PÄTKIVIÄ MUISTELOITA / TEUP / 14.5.2008

(TeuP:n luvalla sähköpostista muokannut HJB / 15.9.2008)

Lisänä mm. HJB:n ja JPOS:n esittämiin muisteloihin esittäisin lyhyesti oman versioni noilta merkittäviltä kuusikymmentäluvun lopun vuosilta.

Yhtäjaksoisen työurani aloitin aprillipäivänä 1967. Astuin Eki L:n joukkoon tekemään yhteenvetoa v. 1966 painotutkimuksen aineistosta. Pätkätöitä muutamilta kesiltä ja vähän talviltakin oli takana Porin kaupungilla, Rautatiehallituksessa, Malassa ja Turun tiepiirissä.

Iso-Roballa oli silloin töissä mm. Maire Kaartama, Palle Manns, Seppo Kainu ym. HJB:n, JPOS:n luettelemia. Merkittävä näkökohta Iso-Roban toimistossa oli, että pihan puolella vastapäätä oli Helka-hotelli (vai oliko Martta-hotelli?). Aamusella usein aamukahvin aikaan oli kiva katsella kun uniset hotellivieraat venyttelivät ikkunan ääressä. Pallella ja Kainun Sepolla oli yhteistyösopimus että toiselle soitetaan jos havaitaan hyvä näkymä esim. hyvännäköinen nainen ilman rihman kiertämää. Niinpä puhelimesta saattoi kuulua lyhyt viesti: ”näkymä oikealla ylhäällä”.

Kun syksyllä -67 sain väännettyä (pöytää heiluttavan Facitin avulla) painotutkimuksesta yhteenvedon ja lisäksi diplomityönikin, marssin Pekka Rytilän huoneeseen kysymään olisiko töitä tarjolla. Pekan huone oli siinä vaiheessa Espalla Koljosen huonetta vasta päätä. Pekan puheille minä menin, koska hän oli saman yhteiskoulun poikia kuin minäkin. No Pekka totesi, että odotas vähän ja kävi muutaman minuutin tarkistusmatkalla kulmahuoneessa, jossa Skoge ja Valkama majailivat. En tiedä, kenen kanssa keskusteli, mutta totesi takaisin tultuaan että asia on selvä. Niillä puheilla tein töitä tiehallinnossa aprillipäivään 2005 saakka eli 38 vuotta. Ei ollut onneksi psykologisia testejä eikä laajempia haastattelukierroksia.

Istuinpaikkani oli aluksi sisäpihan puoleisessa kahden hengen huoneessa, jossa muutama muukin senioriryhmäläinen on ilmeisesti istunut. Kaverina minulla oli muistini mukaan ainakin Paukkosen Pertti ja jossain vaiheessa Tupamäen Ollikin. Keskusteluseurana oli usein Lehmuston Bertel. Myöhemmin vaihdoin perähuoneeseen jossa kaverina ainakin jossain vaiheessa oli huvilaliikenne-ennusteesta diplomityötään väsännyt Rauno Heinonen. Perähuoneessa istuin kun tarveselvitystä junailtiin. Jossain vaiheessa minut nimettiin alueinsinööriksi vastuualueena kolme pohjoista piiriä. Muistini mukaan sitä ennen mainittuja tehtäviä olivat hoitaneet vain JPOS ja OK. Jotenkin muistelisin, että nimike alueinsinööri keksittiin vasta tuossa vaiheessa kun kolmas äijä tuli mukaan.

Timo Heiskanen oli mukana noihin aikoihin jonkinlaisena ryhmän vetäjänä. Tarkemmin en muista. Jaostot ja ryhmät olivat aika löyhiä. Koljosen sihteerinä oli tuohon aikaan (siis 68-72) Helena Outinen. Joku toinenkin naishenkilö oli samassa sihteerihuoneessa. mutta en muista nimeä. Joka tapauksessa hän keksi nimimerkkini kun vein ensimmäistä valmistelemaani kirjettä hänelle konekirjoitettavaksi. Olin merkinnyt nimikirjaimet TP. Hän tulee kirjoitetun kirjeen kanssa ja ilmoittaa, että laittoi TeuP koska TP oli jo varattu ( Terttu

Pohjanoksa). Sillä merkillä meni koko virkaura, tulipa siitä aika laajalti puhuttelunimikin minulle. Kun Tehtaankadulla ollessa perustin Insinööritoimisto Teup Oy:n ( mahdollisia lisähommia varten) tuli Sainion Seppo ja sanoi, että perhana pitääkö hänen perustaa

Insinööritoimisto SAS.

Meillä oli joskus puhetta tarveselvityksen historian tarkastelusta. HJB ilmoitti siihen löytyvän aineistoakin. Sehän voisi olla mielenkiintoista. Siinä luotiin mielestäni uutta teoriaa ja uusia käsitteitä. Eikö esim. tienopeus ollut sellainen. MLekö sen kehitti? Mikä olikaan aiheen ” 8/7 jyrkin luiskin” historia? Monia muitakin tiehallinnon knoppeja löytyisi muisteltavaksi.

Yksi homma, jossa muut eivät tainneet olla mukana, oli erikoiskuljetuksia koskeva selvitys. Yritettiin selvittää, kuinka paljon ja mistä mihin niitä tehtiin. Se oli mielestäni ensimmäinen selvitys aiheesta. Myöhemmin Kirillin johdolla tehtiin monia selvityksiä siitä asiasta. Niissä en ollut mukana.

TeuP / 14.5.2008