HJB MUISTELEE 101 b

Korsimon mutka 2

Katselin aikoinaan ihmetellen, miksi Turun tiepiiri oli saanut niin paljon rahaa. Olihan Turun piirillä parhaimmillaan kai lähes puolet (ulkomuistista) valtakunnan investointirahoista. Omissa laskelmissa kohtuullinen osuus oli alle 20 %. Tuosta kyllä vähemmänkin asioita ymmärtävä tekee johtopäätöksen, että asioita joku tai jotkut ohjaili raskaalla kädellä. Toki Turusta koilliseen lähtevä tieverkko taisi olla jäsentymätön ja koostuvan hevosliikenteen aikaisisista kärrypoluista eli jotain oli tehtävä. Saattoi olla kilpailu myös linjauksista? Minusta parempi ratkaisu olisi ollut valtatie Turusta Loimaan seudulle ja siitä sitten haarat Tamperelle ja Hämeenlinnaan. Nyt tehtiin kaksi valtatietä lähes rinnakkain Loimaalle ja Forssaan.

Toinen asia, joka herätti epäilyjä raskaasta ohjaamisesta oli tarina siitä, miten Turun tiepiiri sai perjantain ilmoituksen, että Oulusta on lähtenyt juna, jossa on 2000 työtöntä. Hoitakaa sunnuntai-illaksi nukkumapaikat, ruokailu ja työpaikat. Olen tuon kuullut useammalta henkilöltä, joten tuli varmaan piirille melkoisena yllätyksenä eli päätökset oli tehty ministeriössä. Mutta asia hoidettiin. Taisi miehet työllistyä Turku - Aura moottoriteillä?

Kolmas asia on sitten tuo itse hanke. Vielä 1990-luvulla katselin, että tie on Suomen hiljaisin moottoritie. Ja on varmaan vieläkin 60 vuotta rakentamisen jälkeen? Minusta tuo hanke toteutettiin ainakin 40 vuotta liian aikaisin. Joku halusi sinne hyvän tien. Tuskin oli TVL:n aloite. Uskon, että tie rahoitettiin työllisyysrahoin, jolloin siitä ei tehty päätöstä Eduskunnassa (tarkistamatta), vaan asia oli ministeriön ja hallituksen välinen asia.

Törmäsin itse näihin ohi Eduskunnan toteutettuihin hankkeisiin, kun Keimola - Vihtijärvelle piti rakentaa viimeinen päällystekerros, joka kuului tiesuunnitelmaan. Tie oli ollut jo lähes 10 vuotta ”valmiina”, mutta sitä ei ollut perusteltu budjetissa. Jokainen budjettiin ensimmäistä kertaa tuleva hanke oli perusteltava. Oli poikettava käytännöstä ”tie on mutkainen, mäkinen, ja kantavuudeltaan heikko”. Joten piti kertoa, että tie on rakennettu vankityönä ja nyt siihen pitää rakentaa suunnitelmaan kuuluva kulutuskerros. Turku - Auraa en koskaan perustellut.

Ja sitten itse mutkaan. Blogikirjoituksen mukaan se perusteltiin uudenaikaisella suunnittelulla eli oltiin siirtymässä pois pitkistä suorista, koska niillä vastaan tulevan auton valot häikäisivät. Tuo suunnanmuutos tapahtui 1960-luvulla, mutta ei ongelma moottoriteillä ollut pahin. Kun tiesin pomoni suunnitelleen tien, niin sitä sitten kysyin, kun olimme kahden 1990-luvulla. Hän sanoi suoraan, että mutkan syy oli se, että päätettiin tehdä paikallistielle eritasoliittymä ja sille oli parempi rakennuspaikka vähän lännempänä. Siksi linjaa muutettiin. Huomasin hänen hymyilevän eli hän tiesi tarkalleen, mitä minä ajattelin tuosta vastauksesta. En kysellyt enempää, koska arvelin asian olevan edelleen arka.

Eli taas yksi outo päätös. En muista, että maaseudulla olisi rakennettu eritasoliittymiä yhteenkään paikallistien risteyskohtaan. Tuo liittymä rakennettiin aivan Korsimon tilan läheisyyteen. Päättyihän ramppi Turun suunnasta Korsimon tilan ”pihaan”. Joku oli tehnyt päätöksen, että tuohon kohtaan piti rakentaa eritasoliittymä. Päätöksentekijä tuskin oli TVL:ssä? Paperilla toki voi olla. Todettakoon vielä, että tuollainen eritasoliittymä ei ole ihan halpa.

Yllä olevasta voi päätellä, että minun mielestä tuo linjauksen muutos eli varsinainen ”Korsimon mutka” oli pikkujuttu. Minä myös epäilen, että keskustelua ohjattiin siihen, eikä haluttu paljastaa todellista syytä eli tuota eritasoliittymää. Toki samalla hoitui tuo tiluksille menokin.

Tietyöt ovat olleet aina hyvä tapa hankkia paikallisia ääniä. Siksi niitä on myös käytetty. Ne joilla on ”valtaa”, hoitavat rahoituksen hankkeelle. Ne, joilla ei ole, ovat kysyneet tielaitokselta, mitä aiotte toteuttaa ja he ovat sitten puhuneet noista omina hankkeinaan. Kansa on aina halunnut parempia teitä ja haluaa edelleen. Sen tietää nykyinenkin hallitus. Odotan mielenkiinnolla, mitä uusia hankkeita alkaa 2023 ja 2024 juuri ennen vaaleja.

HJB 18.09.2021