tiistaina, joulukuuta 26, 2006

HJB MUISTELEE 15 / MUSTIO KESÄLLÄ 1965 / 4

HJB / 26.12.2006

NO 15 / 09.10.2006 TVH:n vastaava mestari taisi joskus nauttia alkoholiakin. Parina aamuna hän pyysi minua kuskiksi työmaakierrokselle. Hänellä oli uudehko Renault Cordine, joka siihen aikaan taisi olla todellinen ralliauto. Niinpä sitä vapaan nopeuden aikana tuli joskus ajettua aika kovaakin. Piti mestarin oikein toppuutella.

NO 16 / 09.10.2006 Yhtenä iltana kävimme myös Pohjan kunnassa tapaamassa molempien yhteistä tuttavaa, rakennusmestari TV:tä. Minä olin tutustunut häneen Mäntsälässä ja AV oli hänen kanssaan tuttu jo pidemmän ajan ja heillä oli paljon yhteisiä kokemuksia. Näiden veijareiden kokemuksista olisi saanut kyllä useammankin romaanin, jos olisi vain silloin kirjoitellut muistiin, kun he niitä muistelivat.

NO 16 / 09.10.2006 Työmaalla oli myös pohjamestarina Lapista kotoisin oleva vanhempi (noin 60 v) mestari, joka oli ensimmäiseksi autokseen hankkinut Volkswagenin, kuplan. Pääsin hänen kyydissään muutaman kerran viikonlopuksi Helsinkiin. Mieleen on jäänyt hänen rattiin nojaava ajoasentonsa sekä jatkuva ratin vispaaminen. Tarvontielläkin ajettiin hiljaa, mutta silti ratti liikkui kokoajan edestakaisin ja auto käytti koko kaistan leveyden. Hän ilmeisesti halusi varmistaa, ettei ohjauksessa ole klappia.

NO 17 / 09.2006 Kerran pääsin Helsinkiin myös erään Lemminkäisen työntekijän kyydissä. Hän ajoi Tarvontielläkin vain 60 km/H. Jälkeenpäin asiaa ihmettelin Kalliolle. Hän kertoi, että ko. henkilö oli kerran työmaalta illalla palatessaan törmännyt kahteen pikkutyttöön, jotka molemmat kuolivat. Sen jälkeen hän oli tehnyt periaatepäätöksen, että ei koskaan aja yli 60 km/H. Tytöt olivat istuneet sillankaiteella, josta sitten yllättäen olivat hypänneet hänen autonsa eteen, joten törmäys ei ainakaan kokonaan ollut hänen syytänsä. Lapsihan on aina elävä varoitusmerkki. Onnettomuus on kova paikka kaikille osapuolille.

NO 18 / 25.10.2006 Työmaalla oli myös ns. piha-auto. Vastaavalla mestarilla oli yksi kuorma-auto käyttävissä kaikenlaisten pienten asioiden hoitoon. Kuljettaja oli tietenkin luottohenkilö. Auto taisi olla tuntikorvauksella? Näitä tehtäviä oli mm. juomaveden haku toimisto- ja asuinparakkiin. Lisäksi auto hoiti työmaan henkilökuljetuksia. Varmaan olisi ollut halvempaa, että siivoja olisi hakenut vedet kantaen tien toisella puolella olevalta huoltoasemalta. Tämä piha-auto käytäntö taisi jatkua vielä 1970-luvulla. Tietääkseni eräässä tiemestaripiirissä piha-auton tärkein tehtävä oli noutaa tiemestarille päivän juomat. Potkuthan siitä aikanaan seurasi molemmille.

NO 19 / 25.10.2006 Päällystimme myös muutaman kilometrin Lohjan vesitornilta Saukkolaan johtavaa tietä. Päällystys lopetettiin yhteen yksityistien liittymään. Ihmettelin vastaavalle mestarille, miksi lopetetaan juuri tähän. Selitys oli hyvin yksinkertainen. Liittymä johti kunnossapitopäällikön huvilalle. Oli työtä sitten myöhemmin jatkettu, koska ainakin 1970-luvun alkupuolella päällyste ulottui Saukkolaan asti.

NO 20 / 7.11.2006 Karjaa – Pinjainen tieosuus kulki aivan rautatien vieressä. Tosin rautatie oli noin 3 metriä korkeammalla. Pinjaisissa tiestä erosi rautatien yli johtava yksityistie. Pohjatöiden alkaessa tuli yksityistiekunnan puheenjohtaja ehdottamaan, että yksityistiestä päällystetään koko rautatien ja maantien välinen osuus, koska siinä ei suuren kaltevuuden vuoksi sorat pysy, vaan ne tulevat sateen mukana maantielle. Totesin ehdotuksen järkeväksi ja lupasin selvittää asian piiristä. Piiristä sain jyrkän kielteisen vastauksen. Valtion rahoilla ei yksityistietä saa päällystää. Kun päällystyskoneet osuivat ko. liittymän kohdalle, oli valmistuksessa käynyt sellainen ”erehdys”, että massaa tuli pari kuormaa liian kuumana. Eihän niitä voinut levittää valtion tielle. Niinpä Lemminkäinen levitti sen ikään kuin hyvää hyvyyttään yksityistielle. Pari viikkoa myöhemmin tapasin taas yksityistiekunnan puheenjohtajan, joka kysyi paljonko valtio maksaa neliöstä. Sanoin hinnan olevan 3,25 mk/m2. Hän totesi lakonisesti, että heiltä Lemminkäinen laskutti 15 mk, josta tosin 60 % saadaan valtion apua. Eli valtiolle liittymästä kertyi maksua noin 9 markkaa/neliö. En kehdannut sanoa, että lisäksi Lemminkäinen päällysti sen valtion kiviaineksella ja bitumilla. Myöhemminkin olen usein huomannut, että ei ole tärkeää löytää hyvä ja edullinen ratkaisu, vaan joku muu maksamaan.

HJB

Ei kommentteja: