Paikka: Ravintola Tornin Ritarikabinetti, vastuuhenkilö MP
Aika: 21.10.2009 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, ToE ja HJB
Kokoontumispaikassa ei ritareita kuitenkaan näkynyt, elleivät sitten olleet naamioituneina normaaleihin asuihin. Vieraaksemme olimme saaneet Jarkko Rahkosen, joka oli 1960-luvulla tiestötoimiston taloudellisessa jaostossa.
Ensimmäiseksi muistelimme mielenosoitusta Aleksilla, jonka olimme muistaneet jo keväällä E18-matkan yhteydessä. Olihan Jarkko tyttärineen päässyt tien historiikkiin. Tie taas herätti keskustelun hankintametodeista ja julkisen sektorin kompastumista hankintalain koukeroihin. Turun tie tuottaa nyt huonoa PR:ää. Ehkä olisi pitänyt pitää tie suljettuna vielä vuoden ja testata tekniikkaa, kuten VR tekee uusien junien kanssa. Avaamisen siirtäminen vuodella olisi vain kasvattanut kustannuksia kymmenillä miljoonilla. Tosin ne olisivat menneet urakoitsijan maksettavaksi. Rakennusaikaiset pääoman korot ovat huomattava kustannuserä, vaikka sitä ei normaalisti tule ajateltua.
Jarkko muisteli olleensa JPOS:n valmistujaisissa 6.6.1966 hotelli Palacessa, jonka toiminta hotellina nyt lakkaa. JPOS:n diplomityössä laskettiin Turun – Tampereen yhteyden kehittämisvaihtoehtojen taloudellisuutta. Toiminta Isoroballa herätti taas mieleen Martta-hotellin, jonka aamunäkymät kiinnostivat nuoria miehiä.
Rollea ja hänen poistumistaan pysyvästi seurastamme muistelimme myös. TeuP muisti Westermarkin menetelmän, mutta ei sitä, mistä oli kyse. Jarkko muisteli Rollen tehneen diplomityön rakennuskustannusten määrittämisestä kartta-aineiston perusteella. Eli menetelmää käytettiin taloudellisissa laskelmissa 1960-luvun opulla, tilanteissa, jossa ei hankkeesta ollut vielä minkäänlaisia suunnitelmia.
Nastat ja kitkat? Tämä on taas kerran yleinen keskustelunaihe yleisön osastoissa. Meidän joukostamme oli varsin monella jo pitkäaikainen kokemus kitkoista. kokemukset olivat myönteisiä, ainakin näin etelän olosuhteissa. Muistelimme myös, että entinen pääjohtajamme Jouko Loikkanen käytti kitkarenkaita jo 1980-luvun alusta alkaen. Tosin hän itse vastasi jonkun toimittajan kysymykseen, miten niillä pärjää liukkaalla, että silloin hän kutsuu virka-auton, jossa on nastat. Kyllä kitkarenkailla pärjää huonossakin kelissä. Silloin on vain nopeus sovitettava vielä tiukemmin kelin mukaan.
Myös Jarkon veli, Ossi Rahkonen oli 1960-luvulla TVH:n töissä. Myöhemmin hän työskenteli Maailman Pankissa ja asuu edelleen Waschington DC:ssä.
Jarkko kertoi meille työhistoriastaan ja se herätti sitten muistelemaan muita juttuja. Hän aloitti teknillistaloudellisessa toimistossa 1960-luvun alkupuolella. Toimiston päällikkönä oli Lasse Seppovaara. Taloudellista jaostoa veti hänen veljensä Ossi, teknistä toimistoa Kiril Härkänen ja liikenne-jaostoa Pekka Rytilä. Ensimmäisiä tehtäviä oli olla yhteyshenkilönä ja lähtötietojen hankkijana ollantilaiselle konsulttitoimistolle NEDECO:lle, joka laati koko Suomen iikenneverkon kehittämissuunnitelmaa vuonna 1963.
pääjohtaja Martti Niskala sai ansaitsemansa kehut kuten myös osastopäällikkömme Väinö Skogström. Häntä luonnehdittiin Niskalan ”Airoksi”. Skoge ajatteli viisaita jo 1950-luvulla. kaikki ajatukset eivät silloin kantaneet, mutta ovat myöhemmin toteutuneet. HCM:n kääntäminen ja kustannushyötyanalyysit olivat yksi Jarkon tehtäviä. Kustannushyötyanalyysien idea tuli oikeastaan USA:n patolaskelmista. Kaisu
Valkama oli ikimuistettava osastosihteeri, jolla muisteltiin olleen paljon valtaa mm. henkilöstöasioissa.
Tiestöstä Jarkko siirtyi ATK-elimeen, joka perustettiin vuonna 1970. Siellä oli päällikkönä Alexsander Federlöf. Yksikössä kehiteltiin ATK-pohjaista tierekisteriä ja kustannusseurannan laskentajärjestelmää, jonka varsinaisena ideoijana oli Aulis Ukkonen. Vuonna 1971 sitten kirjasimme työtuntejamme jo litteroille 15 minuutin tarkkuudella.
TVH:sta ura eteni VR:n rautatiehallitukseen luomaan taloushallinnon järjestelmää. Pekka Trajanne pyysi aikanaan Posti ja Teleen. Matkan varrella tulivat tutuksi myös Wiburn Smith & Polvisen keskustasuunnitelma, Metrotoimisto, ministerin sihteerin tehtävät ja lähes vuosi pääministerin sihteerinä.
Maailman Pankki tehtävissä hän oli luomassa talousjohtamisjärjestelmää mm. Indonesiaan. Aikanaan syntyi myös liikkeenjohdon malli Posti-Teleen. Mallissa kaikki tarvittavat tiedot olivat kannettavassa mikrossa, jotka tosin 1980 luvulla olivat paremminkin raahattavia, koska painoivat noin 12-15 kg.
VM kehitteli tuottavuuden mittausmallia. Sen ensimmäisessä versiossa mittarina oli tuotettujen A4 papereiden määrä, joka tyrmättiin aika pian. Jostakin uudet asiat aina alkaa. Muistelen itse aikoinaan sanoneeni, että ihminen tekee lähes aina päätöksen teon yhteydessä taloudellisuusvertailun. Kyse on vain siitä, kuinka hyvin se tehdään.
Yhdyskuntasuunnitteluseuran kautta syntynyt kiinnostus on johtanut lautakuntajäsenyyteen Espoossa. Ruuhkamaksut ovat nyt pääkaupunkiseudulla päätöksenteossa oleva asia, joka herättää suuria tunteita. Espoossa kokoomus oli tyrmäämässä koko ajatuksen, mutta Jarkko oli saanut lautakunnan esittämään jatkoharkintaan johtaneen kannan. LVM:n selvitys ruuhkamalleista on hyvä ja kannattaa lukea. Netistä varmaan löytyy. Tukholman ruuhkamaksut syntyivät demareiden päätöksellä oikeiston vastustaessa. Mutta kun kokemukset osoittivat kaikkien hyötyneen, niin oikeistokin valtaan päästyään päätti jatkaa kokeilua. Espoon metrosta keskustelimme hyvän tovin.
Seuraava tapaaminen on 12.11.2009 kello 12.30 ja vastuu henkilönä OK. HJB selvittää mahdollisuutta saada vieraaksi JN.
Tapaaminen venähti aika pitkäksi, mutta ei siitä voinut silti käyttää 1960-luvun termiä ”pitkä-lounas”. Silti meitä kolme vielä jatkoi keskustelua vakiopaikassa eli Bruuverissä. Siellä myös innovoimme seuraavan tapaamisen paikan.
HJB / 27.10.2009
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
tiistaina, lokakuuta 27, 2009
torstaina, lokakuuta 01, 2009
Tapaaminen nro 40 / 24.9.2009
Paikka: Ravintola Piratti, vastuuhenkilö ToE
Aika: 24.9.2009 klo 12.30
Läsnä: MLe, TeuP, MP, ELe, TbE ja HJB
Tietokoneeni tilttasi 23.9.2009, joten kirjoittelu on ollut nyt vähäistä viikon verran. Kovalevy kannattaisi eheyttää aika ajoin ennen kuin se on myöhäistä.
Ravintola Piratti on Lauttasaaressa samassa talossa, jossa sijaitsee Terveysasema, johon osa asiakkaista kulkee salaisia reittejä. Ruoka oli hyvää ja edullista. Sitä oli myös riittävästi. Lisäksi seniorit saivat sen edullisemmin.
Aluksi ihmettelimme yhdessä, miten kunnille on annettu niin suuri kaavoitusoikeus. Kunnan luottamusmiehethän vetävät ns. kotiin päin. Muutama päivä tapaamisemme jälkeen ehdotettiinkin, että osa kaavoituksesta vedetään maakuntatasolle. Olikohan joku kuuntelemassa keskusteluamme?
Vaalirahoituksesta keskustellaan varmaan nykyisin jokaisen tapaamisen yhteydessä. Vaalikoneet keskusteltiin myös, mutta en muista enää mitä? Joku varmaan lisää kommnetin?
Syksyn sadonkorjuu on täydessä vauhdissa. Me muistelimme, miten aikoinaan oli koulussa perunan nosto lomat. Jotkut talollisten pojat saivat lomaa myös viljan korjuuseen. Olipa useammat olleet armeija-aikoina Elimäen pelloilla auttamassa viljan korjuussa. Silloin tehtiin vielä paljon miesvoimalla. Nykyisin on 10 tonnia painavat koneet, jotka uppoavat peltoon akseliaan myöten, mikäli yöllä on vähän tihuttanut.
Nanotekniikka on sen sijaa edistynyt hyvin. Nykyisin on jo mikroskooppeja, joilla pystyy näkemään atomeja.
Keravan logistiikka-alueelle rakennetaan myös voimalaa, joka käyttää puuta, haketta ja jopa kuitu-puuta. Raaka-aineen valintahan perustuu taloudellisiin näkökohtiin. Eli kuitupuuta käytetään polttopuuna, kun sitä edullisesti saa. Eihän Suomessa enää kannata paperia tehdä, kun omat lehtemmekin painetaan venäläiselle paperille. Ainoastaan Varkaudessa kai käytetään kotimaista, kun paperitehdas ja paino sijaitsevat samalla tontilla. Tätähän ei voi hyväksyä, joten paperitehdas on päätetty sulkea. Lehdessä mäntyöljyn valmistajat itkivät jo raaka-aineen loppuvan, kun puuta aletaan käyttää polttoaineena. Hartsit yms. aletaan sitten valmistaa öljystä.
VR:n toimintaa ja rautateiden edullisuutta mietittiin myös. Ihmeteltiin, miksi esim. Loviisasta kuljetaan kivihiili autoilla Lahden voimalaitokseen, vaikka rautatie menee suoraan ”laivasta kattilaan”. Olisiko niin, että rautateillä kulkee sitä teräsmassaa suhteessa niin paljon enemmän kuin autoissa. Sama koskee oikeastaan myös juna-bussi suhdetta.
Aikoinaan meille opetettiin (HCM), että maksimikapasiteetti tiekaistalla on 2000 autoa tunnissa ja optiminopeus on noin 50-60 km tunnissa. Meillä tosin kaksikaistaiset tiet tukkeutuivat jo 1300-1400 auton määrillä, ja tästä osa oli vielä toista kaistaa käyttäviä. Nykyiset autot ovat ihan erilaisia. Mikähän mahtaa olla nykyisin maksimikapasiteetti ja optiminopeus. Harkintamme tuotti tuloksen, että voi olla jossakin 70-80 km tunnissa. Niillä nopeuksilla ainakin polttoaineen kulutus vaikuttaa edulliselta. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että, jos nopeusrajoitusta nostetaan, niin tie ruuhkautuu, koska turvallisuusväli kasvaa. Lisäksi häiriöalttius lisääntyy. Aikoinaan Lahdentiellä joku anoi kohteliaasti sivulta tulijalle tilaa pysähtymällä ruuhkassa. Seurauksena oli koko loppupäivän seisova jono.
Mietimme myös, miten ihmiset käsittää rahasummat. Käsittelin aikoinaan tiehankkeita, jolloin miljoonat tuli tutuksi. Päivittäiset kauppakäynnit pitivät huolen satojen markkojen käsittämisestä. Siihen väliin jäi iso alue, jolle ei elämästä löytynyt vastinetta ennen kuin aloin katsella omaa asuntoa. Euroon siirryttäessä tämä asia toi myös kaikille jonkinlaisia ongelmia.
Kulttuuri-ihmisinä keskustelimme myös kirjallisuudesta Jari Tervon kirjan innoittamana. Päädyimme siihen, että faktan ja fiktion suunniteltu sekoittaminen ärsyttää useimpia lukijoita. Pitäähän ihmisen tietää, mikä on totta ja mikä tarua? Vaalirahakeskustelussakin.
Arctic Sea aluksen seikkailussa emme olleet edellisessä keskustelussa ehkä ihan oikeassa, mutta aika lähellä kuitenkin. Paria päivää myöhemmin lehdistössä kerrottiin Mossad-kytkennästä. Nyt tulimme siihen tulokseen, että kaapparitkin on jossain saumassa vaihdettu. Joka tapauksessa päädyimme tulokseen, että Ilkka Remes tästä kehittelee varmaan romaanin kevään myyntiin. Olimme myöhässä. Remes oli jo kirjoittanut kirjan tämän syksyn myyntin. Ainakin mainokset jo ilmestyivät lehteen.
Näin jälkikäteen voi sanoa, että ryhmämme on edelleen hyvin ajan tasalla eikä dementia pahemmin häiritse.
Jos joku ei muista, niin seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin 21.10.2009 ja paikan etsii MP. Suunnitelmamme keskustella hiusöljymarkkinoiden tulevaisuudesta kaljuuntuvassa Euroopassa ei onnistunut, mutta pidetään mielessä.
Kotimatkalla tuli vielä keskusteltua auton hankinnasta. Sähköautot ovat nyt POP. Tosin mökkimatkalla se pitäisi ladata pariinkin kertaan suuntaansa. Nyt voisi olla markkinoita pitkille jatkojohdoille. Vai pitäisikö asia ratkaista niin, että tiekaiteisiin kytketään sähkö ja autossa olisi vastakappale, joka siitä imuroisi siitä sähköä akkuihin. Metrossahan tämä on jo ratkaistu.
HJB / 1.10.2009
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11-19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
Aika: 24.9.2009 klo 12.30
Läsnä: MLe, TeuP, MP, ELe, TbE ja HJB
Tietokoneeni tilttasi 23.9.2009, joten kirjoittelu on ollut nyt vähäistä viikon verran. Kovalevy kannattaisi eheyttää aika ajoin ennen kuin se on myöhäistä.
Ravintola Piratti on Lauttasaaressa samassa talossa, jossa sijaitsee Terveysasema, johon osa asiakkaista kulkee salaisia reittejä. Ruoka oli hyvää ja edullista. Sitä oli myös riittävästi. Lisäksi seniorit saivat sen edullisemmin.
Aluksi ihmettelimme yhdessä, miten kunnille on annettu niin suuri kaavoitusoikeus. Kunnan luottamusmiehethän vetävät ns. kotiin päin. Muutama päivä tapaamisemme jälkeen ehdotettiinkin, että osa kaavoituksesta vedetään maakuntatasolle. Olikohan joku kuuntelemassa keskusteluamme?
Vaalirahoituksesta keskustellaan varmaan nykyisin jokaisen tapaamisen yhteydessä. Vaalikoneet keskusteltiin myös, mutta en muista enää mitä? Joku varmaan lisää kommnetin?
Syksyn sadonkorjuu on täydessä vauhdissa. Me muistelimme, miten aikoinaan oli koulussa perunan nosto lomat. Jotkut talollisten pojat saivat lomaa myös viljan korjuuseen. Olipa useammat olleet armeija-aikoina Elimäen pelloilla auttamassa viljan korjuussa. Silloin tehtiin vielä paljon miesvoimalla. Nykyisin on 10 tonnia painavat koneet, jotka uppoavat peltoon akseliaan myöten, mikäli yöllä on vähän tihuttanut.
Nanotekniikka on sen sijaa edistynyt hyvin. Nykyisin on jo mikroskooppeja, joilla pystyy näkemään atomeja.
Keravan logistiikka-alueelle rakennetaan myös voimalaa, joka käyttää puuta, haketta ja jopa kuitu-puuta. Raaka-aineen valintahan perustuu taloudellisiin näkökohtiin. Eli kuitupuuta käytetään polttopuuna, kun sitä edullisesti saa. Eihän Suomessa enää kannata paperia tehdä, kun omat lehtemmekin painetaan venäläiselle paperille. Ainoastaan Varkaudessa kai käytetään kotimaista, kun paperitehdas ja paino sijaitsevat samalla tontilla. Tätähän ei voi hyväksyä, joten paperitehdas on päätetty sulkea. Lehdessä mäntyöljyn valmistajat itkivät jo raaka-aineen loppuvan, kun puuta aletaan käyttää polttoaineena. Hartsit yms. aletaan sitten valmistaa öljystä.
VR:n toimintaa ja rautateiden edullisuutta mietittiin myös. Ihmeteltiin, miksi esim. Loviisasta kuljetaan kivihiili autoilla Lahden voimalaitokseen, vaikka rautatie menee suoraan ”laivasta kattilaan”. Olisiko niin, että rautateillä kulkee sitä teräsmassaa suhteessa niin paljon enemmän kuin autoissa. Sama koskee oikeastaan myös juna-bussi suhdetta.
Aikoinaan meille opetettiin (HCM), että maksimikapasiteetti tiekaistalla on 2000 autoa tunnissa ja optiminopeus on noin 50-60 km tunnissa. Meillä tosin kaksikaistaiset tiet tukkeutuivat jo 1300-1400 auton määrillä, ja tästä osa oli vielä toista kaistaa käyttäviä. Nykyiset autot ovat ihan erilaisia. Mikähän mahtaa olla nykyisin maksimikapasiteetti ja optiminopeus. Harkintamme tuotti tuloksen, että voi olla jossakin 70-80 km tunnissa. Niillä nopeuksilla ainakin polttoaineen kulutus vaikuttaa edulliselta. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että, jos nopeusrajoitusta nostetaan, niin tie ruuhkautuu, koska turvallisuusväli kasvaa. Lisäksi häiriöalttius lisääntyy. Aikoinaan Lahdentiellä joku anoi kohteliaasti sivulta tulijalle tilaa pysähtymällä ruuhkassa. Seurauksena oli koko loppupäivän seisova jono.
Mietimme myös, miten ihmiset käsittää rahasummat. Käsittelin aikoinaan tiehankkeita, jolloin miljoonat tuli tutuksi. Päivittäiset kauppakäynnit pitivät huolen satojen markkojen käsittämisestä. Siihen väliin jäi iso alue, jolle ei elämästä löytynyt vastinetta ennen kuin aloin katsella omaa asuntoa. Euroon siirryttäessä tämä asia toi myös kaikille jonkinlaisia ongelmia.
Kulttuuri-ihmisinä keskustelimme myös kirjallisuudesta Jari Tervon kirjan innoittamana. Päädyimme siihen, että faktan ja fiktion suunniteltu sekoittaminen ärsyttää useimpia lukijoita. Pitäähän ihmisen tietää, mikä on totta ja mikä tarua? Vaalirahakeskustelussakin.
Arctic Sea aluksen seikkailussa emme olleet edellisessä keskustelussa ehkä ihan oikeassa, mutta aika lähellä kuitenkin. Paria päivää myöhemmin lehdistössä kerrottiin Mossad-kytkennästä. Nyt tulimme siihen tulokseen, että kaapparitkin on jossain saumassa vaihdettu. Joka tapauksessa päädyimme tulokseen, että Ilkka Remes tästä kehittelee varmaan romaanin kevään myyntiin. Olimme myöhässä. Remes oli jo kirjoittanut kirjan tämän syksyn myyntin. Ainakin mainokset jo ilmestyivät lehteen.
Näin jälkikäteen voi sanoa, että ryhmämme on edelleen hyvin ajan tasalla eikä dementia pahemmin häiritse.
Jos joku ei muista, niin seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin 21.10.2009 ja paikan etsii MP. Suunnitelmamme keskustella hiusöljymarkkinoiden tulevaisuudesta kaljuuntuvassa Euroopassa ei onnistunut, mutta pidetään mielessä.
Kotimatkalla tuli vielä keskusteltua auton hankinnasta. Sähköautot ovat nyt POP. Tosin mökkimatkalla se pitäisi ladata pariinkin kertaan suuntaansa. Nyt voisi olla markkinoita pitkille jatkojohdoille. Vai pitäisikö asia ratkaista niin, että tiekaiteisiin kytketään sähkö ja autossa olisi vastakappale, joka siitä imuroisi siitä sähköä akkuihin. Metrossahan tämä on jo ratkaistu.
HJB / 1.10.2009
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11-19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)