Tapaaminen nro 47 / 22.4.2010

Paikka: Ravintola Handelsgillet , vastuuhenkilö JN
Aika: 22.4.2010 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, JN ja HJB

Paikka oli monelle uusi, vaikka jo hyvinkin pitkään toiminut. Samoissa tiloissa toimii myös Viborgs Handelsgillet. Kabinetin palveluista huolehtii Cantina West. Tila oli sopivan hiljainen, kun muut kabinetit taisivat olla tyhjiä. Tosin niissä oli varauduttu kattauksesta päätelleen isompiinkin tilaisuuksiin.

Pikaista paranemista poissa olleelle jäsenelle toivotimme yhdessä. Vieraaksemme oli kutsuttu entinen tiestöläinen ja aktiivinen purjehtija Olli Nordensvan. nortti oli siirtänyt veneensä Sirpalesaa-resta muualle, koska kaupunki ei sallinut autojen paikoitusta Merisatamassa. Tarvikkeiden tuonti veneelle ei ole kovin herkullista bussissa. Veneilykelit ovat jo alkamassa. Tosin Sipoon-selkä oli vielä maanantaina ollut jäässä, kun Nortti oli rahtilaivalla tullut Travemundestä Vuosaareen. Nortti oli myös nähnyt ystävämme JK:n kauppareissulla.

Stockan herkku oli useille jo tuttu. Järjestelyihin ei oltu lainkaan tyytyväisiä. Myymälässä on muu-tamia kohtia, johon syntyy häiritseviä ruuhkia. Olisi tarvittu hiukan väljyyttä lisää. Ehkä diskuteeraamiseen olisi pitänyt varata ihan omat tilat? Hyvänä rautakauppana muisteltiin Pohjois-Espan ja Kluuvikadun kulmassa ollutta Rauta- ja Konetarviketta. Siellä myyjä löysi katsomatta koko seinän laajuisesta laatikostosta halutun nippelin. Rakennusinsinöörialennuskin oli 15 %. Laskutuksellakaan ei aina ollut niin kiire. Ehkä asia selittyi sillä, että alakerta oli nappikauppaa ja yläkerrassa myytiin tavaraa rekoittain. On tainnut lamat kaataa jo tämänkin liikkeen? Tai ehkä toimii jossakin muualla, kuten Köyhän Stocka.

Jutusteltiin mm sairauksista. Mle:n ilmaisua käyttäen meillä alkaa takuuaika olla ohi. Eläkeläisistä keskusteltiin yleensä ja erityisesti Tiehallinnon. Ajankohtaisena aiheena olivat lumikuormat ja sen seuraukset. Epäiltiin, että suurimmalta osalta lumien pudottaminen katoilta oli pientaloissa turhaa. Lehtijutuissa oli muutamia tapauksia, jossa liima puupalkit olivat revenneet liimaussaumoista. Alkaako nyt paljastua ne epäilyt, että mitenkähän mahtaa aika ja hitaat kemialliset reaktiot vaikuttaa erilaisiin yhdistelmä rakenteisiin. uusia liimojahan ei voi testata kymmenien vuosien aikajänteellä. Kestävyys perustuu siis vain loogiseen ajatteluun tai pelkkään uskomukseen?

Huoltoasema bisneksessä tapahtuu isoja muutoksia. Suomen katukuvasta ovat jo hävinneet sellaisia toimijoita kuin Gulf, Union, BP, SP ja Esso. Nyt on myynnissä Shell. Tosin ainakin yksi Esso jatkaa edelleen, nimittäin Niittykummun Esso. Tosin pyörittäjänä on ST1, mutta nimi on säilytetty. Veijon Essokin taitaa säilyä, ainakin elokuvissa?

Esso-kauppojen taustalla oli toiminut ST1, joka halusi ostaa koko ketjun. Siellä kuitenkin laskettiin, että ”nappikauppias” ei pääse isossa konsernissa vahtimestaria pidemmälle. Niinpä haettiin kump-paniksi isompi toimija eli SOK. SOK oli taas pitkään pyrkinyt pääkaupunkiseudun markkinoille, mutta sopivia tontteja ei löytynyt. Ostamalla Esson toiminnot SOK sai haluamansa valmiit huolto-asemat pääkaupunkiseudulla ja loput menivät sitten ST1:lle. Kukahan ostaa Shellin?

Maakaasumarkkinat ovat muuttuneet viimeaikoina totaalisesti. Uusien keksintöjen ansiosta maa-kaasua voi nykyisin saada aikaan melkein missä vaan. Tästä ovat kärsineet vanhat toimijat. Suomella on pitkäaikainen sopimus maakaasutoimituksista. Hinta määräytyy sovitulla indeksilaskennalla. Indeksissä on vaikuttajana tekijänä mm. kaukolämmönhinta. Kun Helsinki tekee kaukolämpöä maakaasulla, se nostaa kaasun hintaa, mikä taas nostaa kaukolämmön hintaa. Näin on luuppi eli nykysuomella kieriö valmis.

Viranomaisvallasta keskusteltiin myös. Suomessahan asiasta on pitkä perinne. Nortti otti jälleen ker-ran kantaa Kautun siltojen rakentamiseen. Rakentamalla matalat sillat katkaistiin Kokemäen vesistön reitti korkeimmilta veneiltä. Tosin koko reittihän oli jo katkaistu silloin, kun Tammerkosket valjastettiin joskus 1800-luvulla. Rakennettiinhan korvikkeeksi Pispalan uittotunneli, jota ei kai sitten koskaan käytetty? Muita vähälle käytölle jääneitä vesiväyliä ovat olleet Keitele-Päijänne ja Iisalmen väylä, joita molempia taidettiin perustella turvekuljetuksilla. käyttö ei ole toteutunut suun-nitelmien mukaan. Todellinen perustelu taisi kuitenkin olla hintakilpailu. Kun on käytettävissä useampia kuljetusmuotoja, niitä voidaan kilpailuttaa. Turvehan pitää saada suolta voimalaan asti. Käy usein niin, että molemmissa päissä tarvitaan kuorma-autoja. Laivakuljetukset vaativat vielä satamat ja kuljettimet. Käytännössä kilpailun on voittanut lähes poikkeuksetta kuorma-autot joustavuudellaan. Hiontakin on varmaan ollut edullinen. Esim. Loviisasta on nyt kuljettu kuorma-autoilla kivihiiltä Lahden voimalaan vauhdilla 4 rekkaa tunnissa, vaikka satamasta on raideyhteys suoraan voi-malan sisään. Tästä tulikin mieleen pohjalaislähetystön perustelu 1970-luvulla Merenkurkun kiinte-älle tieyhteydelle. He vaativat tasapuolisuuden nimissä virheinvestointia myös Länsi-Suomeen, koska sellainen oli jo tehty Itä-Suomeen.

Aikamme keskustelimme myös neliöstä TEM – LVM – ELY – Liikennevirasto. kestää varmaan aikansa, ennekuin uudet toimintatavat selviää. Tapasin eilen pyörälenkillä Kukka Kimpulan, joka kertoi niistä meuhkaamisista, joita käydään nyt, jotta Lappeenrantaan löytyisi 200 uutta virkamiestä. Kuulemma kaikki halukkaat voivat siirtyä, olivat tehtävät mitkä tahansa. Ehkä tehtävät eivät siirrykään? Kaikki virantäytöt ollaan kuulemma tekemässä Lappeenrantaan. Poliitikot pitävät tiukasti kiinni alueellistamisesta, olivat kustannukset sitten mitä vaan. Sen verran oli puhetta myös toimintatavoista, että meidän aikanaan kehittämämme suunnittelujärjestelmät ovat menneisyyttä. Kaikki työt pitäisi ulkoistaa. Konsultit saavat puuhastella melkein mitä vaan, eikä kukaan oikein pysty ottamaan enää kantaa todellisiin asioihin, kun kokemus on keskusvirastosta katoamassa. Onneksi olemme eläkkeellä.

Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovimme 24.5.2010 ja vastuuhenkilöksi MP:n.

Hauskaa Vappua!

HJB / 1.5.2010


- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla