Paikka: Tiehallinnon istuntosali, vastuuhenkilö MLe
Aika: 21.4.2009 klo 13.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, ELe, ToE ja HJB
Istuntosalissa viihdyimme peräti kolme tuntia. Eila ja Helena käytiin tietenkin matkalla tervehtimässä. Aulis Nironen kertoi meille tilanteen Väyläviraston ja ELY. ”syntymistuskista”. En tässä toista Auliksen esittelyjä sellaisenaan, vaan kerron enemmänkin omina sovelluksina. Kaikki virheet kuitataan siis minun piikkiin.
Uudistuksissa Tiehallinto hajautuu eli keskushallinto yhdistetään pääosin Väylävirastoon ja tiepiirit ELY:ihin. Tiepiirit eivät ensi vuonna enää ole osa Väylävirastoa. Keskushallinnosta muutama henkilö siirtyy Turvallisuusvirastoon. Nämä ovat lähinnä EU-direktiiveihin liittyviä asioita hoitavia (turvallisuusnormit yms.). Ainakin aluksi Väylävirastossa tulee olemaan lähes vanhoihin virastoihin perustuvat yksiköt eli Rautatiet, Tiet ja Merenkulku. Näiden lisäksi hoidetaan poikkisuunnassa liikennejärjestelmää ja yhteisiä palveluja. Kaikkiaan yksikköön siirtyy noin 700 henkilöä. Vaikka päätöksen mukaan virasto on sijoittumassa pääkaupunkiseudulle, on samalla sovittu tai luvattu 200–400 henkilön hajasijoituksesta. Sehän on 20–40 % eli ei ihan pieni määrä. Samalla pitäisi tuottavuusohjelman mukaan vähentää noin 80 henkilöä. Eli noin 600:sta maksimi 400 onkin jo lähes 70 %?
Väyläviraston henkilökunnasta on jäämässä lähivuosina eläkkeelle noin 180 henkilöä, joten rekrytointiin on 100 henkilön mahdollisuus. Ei riitä, että rekrytoinnit tehdään Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Siirtohalukkuus on vähäistä, ainoastaan muutama henkilö olisi valmis. Näistä yksi lienee pääjohtaja Hirvelä, joka ”ilmoitti meille siirtyvänsä”, mikäli siirto tapahtuisi Lemille. Savitaipaleelle suunniteltu tornitalo on liian kaukana. Tilaa tornitalosta on jo Väylävirastolle tarjottu.
Kun hajasijoituksesta kirjoitellaan lehdissä, ei niissä juurikaan mainita asiakasnäkökulmaa. Suomen liikennejärjestelmä on hyvin Helsinki-keskeinen, etenkin lentoliikenne. Jos keskusvirastossa joutuu asioimaan muualla kuin Helsingissä, on valtaosasta maata lennettävä Helsingin kautta. Havaintoja Tiehallinnon ajoilta on esim. Oulu-Kuopio-Vaasa-Rovaniemi-yhteyksistä. Vaihtoehtona on lähinnä oma auto, sekin vain lähietäisyydellä. Aikoinaan Työsuojeluhallitus perustettiin Tampereelle. Pian todettiin, että kolmannes henkilöstöstä istui aina junassa. Siirto Helsinkiin tehtiin kai noin 10 vuoden tuskailun jälkeen. Jotkut tehtävät sopivat etätyöksi, jotkut toiset taas ei. Lappeenrannan lentoyhteydet ”kituvat”, joten pitänee niille saada lisää käyttäjiä?
Väylävirastojen töistä on nykyisin melkoinen osa ulkoistettu konsulteille, joiden toimistot ovat Pääkaupunkiseudulla. Konsultithan siirtyvät varmaan teettäjän perässä, mutta ilmaiseksi he eivät sitä tee. Opiskeluaikoina oli tapana nauttia aina paikallista olutta, jotta ei syntyisi turhia kuljetuskustannuksia. Nykyisin ohra Lapin kultaan viljellään Etelä-Suomessa, kuljetetaan Tornioon, matkalla tosin paahdetaan. Torniosta se kuljetetaan Tallinnaan, josta se käydään ostamassa ja kuljetetaan taas Tornioon juotavaksi. Ennen nauttimista se siis kulkee kolmeen kertaan koko maan läpi? Oluthan ei tunnetusti kestä kuljetusta? Mistähän tuo liikenteen lisääminenkin tuli juuri nyt mieleen?
Valtion aluehallinnon uudistuksessa syntyy kaksi alueittaista yksikköä. ELY ja ALU, joista jälkimmäinen hoitelee hallinto- ja viranomaistehtäviä. ELY on lyhenne sanoista elinkeinot, liikenne ja ympäristö. Luonnonsuojelijathan haluavat ympäristön ryppäästä pois, koska ei olisi hyväksi, että ”suojelijat ja tärvelijät” olisivat samassa yksikössä. Tiepiirit sijoittuisivat siis pääosin ELY:yn ja muodostaisivat liikenneyksikön ytimen. Tieliikenteen osalta yksikköön tulisi myös lääninhallituksista liikennettä koskevat asiat, liikenneluvat, -reitit jne..
ELY:n yksiköitä syntyy kaikkiaan aluksi 15. Näistä kaikki toiminnot sisältäviä on 9. ELY:issä työskentelee yhteensä noin 6000–7000 henkilöä, näistä tiepiirien osuus on noin 500 eli alle 10 %. Rahan käyttö on kuitenkin päinvastoin, eli liikenne saattaa olla jopa 90 %.
Tiepiireissä suurin muutos koskee Vaasaa, sillä toimipaikka siirtyy Seinäjoelle. Aluejaoissa syntyy myös muutoksia, jotka aiheuttanevat henkilöstön siirtotarvetta. Kanta-Häme ja Päijät-Häme siirtyvät Uudenmaan yhteyteen, Etelä-Savo Kuopioon ja Keski-Pohjanmaa Ouluun.. Tosin Keskipohjanmaalla taitaa olla vielä kinat käynnissä, sillä ruotsinkieliset näkevät yhteydet Seinäjoen yksikköön eli Pohjanmaan muihin ruotsinkielisiin paremmaksi. Äkkiähän Oulussakin ruotsin kieli opetellaan.
ELY:ä koordinoi TEM ja sitä johtaa oto:na joku linjan vetäjistä. Maakuntien liitoilla on nykyistä vahvempi asema aluehallinnon ohjauksessa. Muutosta voisi jopa pitää askeleena maakunnalliseen tsehallintoon? Muiden ministeriöiden ja keskushallintoyksiköiden ohjaustavat jäävät nähtäväksi. Asiakirjoina tässä lienee strategia-asiakirja, jota jo laaditaan sekä strategiatulossopimus sekä toiminnallinen tulossopimus.
Kaikkia alueyksiköitä ei yhdistetä. Esim. maanmittauskonttorit jäävät uudistuksen ulkopuolella. Samoin käynee ensi vuoden alussa toimintansa aloittavassa Poliisihallinnossa. Perusteen uusia ja lakkautetaan vanhoja. Sitähän se elämä on.
HJB / 26.4.2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti