Aika: 9.12.2008 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB
Kuukuu ei ihan täyttänyt kriteeriämme opiskeluaikaisesta ravintolasta, mutta onhan siitä lipsuttu aikaisemminkin muutaman kerran. Ruokana oli viljaporsasta, josta tuli mieleen ajat, jolloin energia oli ruuan tärkein osa ja kinkussa piti olla silavaa enemmän kuin lihaa. Annos oli siis melko rasvainen, mutta kuitenkin hyvä.
Alkajaisiksi saimme terveiset Jukka Isotalolta, joka oli tavattu Stockmannilla. JPOS käy siellä päivittäin ostamassa maitonsa, mutta hän ei ollut terveisten tuoja.
Väyläviraston sijoittamisesta oli aamulla ollut uutinen Hesarissa. Sähköpostiviestit olivat myös jo aamulla liikkuneet ja oli se asia jo edellisenä iltana ollut teksti-tv:ssä. Teksti-tv:n alueelliset sivut (600-) kertovat aika usein Tiehallinnosta asiat, jotka ovat lehdessä vasta parin päivän päästä. Yhdessä mietittiin sijoituspaikkoja Rovaniemi ja Lappeenranta. Meistä ei kukaan olisi muuttanut järvenrantahuvilaan, mutta ehkä se on eläkeläisen helppo sanoa? Muisteltiin, että Ruotsissa alle kolmannes muutti viraston mukana Tukholmasta Borlängeen. Tiehallinnossa voi suhde olla huonompi, koska ihmiset ovat lähempänä eläkeikää?
Vaikutuksista tuli ensimmäisenä mieleen viraston yhteydet aluehallintoon ja päinvastoin. Tapaamiset tulevat varmaan vähenemään, koska moneen alueyksikköön ei päivä virkamatkaa riitä. Hyvänä puolena olisi varmaankin Lappeenrannan lentoaseman vilkastuminen. Lentämällä Helsinki-Vantaan kautta yhteydet voisivat toimia? Muistelen aikoinaan etsineeni yhteyttä Kajaanista Kuopioon. Ainoa, jonka löysin ajallisesti sopivana oli lentoyhteys. Busseilla ja junalla en olisi ollut perillä sovittuun aikaan. Rovaniemeltäkin yhteydet aina Vaasan ja Kuopion korkeudelle toimivat paremmin Helsinki-Vantaan kautta. Sen näkee ja nykyisin katselemalla matkalaskuja. Aluehallinto tosin saattaa olla tyytyväinen, koska pääkonttori ei ole koko ajan häiritsemässä. Tampereen tapaamisessa saimme tosin kuulla, että työ on nykyisin hyvinkin yhteen hiileen puhaltamista.
Kirjaston käyttäjiä oli joukossamme useampia. Kovasti kiittelivät nykyistä palvelutasoa. Kirja kuin kirja löytyy, tosin suosituimmissa jää pitkäänkin jonoon, mutta sähköpostiviesti tulee, kun kirja on noudettavissa sovittavasta kirjastosta. Nuori Stalin tuntui olevan kiinnostava. Kävimme syvällisen keskustelun siitä, miksi intiaanit eivät vallanneet Eurooppaa vaan eurooppalaiset valtasivat Amerikan. Keskustelun lähtökohtana oli kirja: Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs : Ihmisen yhteiskuntien ... , josta ehkä saamme joskus myöhemmin kuulla esitelmän. Suositus lukuhetkeen tuli jo nyt. Kirjassa on lueteltu mm. 12 eri ongelmaa, joista jokainen on ratkaistava, jos ihmiskunta halutaan pelastaa (väestön kasvu, ilmasto jne..)
Meidän ruokamme oli pehmeää ja kypsää, mutta erään jäsenemme hirvipaistista oli tullut kumipalloja. Hän sai paljon hyviä ohjeita siitä, miten tilanne olisi korjattavissa tai vältettävissä. Hänen oma ideansa oli kyllä lihamyllyn käyttäminen. Lienee myös varmin?
HJB oli soittanut edellisenä päivänä elämänsä ensimmäisen puhelun hätäkeskukseen Viikistä. Tilanteesta tulikin yllättävän vaikea, koska paikka oli vieras eikä kadun nimestä tietoakaan. Hälytyskeskukselle ei kelvannut HKL:n bussipysäkin numero. Siinä sitä sitten ohjailtiin ambulanssia paikalle Prisman ja sinisen talon välissä olevalle pysäkille. Mitenkä olisi käynyt, jos hätäkeskus olisi ollut Hyvinkäällä ja ilmaisu Viikin Prisma virkailijalle vieras? Hälytyskeskuksella on oltava paikallistuntemusta. Tästä keskustelu siirtyi osoitejärjestelmiin yleensä. Eli miten hälytetään apua vaikkapa nelostielle, jos on ajanut noin tunnin Jyväskylästä Ouluun päin? Tanskassa asia on ratkaistu numeroimalla tien varren sumupaalut. Niitähän on noin 50 metrin välein. Meillä Suomessa katosi kilometripylväät kai jo 1970-luvulla. Tosin niiden korvikkeena voidaan pitää 10 km välein olevia opastauluja, jotka kyllä vastaavat hevoskauden kilometripylväitä. Kukapa kuitenkaan seuraa tien reunoja sillä silmällä, että muistaa, mikä oli viimeinen ohitettu opastaulu tai edes liittymä? Veikkaan, että 90 % ei tiedä edes missä kunnassa ollaan. Ensi vuonna tietää vielä vähemmän uusien kuntaliitosten jälkeen. Kuinkahan monelle on tuttuja esim. nimet: Sastamala, Raasepori, Akaa, Länsi-Turunmaa, Siikalatva jne.. Oikolukuohjelmakaan ei tunnista kuin Siikalatvan. Kansakoulutiedot eivät ole enää kuranttia tietoa.
Me emme olleet päivällä vielä kuulleet kallioleikkauksen sortumisesta ykköstiellä, vaan pohdiskelimme, milloin mahtaa viimeinen pätkä avautua. Viimeisin tieto tuntui olevan, että ehkä tämän vuoden puolella ja vihkiäiset maaliskuussa. Jos leikkauksissa on rusnattu niin huolimattomasti, että tielle tippuu monen kuution kiviä, niin onko samaa laatutasoa noudatettu myös tunneleissa? Siellähän kalliopinnat ovat peitetyt kai ruiskubetonilla? Voisi myös kysyä, korvaako laatutakuu valvonnan? Laatuseniorit, joita joukossamme on ainakin 2, miettinee tähän vastausta seuraavaan kokoukseen?
Eräiden mökit sitä on kohta esikaupunkialueella. Mökkikiinteistöjen jätevedet pitää olla asianmukaisesti hoidettu vuoden 2014 alkuun mennessä? Sepä pistää miettimään, miten asia saaressa tai harjun alarinteessä hoidetaan. Edullisin tapa lienee palata ns. laskiämpärikulttuuriin. Kompostoimalla monta ongelmaa ainakin saadaan piilotettua. Onhan niitä kaikenalaisia teknisiä ratkaisuja. Huussiseuran jäsen suositteli perehtymistä sivuun http://www.huussi.net/ . Eivät ne pumputkaan niin kalliita ole. Bauhaussista saa alle 100 eurolla pumpun viiden vuoden takuulla.
Seuraava tapaaminen sovittiin 15.1.2009 ja vastuuhenkilönä on TbE. Paikka löytynee läntisestä Helsingistä.
HJB / 10.12.2008
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti