HJB MUISTELEE 55 / TARVESELVITYS 1972 / 6

HJB / 10.12.2011

Raportti valmistui vuonna 1972. Raportti hyväksyttiin tuolloin lähetekirjeellä, joten raportista ei löydy päivämäärää. Taisi olla joskus keväällä. Koska lähetekirje oli erillisenä, se yleensä kulki eripaikaan ja niin kirjeen ja raportin tiet erosivat. Raportti sisälsi 30 sivua tekstiä ja saman verran taulukoita ja erillisiä kuvia. 

Todettakoon vielä, että jokainen piiri teki oman raporttinsa. Raportin käsittelyä varten tehtiin vielä erillisiä kuvia. Nämä erillisetkuvat johtivat siihen, että raportti taidettiin julistaa salaiseksi tai ainakin ne erilliset kuvat. Palaan niihin myöhemmin.

Johdannossa kuvailtiin, miten selvitys liittyy suunnittelujärjestelmään. Lisäksi valitut standardit a-c kuvattiin seuraavasti:

·   Standardi A vastaa taloudellisten kannattavuuslaskelmien perusteella määriteltyä palvelutasoa täydennettynä kuitenkin harkinnanvaraisilla minimivaatimuksilla. (kommentti 2011: Tuohon aikaan vielä kannattavuuslaskelmia arvostettiin kovasti. Pari vuotta myöhemmin niiden käyttö käytännössä loppui.)

·   Standardi B on pyritty määrittelemään siten, että se vastaisi tiestöllä nykyisin keskimääräisesti vallitsevaa palvelutasoa. Määrittelyssä on aiheuttanut vaikeuksia em. alueittaisten eroavuuksien huomioonottaminen.

·   Standardi C vastaa nykyistä harkinnanvaraisesti alennettua palvelutasoa.

Sana nykyistä tarkoittaa edellä siis vuotta 1971. Tämän päivän näkemyksen mukaan C oli minusta reippaasti parempi kuin nyt vuonna 2011 vallitseva palvelutaso. Kunnossapidossa arvioitiin palvelutason säilyvän eikä vaihtoehtoisia standardeja ollut.

Tarveselvityksen lähtötiedot todettiin sen verran puutteellisiksi, että uuden selvityksen tekoa suositeltiin jo 4-5 vuoden päästä paremmilla tiedoilla. Tiestön inventoiti taisi vielä vuonna 1971 olla kesken? Lisäksi todettiin, että tämänlaatuinen tarveselvitys soveltuu erityisen hyvin ATK:lla tehtäväksi ja siksi soveltuvan ohjelman tekeminen pitäisi aloittaa. Silloin ATK-ohjelmat tehtiin räätälöitynä jokaiseen tarpeeseen. Muistaakseni ohjelmointikieli oli Gobol?

Johdanto päättyi suositukseen: ”Johtopäätösten teko jätetään tiepolitiikkaa koskevan käsittelyn yhteyteen.” Tarveselvitys oli siis melko puhdas matemaattinen laskelma siitä, mitä pitäisi missäkin tehdä.

Tieverkko selvityksessä oli vuoden 1972 verkko täydennettynä harkituilla uusilla teillä. Tieluokitus harkittiin uudestaa neljään luokkaan. Harkintahan oli aiemmin tehty teiden numeroinnin yhteydessä. Luokat olivat seuraavat:

·   I luokka vastasi valta ja kantateitä harkinnan varaisin muutoksin. (2011: Numeroinnissa nämä olivat yksi tai kaksi numeroisia teitä. Nykyisin käytetään edelleen nimitystä päätiet.)

·   II luokka yhdisti kuntien keskustaajamat I-luokan teihin ja ylempiin keskuksiin sekä tärkeimmät keskustaajamat toisiinsa. (2011: Numeroinnissa 3-numeroiset tiet, nykyisin seudulliset tiet.)

·   III luokka yhdisti kuntien osa-alueita II ja I-luokanteihin. (2011: 4-numeroiset tiet, kokoojatiet )

·   IV luokka vastasi silloisia paikallisteitä. (2011: 5-numeroiset tiet, paikallistiet, yhdystiet ja nykyisin taitavat olla samassa luokassa kokoojateiden kanssa?)

Päätiet eli I luokan esitettiin kartalla. Etelestä päin lueteltuna kartalla oli uusia teitä

·         Riihimäki – Lahti

·         Kouvola – Heinola

·         Kangasniemi – Toivakka

·         Pieksämäki – Varkaus

·         Keuruu – Alavus 

          (ei ole rakennettu, aloitettu Petäjävesi -    Multian kautta)

·         Jalasjärvi – Seinäjoki

·         Kyyjärvi Viitasaari

·         Juurikkalahti – Kajaani – Kankari 

           ( ns. Oulunjärven ylitys rakentamatta)

Lisäksi kuvattiin lyhyesti laatimisen perusteena olleita ennustemenetelmiä.

Jatkuu osassa 7.

HJB / 10.12.2011