin se oli kokemuksen ja harjoittelun puutetta. Eli kaikille liukkaanajon kurssit säännöllisin väliajoin? Nykyisissä autoissa on ABS ja EPS ym. – järjestelmiä, jotka auttavat kokemattomia, mutta kokeneet käyttävät ne hyväkseen eli lisäävät vastaavasti nopeutta.

Ollilan työryhmä on miettinyt liikenteen verotusta. Osia siitä julkistettiin kokouksemme jälkeen, mutta eihän se estänyt meitä keskustelemasta asiasta. GPS-järjestelmään perustuva tienkäyttöverohan sieltä on tulossa. Ollilan tavoin emme olleet niin huolestuneita ihmisten yksilönvapaudesta. Pystyyhän nyt jo kännykän avulla paikantamaan ihmisen liikkeet.  Sen sijaan järjestelmän toimivuus on mielenkiintoisempi asia. Ihminenhän kehittelee nopeasti vempeleen, joka sekoittaa lähiympäristön GPS-järjestelmän. Niitä on jo nyt. Oli kuulemma erään lentoaseman GPS-järjestelmä mennyt säännöllisesti kaksi kertaa päivässä sekaisin. Syyksi paljastui työssäkäyvä ohiajava henkilö, jolla oli järjestelmän sekoittava laite autossaan. Varmaan siihen tulee samanlaiset sanktion kuin polttoöljyn käyttöön eli lasku tulee sitten useamman vuoden ajoista joko mittarin tai keskimääräisten ajojen mukaan. Mitäpä sitä ei ihminen yrittäisi kiertää?

Peltipoliiseista ei kenelläkään ollut kokemuksia. Eli ei ollut tullut lappua kotiin. Tosin useimmat muistivat valojen välkkyneen Kaivokadulla. Ehkä siinä välkkyi niin usein, että laput lähetettiin vain isommista ylityksistä? Itse muistelen kerran saaneeni valon välähtämään. Se oli Inkoossa, jossa risteysalueen vuoksi oli 20 alennettu rajoitus. Jarrutin liian myöhään, mutta valo mielestäni välähti. Ei tullut kotiin kirjettä. Olivat poliisit ehkä katsoneet, että isäntä oli 60-vuotismatkalla, joten annetaan olla. eikä se ylityskään ollut suuri.

Suoraveloitus pankeissa loppuu kai vuoden 2014 alussa. E-lasku on tullut tilalle. JPOS oli joutunut outoon tilanteeseen, kun työn tehtyään, Liikennevirasto ilmoitti, että he eivät ota vastaan paperilaskua. Asia on hoidettava elektronisesti. Siitähän se ongelma syntyi. Näyttävät pankit asian hoitavan, mutta millä hinnalla? Voi olla edullisempaa jättää pienet laskut laskuttamatta. Ainakin laskuihin pitää lisätä laskutuslisä. Kotiin tuleva paperilasku maksaa kai jo joissakin pankeissa peräti 6 euroa. Kannattaa katsella laskujaan, onko niissä minkälaisia lisiä.

Reittioppaasta on aikaisemminkin valitettu sitä, että se ei ota huomioon raitiovaunuja. Hakiessani taas sopivaa yhteyttä, opas ohjasi useaan vaihtoon kulkemista Pirkkolan ja vt. 3:n kautta. Olisi ollut hitaampi kuin käyttämäni reitti keskustaan ja ratikalla siiten Kuusitielle. Tosin nytkin meni matkaan noin 1,5 tuntia, joten lounastapaamisesta tuli sellainen Häkämiehen työpäivä eli 5 tuntia. Mistähän tuo luku on laskettu? Minä ainakin tein 9-tuntisia päiviä eli 45 tuntia viikossa, vähintään.

Tuo matka oli muutenkin poikkeuksellinen. Lunta tuli ja tiet olivat löysän lumen peitossa. Pakkasellahan ei synny edes polannetta. Bussissa oli naiskuljettaja, joka ajoi rauhallisesti. Hän odotti pysäkeillä, että autoon nousseet matkustajat ehtivät istumaan ja lähti liikkeelle vasta sitten. Perillä hän oli samassa 35 minuutissa kuin kuivalla kelillä rajusti kaahailevat ja päin punaisia ajavat mieskuskit. Esimerkillistä! Varmaan polttoainekuluissakin tuli säästö, kun pyörät eivät sutineet ihan joka lähdössä. Se sutiminenhan vielä kiillottaa pinnan kirkkaaksi jääksi seuraavalle. Kuinkahan moni on muuten ajatellut sitä, että raskaan ajoneuvon renkaat kuumenevat ajossa. SE tietää sitä, että polanteelle pysähtyessä ne sulattavat tielle kuopan, josta ei ilman hiekoitusta pääse ylös?

Historiaahan me kaikki tunnemme. Siihen osallistuneita kuuluu myös tuttavapiiriimme. Eräs jäsen kertoi tuttunsa olleen asemissa Laatokan rannalla. Rannan editse kulki venäläisten huoltoreitti. Asemista olisi hyvin pystynyt listimään kaikki venäläiset ja miehillä oli hinku ampuakin. Olihan jokaiselta kuollut jo useita kavereita venäläisten ampumina. Tällä tuttavalla oli ollut täysi työ pidätellä miehiään. Hänellä oli ylipäällikön käsky, että siinä kohdassa ei ammuta, vaan annetaan kuljetusten toimia. Eli Mannerheim piti käskyllään Pietarin henkireiän avoinna.

Talvisotahan kesti 105 päivää. Ei ollut kovin pitkä. Siksi naapuri pitääkin sitä vain pienenä rajakahakkana. Tuo 105 päivää oli meidän aikanamme myös RUK:n kurssin pituus. Se oli kunnioitus talvisodalle. Mahtaako olla edelleen?

Jääkiekosta piti tietenkin puhua. Onhan joukossamme Hexi Riihirannan luokkatoveri. Erimielisiä taidettiin olla siitä, oliko HIFK 1967 alemmalla sarjatasolla. Tämä kaverimme nimittäin kertoi, että keväällä 1967 HIFK ja Töölön Vesa kävivät kovan kamppailun noususta mestaruussarjaan.  HIFK voitti. Siitä seurasi, että rakennusmestari Aimo Mäkinen päätti ostaa Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja perusti Jokerit. Ainakin Jokerit on perustettu 1967.

Kesken lounaamme tuli viesti, että Liikennevirasto on saanut uuden pääjohtajan, Antti Vehviläisen. Nyt vain Anu hakemaan Finavian pääjohtajaksi ja Matti VR:lle, niin on putki täynnä. Pitänee nyt taas selvittää, onko Antti kenenkin sukuun kuuluva.

Hesarissa oli juttu Rauli Parmeksesta, joka koki tulleensa savustettua ulos LVM:stä. Onhan noita muitakin painostettu lähtemään, kun on tullut eläkeikä täytteen. Parmes oli hommansa osaava. Kokemuksia oli mm valtion laajasta kriisiharjoituksesta vuonna 2000 ja eräiltä kriisivalmiuden tarkastusmatkoilta. Tuossa kriisiharjoituksessa oli muuten tapahtumakuvauksena, että jäämerellä räjähtää ydinsukellusvene, josta leviää radioaktiivisia päästöjä. Kun uutiset sitten oikeaan aikaan kertoivat ydinsukkeluusvene Kurskin uponneen, me harjoitukseen osallistuneet ihmettelimme, miten harjoituksestamme voidaan puhua näin julkisesti. Tottahan se sitten oli. Kriisikuvauksen kirjoittanut oli vain sattumalta osunut ihan oikeaan. Parmeksen töiden viemisestä kuitenkin sen verran, että noin tärkeissä tehtävissä olevan henkilön töitä on eläkeiän lähestyessä siirrettävä jatkuvuuden vuoksi muille. Ei niihin yht’äkkiä uutta henkilö kouluteta. Parmekselle olisi vain pitänyt perustella organisaation uudistus paremmin. tai sitten kyse olikin jostakin ihan muusta?

Seuraava tapaaminen sovittiin tammikuun 17 päivälle ja vastuuhenkilönä on JPOS. Keskustelimme myös paikasta ja vieraista.

HJB / 16.12.2012

PS. Kotimatkalla näin karmean esimerkin ajattelemattomuudesta. Viereisellä kaistalla kulki Timecup Oy:n kuorma-auto, joka oli jättänyt perälaudan alas. Se sojotti suoraan taaksepäin. Näytti hyvin terävältä. Auton peräulottuma oli pitkä, ainakin 1,5 metriä puskuriin. Eli henkilöauton ajaessa perään, olisi perälauta katkaissut etumatkustajien päät jo ennen kuin nokka osuu takapuskuriin. Turhan lähellä näyttivät kuitenkin henkilöauto ajavan.

Tapaaminen nro 70 / 14.11.2012

Paikka: Ravintola Vespa, vastuuhenkilö TeuP

Aika: 14.11.2012 klo 12.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ToE, JN ja HJB

Ravintola Vespan useimmat meistä tunsivat MonteCarlona, jolla nimellä sen toinen kerros oli 1960-luvulla. Vappu 1968 tuli siellä vastaanotettua. Nyt olimme kellarissa. Tosin oli siinä seiniin jotain aukkoja tehty eli nämä tilat eivät varmaankaan olleet silloin Monte Carlon käytössä.  Paikalla oli pitkästä aikaa kaikki vakinaiset jäsenet.

Liikenneviraston pääjohtajan hakuun oli silloin vielä nelisen tuntia aikaa. Ehdotukseen, että käymme kaikki ilmoittautumassa olevamme käytettävissä, ei suostuttu. Osa oli sitä mieltä, että emme ole oikeutettuja. Varmasti olimme. Sen sijaan nimitystä ei varmaan yli-ikäisille olisi tullut, mutta sehän olisi ollut nimittäjän murhe. Ikärasismia se ei varmaankaan ole, kuten hallituksen päätös joskus 1970-luvun alussa, jolloin oli periaatepäätös, että yli 60-vuotiaita ei nimitetä valtion virkaan. Tämän vuoksi Eino Riihimäkeä ei koskaan nimitetty Väinö Skogströmin jälkeen osastopäälliköksi. Hän hoiti virkaa tekevänä homman eläkeikäänsä asti. Näin TVH kunnioitti pitkään palvellutta virkamiestään. Toista se on nykyisin. Joskus 1990-luvulla mietiskelin, että silloisista ns. toimistopäälliköistä ei kukaan jää siitä virasta eläkkeelle, koska organisaatiouudistuksissa yleensä vaihdettiin myös henkilöitä. Enpä jäänyt minäkään, tosin omasta päätöksestä.

Pääjohtajaa mietimme joukolla. Olimme jo aikaisemmissa keskusteluissa miettineet, että nyt taitaa olla ensimmäisen naisen paikka? Me olemme olleet jo melkein kaikki noin 7 vuotta poissa rivistä, joten sekä ympäristö että hakijat alkavat olla vieraita.  kaipa joukosta vielä kuitenkin muutama tuttu löytyy? Illalla sitten olikin jo uutinen, että hakijoita oli ollut yhteensä 26 henkilöä. Olisi siinä meidän joukkomme 8 hakijaa ollut vielä kiva lisä. Olisi nostanut viraston painoarvoa lähes 30 %? 

Iltasanomat kirjoitti karsittavista tiehankkeista. Taisi olla puhetta jopa miljardin säästöistä. Me ihmettelimme, mihin listasta on jäänyt Kajaani – Oulu yhteys. No mutta ministerihän on Kainuusta kotoisin. Illalla ministeri sitten jo tokaisikin uutisissa, että lista on Liikenneviraston eikä hänen. Seuraavan päivän lehdessä oli jo enemmän. Ministeri karsii vain tämän hallituskauden hankkeita ja lehdessä olleet jäävät seuraavalle hallitukselle. Nyt taitaa olla suunnittelumenetelmät kehittyneet tai sitten jokin on pielessä. Meidän aikanamme oli tärkeintä päättää seuraavan hallituksen aikana toteutettavista hankkeista, koska niitä jo suunniteltiin. istuvan hallituksen aikana toteuttavaiin ei enää ollut aikaa puuttua. Jos näihin valmiiksi suunniteltuihin lähdetään tekemään muutoksia, niin tehdään taatusti virheitä, koska aikaa on niukasti. Jos taas ei ohjeisteta kunnolla seuraavan hallituskauden hankkeita, tehdään myös virheitä, jotka maksavat uudelleen suunnittelun vuoksi. Aikoinaan kerrottiin, että Tuusulantien suunnitteluun käytettiin enemmän rahaa kuin rakentamiseen, koska lähtökohtia muutettiin jokaisen vaalin jälkeen. Hankehan suunniteltiin kai jopa neljään kertaan.  Nykyisin suunnittelukustannukset taitavat olla jopa 25 % rakennuskustannuksista. Toista se oli 1970-luvun alussa, jolloin suunnittelukustannukset olivat vain noin 1,5 % rakennuskustannuksista. Silloin suunnitelma taisi olla linjaus, tasausviiva ja tyyppipoikkileikkaus.

Osa meistä oli ollut kuuntelemassa Liikennerevoluutiota. Eevan ensimmäisellä kalvolla oli, että nyt lähtökohtana ovat asiakkaan toiveet. Meidän mielestä se on aina ollut lähtökohta. Ydinkysymys on se, miten asiakkaan toive määritellään. Nyt halutaan järjestää asiakkaalle hyvä yhteys paikasta A paikkaan B ja julkisilla kulkuneuvoilla tietoliikennettä hyödyttäen. Käytännössä asiakkaat tätä myös haluavat, jotta itselle jäisi väljemmät tiet mennä omalla autolla.

Viime kerralla joukkomme oli harventunut muurahaisten torjunnan vuoksi. Poissaolon syy ei siis ollut Pitkänsillan ylitys. Ystävämme oli joutunut perehtymään asiaan paremmin. Siellä missä on kosteaa puuta, on myös ravintoa muurahaisille. Puuta syövät muutkin muurahaiset kuin hevosmuurahaiset. Muurahaisista pääsee eroon vain natsisaksan menetelmillä eli ensin kaasua ja sitten polttaminen. Tosin pitää purkaa rakenteitakin, jotta varmasti saa kaikki pois. Lisäksi vaurioituneet puuosat pitää vaihtaa. Eli vanhan kansan sanonnan mukaan rakennus pitää kengittää, joka terminä tarkoittaa alimpien kantavien osien vaihtamista. Kosteutta rakenteisiin pääsee useimmiten ikkunapeltien huonosta asennuksesta, kuten Piisinen ja Harjakainen pari viikkoa sitten opettivat. Vahoissa rakennuksissahan ei ollut ikkunapeltiä lainkaan, oli vain vinoon asennettu lauta.

Nuo karvalakkitiet aiheuttivat myös keskustelua. Pari joukostamme oli ollut kahvilla ja keskustelleet tieasioista. Keskustelun kuullut Jaakko Iloniemi oli tullut mukaan ja kehunut valtatie viiden kolmikaistaratkaisua. Myös meidän joukkomme oli ratkaisuun tyytyväinen. Onhan siinä omat huonot puolensakin, mutta eivät ne suuremmin haittaa. Ruotsissa ratkaisu on erittäin yleinen. Siellä meistä useampi oli niihin tutustunutkin. Meille ne taisi tulla vasta, kun Velho kävi niihin tutustumassa? Tästä sitten tulikin mieleen, että hyvä ratkaisu voi tuhota seuraavan perusteet, joten aina ei hyvääkään voi toteuttaa. Itse ehdottelin joskus 1980-luvulla, että Lahden ohikulkutien valmistuttua olisi rakennettu väliaikainen yhteys suoraan etelään vanhalle Lahden tielle. Laskin, että hanke olisi kuolettanut itsensä kolmessa vuodessa. TVH:n johto ei kannattanut, koska se olisi siirtänyt moottoritien rakentamista ainakin 10 vuodella eli tuhonnut jatkorakentamisen perusteet.

Halpa ei aina ole edullista. Ystävämme oli vienyt pianonsa korjattavaksi osaavalle tuttavalleen. Kesken työn tämä oli kuitenkin sairastunut, eikä kyennyt viemään työtä loppuun. Nyt 8 vuoden odottelun jälkeen hän oli noutanut osiin puretun pianon pois ja hankkinut uuden korjaajan. Hintaa tulee ja joitakin osia puuttuu, mutta ulkoa päin siitä tulee upea piano. Soittaa sillä ei kai voi?

Edellisenä päivänä HIFK oli julkaissut ideansa uudeksi jäähalliksi. Maksaisi vain noin 400 M€ eikä rahaa pyydettäisi veronmaksajilta. Noin karkeasti laskien Helsingissä tontin hinta on 25 % rakennuksen hinnasta, joten olettiko HIFK saavansa kaupungilta 100 M€ tontin ilmaiseksi? Tai vuokrataanko se? Vuokra olisi varmaan noin 5 – 10 % tontin arvosta, joten jääkiekon tuloilla ei vuokraa makseta. Onhan siihen suunniteltu myös hotelli ja asuntoja. Rakennusaikataulu todettiin epärealistiseksi. Saman totesivat kaupungin edustajat iltauutisissa. Kokemusten mukaan kaavamuutokset valituksineen vie näissä tapauksissa lähemmäs 10 vuotta. Kaskisaaren siltahan siirtyi aikoinaan valitusten vuoksi noin 20 vuotta.

Olimme ihmetelleet, miten Jyväskylä muuttaa voimalansa kivihiilellä toimivaksi samaan aikaan, kun Helsingissä vaaditaan kivihiilivoimaloita purettavaksi ja korvattavaksi puulla toimiviksi. No siinähän ne kivihiilet kuljetetaan Jyväskylään paluukuormina, kun Pohjois-Pohjanmaalta kuljetetaan puuta Helsinkiin. Energia asiantuntijamme kertoi, että Jyväskylän voimalassa on poltettu puun lisäksi turvetta, koska pelkästään puulla poltto ei tahdo onnistua. Nyt on turpeesta pulaa, joten se on korvattava kivihiilellä. Helsingissä varmaan on uusia innovaatioita vai tuodaanko tänne myös turvetta Pohjois-Pohjanmaalta? Haapaveden turvevoimala taitaa nykyisin olla suljettuna siinä soiden vieressä, joten ehkä sieltä sitä turvetta nyt saisi? Haapavedelle haluttiin aikoinaan ”rekkajunia” eli kahdella perävaunulla olevia. TVH otti kannan, että vain jos niitä varten rakennetaan oma muulta liikenteeltä suljettu väylä. Mehän olimme sen yhden tien jo soilta voimalaitokseen rakentaneet, mutta se palveli myös paikallista asutusta.

Meidän joukollamme on melko iäkkäät autot. Vanhin on jo pääsemässä museorekisteriin. Tosin sillä saisi ajaa vain 30 päivänä vuodessa, mutta sehän kesän mökkimatkoihin riittäisikin. Volvossa on jo 380000 km mittarissa. Se oli juuri ollut kosmetologilla ja näyttää aivan uudelta. Mittaria ei kuitenkaan pyöritetty taaksepäin. Lähes 15 vuotta vanhoja on kolmella. Oli jännää, että vuoden 1998 Vectra oli toiminut erinomaisesti, vaikka omassa saman vuoden Vectrassa oli jakohihnan kanssa ongelmia ja valotkin toimivat milloin toimivat. Useimmiten jäivät päälle, vaikka otti virta-avaimen pois. Valokatkasija vaihdettiin likimain vuosittain. GM:n hyvä puoli oli, että viat menivät vielä 8 vuotta vanhassa autossa takuuseen. Tosin se johtui siitä, että osat eivät kestäneet vuotta.

Seminaarissa oli keskusteltu myös autoliikenteen verotuksen uudistamisesta. Tulossa lienee järjestelmä, jossa seurataan auton liikkumista ja vero kertyy sen mukaan. Tätähän vastustetaan tietosuojan vuoksi, koska järjestelmä muistaa missä ja koska on liikuttu. Tosin kantaessaan puhelinta mukana sama on jo nyt mahdollista. Syy, miksi verotus on uudistettava, löytyy sähköautojen yleistymisestä. Sähköstä kun ei tiedä, käytetäänkö sitä jääkaappiin vai autoon. Siksi on kehitettävä uudet veron määrittelytavat, jotka perustuvat auton käyttöön. Viime vuosina on lumitöitä haitannut rekisteristä poistetut autot, jotka seisovat kadun varrella koko talven. Tästä voisi päästä eroon sillä, että kaupunki kuljettaisi kaikki ”ei rekisterissä olevat” varastoonsa, ja sieltä ne saisi lunastaa kuljetus ja säilytysmaksuja vastaan. Kaupunkihan on nyt järjestänyt asukaspysäköintitunnuksen haltijoille talvisäilytyspaikan.

Liukkaat kelit ovat tulossa. Suosittelemme varovaista liikkumista nuoremmillekin. Pienikin liukastuminen nyrjäyttää nilkat ja aiheuttaa ehkä avohaavoja ja tikkejä päähän.

Seuraava tapaaminen on 13.12.2012 ja vastuuhenkilönä MP. Päivä on Lucian päivä. Taisi olla soitinmenoissa, joissa Heikki Kinnunen vietti päivää vanginasussa lusijanpäivänä. Ihan miten vaan, mutta silloin on tarkoitus tavata.

HJB / 15.11. 2012

PS. Olen pitkään elänyt uskossa, että näppäimistöni on vanha eikä toimi oikein, vaan tekee kirjoitusvirheitä. Tänään ostin uuden näppäimistön, mutta se tekee samoja virheitä. Toivottavasti oikeinkirjoitustarkistus on löytänyt kaikki vieheet.

Tapaaminen nro 69 / 4.10.2012 / raportti 2 eli jatkuu

Paikka: Ravintola Allotria, vastuuhenkilö MLe

Aika: 4.10.2012 klo 12.30

Läsnä: MLe, TeuP, JN ja HJB

Älyliikenne on vasta alkutekijöissä. Navigaattori jo toimii, vaikka joskus antaakin yllättäviä ohjeita. Reittiopas on hyvä esimerkki älyliikenteestä. On niitä jotakin muitakin. Koskahan saamme nähdä tilanteen, jossa ruuhkautuville pääteille varataan netistä liikkumisaika? Nythän tilannetta on ratkottu minimoimalla kaistamäärää sopivissa kohdissa. Esim. Manskua pääsee Tampereen suuntaan Tullinpuomin kohdalla vain yhtä kaistaa pitkin. Vastaavasti keskustaan päin tuo yhdenkaista kohta on Reijolankadun risteyksessä. Rautatieasemalta ei kai ole mitään asiaa Kauppatorin suuntaan tai Kaartin kaupunginosaan, koska yhteys taitaa olla nykyisin vain Liisankadun tai Hietalahden kautta?

Liikenteen evoluutiosta keskusteltiin myös. Epäiltiin, että evoluutio sanaa käyttävät ei osaa sanoa R:ää? Joka tapauksessa liikenteen ratkaisutkin ovat pitkäjänteisiä. Aina eivät suunnitelamat kuitenkaan toteudu. Tulee jokin ulkopuolinen voima, jota ei osattu ottaa huomioon. Tai oppositio, joka vastustaa aina ja kaikkea eli lyö kapuloita rattaisiin maksoi mitä maksoi. Mutta silti pitää ihmetellä, miksi joudutaan purkamaan hyväkuntoisia rakenteita, kun toteutetaan toista vaihetta. Esimerkiksi Porvoo – Koskenkylä välillä purettiin 10 noin 10 vuotta vanhaa siltaa, kun tie rakennettiin moottoritieksi? leppävaaran solmun rampitkin on varmaan rakennettu 50 vuoden aikana ainakin viiteen kertaan. Siitä tuli Pekan mieleen, että Kehä I:n alkupää rakennettiin aikoinaan nykyiselle paikalleen noin 100 vuotta sitten, jotta Sinebrykoffin vieraat voitiin kuljettaa hevosella Leppävaaran asemalta huvilalle ja takaisin.

Aktiiviset jäsenet ovat monessa mukana.  Liikenteen suunnitteluseurasta löytyy lisää tietoa linkistä:

 http://www.tsv.fi/jasenseurat/details.php?id=259 . Yhdyskuntasuunnittelulle on oma seura ja siitä löytyy tietoa linkistä: http://www.tsv.fi/jasenseurat/details.php?id=259 . Tulevaisuuden suunnittelua on mm tutuhesan sivulla: http://tutuhesa.blogspot.fi/ . Ja on niitä paljon muitakin eli etsivä löytää ilman poliisikoulutustakin.

Opiskellessamme oli lähinnä neljä liikennemuotoa eli autot, raiteet, vesi- ja ilmaliikenne. Myöhemmin alettiin arvostaa myös kävelyä ja pyöräilyä omana liikenteenä. Muistan, miten vielä 1970-luvun alussa TVL:ssä esitettiin, että kevytliikenne ei ole yleistä liikennettä eikä siten kuulu valtiolle vaan on kuntien hommaa. Nyt on uusi liikennemuoto eli tiedonsiirto. Tästä on esimerkkejä jo pari kymmenen vuoden takaa, kun Hesaria alettiin painaa sekä Forssassa että Varkaudessa. Nykyisin Itella toivottavasti tulostaa e-kirjeet vastaanottajaa lähimmässä vaihtoehdossa? Shoppailusta suurimman osan eli katselun voi myös tehdä netissä ja kun jättää ostamassa, niin säästyy rahaakin.

Pekka piti meille kalvosulkeiset mm. liikenteen tulevaisuudesta. Kaikkea en saanut paperille, mutta tärkeintä olisikin saada asiat muistiin.  Miten muuttuvat liikenteen välineet? Kehitys kehittyy on jo pitkäikäinen lause ja edelleen ajankohtainen. Nopeampia junia kehitetään edelleen. Ennätys taitaa nyt olla ranskalaisilla 570 km/H. Turvallisuus edellyttää hyvin suojattuja väyliä.  Väyläratkaisujakin kehitetään. Pietarin kehätie tuntui joskus utopistiselta, mutta nyt se jo toimii. Meriä alitetaan tunneleilla ja tuubeilla. tuubiksi voisi nimittää elementtejä lasketaan pohjaan vahvistetulle alustalle. Lopuksi pumpataan vesi pois. Tällainen on suunnitteilla mm. Tanskan ja Saksan välille. Sinne tullee kaksi aukkoa tieliikenteelle ja yksi junille. pitkiä siltoja rakennetaan myös. Niillä vain on tapana rajoittaa vesiliikennettä.

Myös liikenteen funktioissa tapahtuu muutoksia. Nykyisin työmatkat ovat enää pieni osa koko liikenteestä. Vapaa-ajan ja asioinnin osuus on lisääntynyt. Muistin VLT-66:n tuloksia, joista tein diplomityöni. Silloin kaupunkien välisestä liikenteestä noin 2/3-osaa oli työperäisiä. Erilaiset asiointimatkat olivat noin 10 % ja virkistysmatkat olivat noin reilut 20 %. kumpikin. Tosin elokuussa virkistysmatkojen osuus oli jo puolet.

Merenkulku kasvaa väistämättä kansainvälistymisen myötä. On tulossa merten moottoriteitä. Laivaliikenteessä RoRo on bisnestä, matkustajat kansipaikoilla on siipeilijöitä. Esimerkiksi Suomessa on ns. rannikkolaivaus vielä kehittymättä. Aikoinaan se oli tärkeimpiä kuljetusmuotoja. Logistiikka on tulossa avainsanaksi joka paikkaan. Onhan se nyt jo ambulanssienkin kyljessä (Hus-logistiikka).

Eri aikakausilla on omia tunnusmerkkejään. Suihkukoneliikenne tuli 1950-luvulla, autoistuminen tapahtui etenkin Suomessa 1960-luvulla, junaliikenteeseen kiinnitettiin enemmän huomioita 1970-luvulla, 1980-luvulla keskusteltiin keskustasaneerauksesta jne.. Nykyisin vastustetaan keskustan ulkopuolisia marketteja. Yhden ihmisen ostokset päivää kohti on noin 6 kg. Jos ostoksilla ei käydä päivittäin, niin auto on lähes välttämätön.  Taajaman ulkopuoliset marketit tulevat säilymään.

Elämä verkkaistuu, vaikka sitä ei moni huomaa. Eläkeläiset sen kyllä huomaa. Polttoainetta kuluu vähemmän, kun nopeus alenee. Eläkeläinen on laskenut, että kun autolla pudottaa nopeutta noin 20 km/H, niin tienaa noin 20 €/H puhtaana käteen. Se on reilusti enemmän kuin keskituntiansio. Laivojen nopeuksia on myös jo pudotettu. Rikittömän polttoaineen aiheuttamat kustannukset on kompensoitavissa nopeutta pudottamalla. Jos logistiikkaa ajattelee, niin miksi tavaroita on kuljetettava nopeasti, mutta ne sitten seisovat varastossa jopa puoli vuotta?

E18 on rakenteilla. Jotkut epäilevät, tarvitaanko sitä enää, kun Venäjä saa omat satamat kuntoon? Totta kai tarvitaan. Kuljetukset vain kulkevat toiseen suuntaan. Varmaankin jo 10 vuoden päästä pääosa Suomen autoista tulee Venäjältä. Lähes kaikilla itseään kunnioittavilla merkeillä on siellä jo omat tehtaat, monet jopa Pietarin ympäristössä. Ei sieltä ole pitkä matka Suomeen. Samoin muut koneet tullevat kasvavassa määrin Venäjältä. Jo nyt useissa pesukoneissa lukee ”Made in Moscau”.

Kiina ja Intia ovat nopeimmin kasvavia talouksia. Sielläkin autoistutaan. Esim. Kiinassa myydään jo nyt autoja samaan tahtiin (autoa/hlö) kuin Suomessa. Kannattanee pohtia, miten polttoaine riittää oli se sitten öljyä tai sähköä? Mitähän tapahtuu päästöille ja sitä kautta ilmaston muutokselle? Taitaa Suomen tuulivoimakuviot olla pieniä asioita kokonaisuudessa? Mietitäänpä!

Suomessa yksi isoimpia liikenteen asioita on Kirkkonummi – Kirkkoniemi rata. koillisväylän avautuminen voi johtaa isoihin rautatiekuljetuksiin Euroopasta Jäämerelle. Rataverkkoa katselemalla näyttäsi siltä, että Riihimäeltä rakennetaan joskus rata Jämsään. siitähän sitten pääsee jo nyt Kuopion kautta Taivalkoskelle. Parannuksia ratoihin toki tarvitaan, mutta myös liikennepoliittista näkemystä ja uskallusta. Taas vaaditaan sitä pitkäjänteistä kokonaisnäkemystä, jota kohti edetään. Pieleen menee, jos asioita ratkotaan 10 km:n pätkissä?

Seuraava tapaaminen sovittiin 8.11.2012 kello 12.30 ja vastuuhenkilöksi TeuP. Ehdoksi kuitenkin laitettiin se, että aika sopii muillekin. Paikkakin on jo valittu, mutta sitä ei julkisteta tungoksen välttämiseksi.

HJB / 6.10.2012

Tapaaminen nro 69 / 4.10.2012 / raportti 1

Paikka: Ravintola Allotria, vastuuhenkilö MLe

Aika: 4.10.2012 klo 12.30

Läsnä: MLe, TeuP, JN ja HJB

Tapaaminen oli nyt ensimmäistä kertaa aidosti Pitkänsillan toisella puolella. Pitkänsillan ylittäminen on perinteisesti ollut joillekin vaikeaa. Eikö Presidentti Kekkonenkin ehtinyt olla virassa lähes 20 vuotta, ennen kuin ylitti sillan? Olemmehan toisin pari kertaa aikaisemmin olleet pohjoisosissa eli ravintola Helsingessä ja hotelli Parkissa, mutta ehkä niitä ei lasketa, kun niihin pääsee kulkemaan Hakamäen tien kautta.

Allotria on ravintolana entisen elokuvateatterin eteisaulassa Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Elokuvateatterin tiloissa näyttää toimivan musiikkiteatteri Kapsäkki. Allotria vaikutti olevan suosittu lounaspaikka. Hernekeitto oli hyvää, mutta pannarit olivat jo ehtineet meidän syödessä jäähtyä ja kovettua. Läskisoosista puuttui ruisjauhot, mutta kyllä se minusta hyvää oli.

Kesän aikana meidät jätti ainakin kaksi entistä työtoveria. Me muistamme Jukka Isotaloa ja Seppo Saarelaa. Muistokirjoitukset löytyvät HS:n Internet-sivuilta.

Vieraaksemme olimme saaneet entisen työtoverimme Pekka Rytilän. Hän oli tiestötoimistossa jo sitä perustamassa ja taisi sieltä siirtyä sitten korkeakoululle 1960-luvun lopulla. Hänhän oli jo aikaisemmin toiminut siellä assistettinä ja valvonut mm. minun diplomityöni. Pekka on aina ollut hyvin edistyksellinen ja tulevaisuuteen suuntautunut. Ellen ihan väärin muista, hän oli jonkin aikaa myös Liberaalisen kansanpuolueen puheenjohtaja. Hän kirjoitti 1980-luvulla kolumneja mm. Rakennuslehteen. Näissä hän siteerasi muiden tutkimuksia ja esitti omia ajatuksiaan. Muistan yhden kolumnin, jossa jo otsikko kertoi lähes kaiken. ”Tehokkaassa yksikössä on leppoisa henki.” Nythän tästä työntekijöiden hyvinvoinnin vaikutuksesta työtehoon keskustelevat jo muutkin. Kolumnia seuraavana päivänä Pekka vieraili Pasilassa ja sattui ohittamaan kahviporukkamme juuri kun joku oli kertonut jutun, joka aiheutti ihan ”selkäkeikkanaurut”. Pitihän se Pekalta kysyä, että emmekö me olekin tehokkaita?

Jo matkalla minut pysäytti mieshenkilö keskelle Mäkelänkatua. Hän sanoi minun muistuttava isäänsä. En tunnustanut, mutta lisäsin kyllä, että taidan olla nuorempi? Olihan se kieltämättä kuin olisi peiliin katsonut. Hänen isänsä oli ollut Santahaminassa everstinä. Ei keskellä katua voinut pidempään keskustella, kun valotkin olivat autoille vaihtumassa.

Kävelin Vallilan kirjaston ohi ja sain siitä aiheen keskustella puurakentamisesta. Kirjastohan on lautaverhoiltu ja hyvin vaaleaksi maalattu. Olikohan naulauksessa käytetty vääriä nauloja, koska näytti siltä, että naulankannat ovat ruostuneet ja värjänneet seinää. Lisäksi laudan jatkoskohdat irvistivät melko pahasti. Saattaa jopa vesi päästä seinärakenteisiin. Maalipinta oli paikoittain lohkeillut ja muilta osin pilkullinen. Olisiko homeessa? En muuten ole juuri koskaan tavannut hyväkuntoista, kahta vuotta vanhempaa, vaaleaksi maalattua lauta-aitaa. Puupinta vaatii säännöllistä hoitoa.

Asun itse yksikerroksisessa talossa, jossa runko on puusta. Runko elää jatkuvasti. Talvisin kuuluu pauketta ja kolme - neljä kertaa vuodessa saa säätää lukkojen kielet. Miten mahtaa asiat lutviutua puurakenteisissa kerrostaloissa? Eivätkö ne elä samalla tavalla? Muistan käyneeni Tanhuniityssä aikoinaan katsomassa ”ruotsalaisia” puurakenteisia kaksikerroksisia rivitaloja. Näytössä oli väkeä kohtuullisen paljon. Tuli toisesta kerroksesta kiire alas, kun rakennus minusta huojui ja natisi. Eli jäi ostamatta. Puiset kerrostalot rakennetaan kuulemma liimapuupalkeista, jotka eivät elä samalla tavalla kuin luonnon puu. Kauankohan liimat kestävät? Meillä Schaumanin liimatut tammiviiluovet irvistivät jo lopputarkastuksessa.

Reilu vuosi sitten tapasimme Pentti Muroleen. Hän oli jo silloin kirjoittanut kirjan menneiden vuosien yhdyskuntasuunnittelusta. Tosin se oli vielä oikovedosvaiheessa. Nyt se on valmis. Siinä on oiva toivomus joulupukille. Pekka tiesi tosin kertoa, että kustantajilla on nykyisin tapana odotella, kunnes tilauksia kertyy noin 2000 ja sitten vasta painetaan. Taas on yksi muna vai kana tilanne?

Tässä välissä voin kiittää Pekkaa tilaisuuden päätteeksi saamastamme kirjasta ”Kaiken maailman moottoritie”. Se on erillispainos Tie- ja liikennelehdessä julkaistuista Pekan kirjoittamista artikkeleista. Kirjaa (noin 60 A4-sivua) voi tilata Suomen Tieyhdistyksestä. Sekin on oivaa luettavaa tiealan ihmisille.

Tässä iässä pitää aina vaihtaa muutama sana sukututkimuksesta. Pekkakin oli ollut perustamassa sukuseuraa. Meille oli uutta tietoa, että ryti on ruoko, oikeastaan järviruoko. Nytpä tiedämme senkin. Sukututkimushan on harrastus, joka ei koskaan lopu eikä siihen ole koskaan riittävästi aikaa. Tosin asia näyttää kiinnostavan vain eläkeläisiä. Se on vahinko, koska vähän aikaisemmin heräämällä olisi oiva tilaisuus haastatella omia vanhempiaan ja saada arvokasta tietoa omista juuristaan. Pohjalaisista osa on tummaa ja tulista porukkaa. Heräsi epäilys, että on kasakoista jäänyt geenejä? Saman huomasin itsekin katsellessa kirkonkirjoja 1800-luvun alusta. Sotaväen liikkuessa alueella aviottomien ja isättömien lasten määrät näyttivät kasvavan.

Liikenneministeri Kyllönen on ottanut emännän ottein ohjat käsiinsä. Hän palautti mm Turku - Pori-tien suunnitelmat, koska ne eivät vastaa ministerin ohjeita. Ministeri odottaa samanlaisia säästöjä kuin Lahti – Kouvola välillä saatiin, kun hanke suunniteltiin uudestaan. Siellähän luovuttiin eritasoliittymistä ja pääosin rinnakkaisteistä. Hinta putosi, mutta turvattomuus kasvaa eli ihmisiä kuolee ja kapasiteetti jää murto-osaan eli on erittäin paljon lyhytjännitteisempi. Isot investoinnit jäävät odottamaan vuoroaan. Eli ratkaisu ei välttämättä ole taloudellinen? Köyhällähän ei siihen ole varaa. Vt. 8 siis suunnitellaan uudestaan. Se merkitsee myös ympäristövaikutusten uudelleen arviointia ja sitä kautta varmaa valituskierrettä. Tielle myönnetyt rahat voidaan siis jo huoletta osoittaa muuhun käyttöön, sillä hanke siirtyy ainakin 5 vuotta.

Valituskierteestä tuli mieleen myös Billnäsin ruukin asunnot, joista kunta ja yrittäjä ovat sopineet kaupat. Asukkaat ovat toista mieltä kaupasta ja aikovat valittaa. Jos valitukset viedään loppuun asti, niin aikaa kuluu varmaan muutama vuosi. Sinä aikana rakennusten kunnosta ei huolehdi kukaan. Sen jälkeen varmaan yrittäjän kiinnostuskin loppuu ja talot ovat purkukunnossa? Harmi. Menetetään hienot rakennukset.

Kyllönen kehuu insinöörejä mutta jotenkin jää kuitenkin käsitys, että hän eri arvosta heitä? LVM:ssä on perustettu ”Uuden liikennepolitiikan klubi”. Toimeksiannon 7 tehtäväkohtaa voisi lyhentää ehkä muotoon ”tukea ja edistää uutta liikennepolitiikkaa”.  Jäseniä klubiin on valittu noin 50. Liikennevirastosta näyttää olevan Juhani Tervala. Yhtenä sihteerinä on Mervi Karhula. Epäiltiin, että ryhmässä ei ole kuin pari insinööriä, mutta on siellä kuitenkin enemmän kuin viisi. Titteleitä ja koulutusta kun toimeksiannossa ei ole mainittu. Kyllönen tuntuu noudattava puoluetoverinsa Veikko Saarron ajatuksia, että tiet on nyt rakennettu. tarvitaan vain vähän siistimistä ja kevyen liikenteen väliä. Epäilimme, että ministeri on löytänyt Saarron paperit lähes 40 vuoden takaa. Silloinhan oli ns. öljykriisi ja uskottiin kehityksen loppuvan siihen.  Ei loppunut eikä lopu tulevaisuudessakaan.

Mitä vähemmän kokkeja, sitä parempi soppa, sanoo vanha sananlasku. Näyttää siltä, että muistiinpanoja keskusteluista tuli noin kolminkertainen määrä, joten ehkä nämä muistelut pitää jakaa useampaan osaan. Voi tietenkin olla, että asioita kuulikin paremmin, kun meitä oli vähemmän. Toisaalta meillä oli keskustelua herättävä ja ylläpitävä vieras.

HJB / 5.10.2012                 JATKUU MYÖHEMMIN