Paikka: Ravintola Tornin Ritarikabinetti, vastuuhenkilö MP
Aika: 21.10.2009 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, ToE ja HJB
Kokoontumispaikassa ei ritareita kuitenkaan näkynyt, elleivät sitten olleet naamioituneina normaaleihin asuihin. Vieraaksemme olimme saaneet Jarkko Rahkosen, joka oli 1960-luvulla tiestötoimiston taloudellisessa jaostossa.
Ensimmäiseksi muistelimme mielenosoitusta Aleksilla, jonka olimme muistaneet jo keväällä E18-matkan yhteydessä. Olihan Jarkko tyttärineen päässyt tien historiikkiin. Tie taas herätti keskustelun hankintametodeista ja julkisen sektorin kompastumista hankintalain koukeroihin. Turun tie tuottaa nyt huonoa PR:ää. Ehkä olisi pitänyt pitää tie suljettuna vielä vuoden ja testata tekniikkaa, kuten VR tekee uusien junien kanssa. Avaamisen siirtäminen vuodella olisi vain kasvattanut kustannuksia kymmenillä miljoonilla. Tosin ne olisivat menneet urakoitsijan maksettavaksi. Rakennusaikaiset pääoman korot ovat huomattava kustannuserä, vaikka sitä ei normaalisti tule ajateltua.
Jarkko muisteli olleensa JPOS:n valmistujaisissa 6.6.1966 hotelli Palacessa, jonka toiminta hotellina nyt lakkaa. JPOS:n diplomityössä laskettiin Turun – Tampereen yhteyden kehittämisvaihtoehtojen taloudellisuutta. Toiminta Isoroballa herätti taas mieleen Martta-hotellin, jonka aamunäkymät kiinnostivat nuoria miehiä.
Rollea ja hänen poistumistaan pysyvästi seurastamme muistelimme myös. TeuP muisti Westermarkin menetelmän, mutta ei sitä, mistä oli kyse. Jarkko muisteli Rollen tehneen diplomityön rakennuskustannusten määrittämisestä kartta-aineiston perusteella. Eli menetelmää käytettiin taloudellisissa laskelmissa 1960-luvun opulla, tilanteissa, jossa ei hankkeesta ollut vielä minkäänlaisia suunnitelmia.
Nastat ja kitkat? Tämä on taas kerran yleinen keskustelunaihe yleisön osastoissa. Meidän joukostamme oli varsin monella jo pitkäaikainen kokemus kitkoista. kokemukset olivat myönteisiä, ainakin näin etelän olosuhteissa. Muistelimme myös, että entinen pääjohtajamme Jouko Loikkanen käytti kitkarenkaita jo 1980-luvun alusta alkaen. Tosin hän itse vastasi jonkun toimittajan kysymykseen, miten niillä pärjää liukkaalla, että silloin hän kutsuu virka-auton, jossa on nastat. Kyllä kitkarenkailla pärjää huonossakin kelissä. Silloin on vain nopeus sovitettava vielä tiukemmin kelin mukaan.
Myös Jarkon veli, Ossi Rahkonen oli 1960-luvulla TVH:n töissä. Myöhemmin hän työskenteli Maailman Pankissa ja asuu edelleen Waschington DC:ssä.
Jarkko kertoi meille työhistoriastaan ja se herätti sitten muistelemaan muita juttuja. Hän aloitti teknillistaloudellisessa toimistossa 1960-luvun alkupuolella. Toimiston päällikkönä oli Lasse Seppovaara. Taloudellista jaostoa veti hänen veljensä Ossi, teknistä toimistoa Kiril Härkänen ja liikenne-jaostoa Pekka Rytilä. Ensimmäisiä tehtäviä oli olla yhteyshenkilönä ja lähtötietojen hankkijana ollantilaiselle konsulttitoimistolle NEDECO:lle, joka laati koko Suomen iikenneverkon kehittämissuunnitelmaa vuonna 1963.
pääjohtaja Martti Niskala sai ansaitsemansa kehut kuten myös osastopäällikkömme Väinö Skogström. Häntä luonnehdittiin Niskalan ”Airoksi”. Skoge ajatteli viisaita jo 1950-luvulla. kaikki ajatukset eivät silloin kantaneet, mutta ovat myöhemmin toteutuneet. HCM:n kääntäminen ja kustannushyötyanalyysit olivat yksi Jarkon tehtäviä. Kustannushyötyanalyysien idea tuli oikeastaan USA:n patolaskelmista. Kaisu
Valkama oli ikimuistettava osastosihteeri, jolla muisteltiin olleen paljon valtaa mm. henkilöstöasioissa.
Tiestöstä Jarkko siirtyi ATK-elimeen, joka perustettiin vuonna 1970. Siellä oli päällikkönä Alexsander Federlöf. Yksikössä kehiteltiin ATK-pohjaista tierekisteriä ja kustannusseurannan laskentajärjestelmää, jonka varsinaisena ideoijana oli Aulis Ukkonen. Vuonna 1971 sitten kirjasimme työtuntejamme jo litteroille 15 minuutin tarkkuudella.
TVH:sta ura eteni VR:n rautatiehallitukseen luomaan taloushallinnon järjestelmää. Pekka Trajanne pyysi aikanaan Posti ja Teleen. Matkan varrella tulivat tutuksi myös Wiburn Smith & Polvisen keskustasuunnitelma, Metrotoimisto, ministerin sihteerin tehtävät ja lähes vuosi pääministerin sihteerinä.
Maailman Pankki tehtävissä hän oli luomassa talousjohtamisjärjestelmää mm. Indonesiaan. Aikanaan syntyi myös liikkeenjohdon malli Posti-Teleen. Mallissa kaikki tarvittavat tiedot olivat kannettavassa mikrossa, jotka tosin 1980 luvulla olivat paremminkin raahattavia, koska painoivat noin 12-15 kg.
VM kehitteli tuottavuuden mittausmallia. Sen ensimmäisessä versiossa mittarina oli tuotettujen A4 papereiden määrä, joka tyrmättiin aika pian. Jostakin uudet asiat aina alkaa. Muistelen itse aikoinaan sanoneeni, että ihminen tekee lähes aina päätöksen teon yhteydessä taloudellisuusvertailun. Kyse on vain siitä, kuinka hyvin se tehdään.
Yhdyskuntasuunnitteluseuran kautta syntynyt kiinnostus on johtanut lautakuntajäsenyyteen Espoossa. Ruuhkamaksut ovat nyt pääkaupunkiseudulla päätöksenteossa oleva asia, joka herättää suuria tunteita. Espoossa kokoomus oli tyrmäämässä koko ajatuksen, mutta Jarkko oli saanut lautakunnan esittämään jatkoharkintaan johtaneen kannan. LVM:n selvitys ruuhkamalleista on hyvä ja kannattaa lukea. Netistä varmaan löytyy. Tukholman ruuhkamaksut syntyivät demareiden päätöksellä oikeiston vastustaessa. Mutta kun kokemukset osoittivat kaikkien hyötyneen, niin oikeistokin valtaan päästyään päätti jatkaa kokeilua. Espoon metrosta keskustelimme hyvän tovin.
Seuraava tapaaminen on 12.11.2009 kello 12.30 ja vastuu henkilönä OK. HJB selvittää mahdollisuutta saada vieraaksi JN.
Tapaaminen venähti aika pitkäksi, mutta ei siitä voinut silti käyttää 1960-luvun termiä ”pitkä-lounas”. Silti meitä kolme vielä jatkoi keskustelua vakiopaikassa eli Bruuverissä. Siellä myös innovoimme seuraavan tapaamisen paikan.
HJB / 27.10.2009
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti