HJB / 01.02.2008
NO 34 / 07.12.2007 Seuraava osuus olikin sitten nykyisen Vanhan Mankkaantien nimellä tunnettu tie. Tosin se oli silloin paljon mutkaisempi kuin nykyään. Tälle pätkälle ilmestyi Arvo Kaksonenkin uudelleen katselemaan työtämme. Aiemmin hän oli käynyt jo Tikkurilassa. Hänhän toimi pitkään Lemminkäisen päällystepuolen pomona. Hän määräsi välittömästi hiljentämään vauhtia ja pienentämään tampparin frekvenssiä. Hakkasi kuulema bitumia pintaan. Hän ei kauaa viipynyt työmaalla, joten säädöt palautettiin. Syynä oli se, että pintaa syntyi enemmän, jos nopeus oli suurempi ja palkkahan taas oli kiinni pinta-alasta, koska noin ¾-osaa palkasta syntyi tuotantopalkkiosta.
NO 35 / 07.12.2007 Lähellä Tarvontien ylitystä oli erään ulkopuolisen rakennusmestarin omakotitalo. Hän tuli esittämään, että hänen pihatiensä päällystettäisiin siinä ohi mennen. Keskustelun yhteydessä kävi ilmi, että hän oli minulle jotain kaukaista sukuakin. Mehän teimme itse pihatien, mutta kun hän ehdotti, että pitäisi päällystää myös sivuojan molemmat luiskat, jotta ne eivät jatkuvasti sortuisi, minä kieltäydyin. Ehdotin, että Lemminkäisen joku muu porukka käy tekemässä ne myöhemmin. Riitahan siitä oli tulla, mutta minä en alkanut näpertelemään luiskan kanssa. Siihen olisi pitänyt tuoda jokin pienempi jyrä tai tamppari, koska ei isoilla olisi uskaltanut ojaan ajaa.
NO 36 / 07.12.2007 Kesän viimeinen osuus minun osaltani oli Lintuvaarantie Leppävaarasta alkaen aina silloiseen loppuun asti. Ensimmäiseksi aamulla tapasin Vilho Puurusen. Joka ilmoitti, että tie päällystetään sitten 7 metrin levyisenä. Minulla taisi olla pinna kireänä, joten kysyin, että ojanpohjat sitten kai myös? VP ihmetteli kysymystäni. Minä sanoin, että pohjahan on korkeintaan 6,5 metriä leveä. VP ei uskonut, joten piti mitata. Olin oikeassa. Pohja oli vain 6,5 metrin levyinen reunasta reunaan eli silloinkaan ei jäänyt minkäänlaista tukipengertä. VP teki päätöksen, että päällystetään sitten 6,5 metriä, mutta juoksi samalla sanomaan pohjamestarille, että äkkiä pohja puolimetriä leveämmäksi siellä, missä se suinkin on mahdollista.
NO 37 / 07.12.2007 Tien viimeistä osuutta päällystettiin syyskuun alussa perjantaipäivänä. Kesän valvojat olivat jo lähteneet opiskelemaan, joten uusi valvoja oli vanhempi rakennusmestari, jonka nimeä en muista. Hän ehti valvoa minun töitäni ainoastaan Leppävaarassa. Hän tuli puolenpäivän aikoihin sanomaan, että tänään pitää lopettaa jo kello 15, koska hänellä on tärkeä meno. Minä ilmoitin, että me päällystämme tien loppuun, koska minulla on viimeinen työpäivä ja koneet pitää siirtää maanantaiaamuksi uudelle työmaalle. Hän oli jyrkkänä ja totesi, että jokainen neliö, joka päällystetään hänen ollessa poissa työmaalta, puretaan seuraavalla viikolla. Minä vain totesin, että siinähän puratte, minä en ole paikalla. Niin me päällystettiin ilman valvontaa pari tuntia, jotta saimme osuuden valmiiksi. Eipä niitä neliöitä sitten kuitenkaan purettu.
HJB
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti