HJB MUISTELEE 5 / MÄNTSÄLÄ KESÄLLÄ 1963 / 3

HJB / 21.05.2006

NO 12 / 17.4.2006 Huomasin, että kuopan rintauksesta loppuu alue, josta pintamaa oli poistettu. Kyselin tiemestarilta, mitä tehdään. Hän lupasi hommata puskutraktorin poistamaan pintamaan. Yhtenä iltana hän sitten ilmestyi paikalle ja sanoi puskutraktorin tulevan aamulla. Minä hätäännyin, että alueellahan kasvaa vielä komeaa tukkimetsää ja puut pitäisi hoitaa ensin pois. Tiemestari neuvoi puhdistettavan alueen ja kehotti käskemään puskutraktoria työntämään tukkipuut ensin sivuun myöhemmin pätkittäviksi. Aamulla puskutraktorin kuljettaja ihmetteli suuresti ohjettani ja sanoi tukkipuihin menevän niin paljon hiekkaa, ettei niistä enää ole sahatavaraksi. Mutta teki, kuten oli käsketty. Iltapäivävuoron tullessa töihin sen työnjohtaja TN kyseli, mitä ihmettä on tehty. Kerroin tapahtumat. Hän sanoi metsän olevan paikallisen maanviljelijän omaisuutta. Puhdistetulle alueelle oli suunniteltu kunnan hyppyrimäkeäkin. Hän lähtikin siltä seisomalta maanomistajan luokse ja pian he molemmat olivat ihmettelemässä tapahtunutta. Myöhemmin kuulin, että ongelma oli ratkaistu sitten niin, että tiemestari oli omasta pussistaan maksanut puista reilun hinnan. Opinpahan siitäkin taas jotain eli aina ei pitäisi tehdä kaikkea mitä käsketään.

NO 13 / 09.04.2006 Elokuussa sain tehtäväksi viedä asfalttiasemalta litran bitumipurkin VTT:lle tutkittavaksi. Ihmettelin aikani, että miten vien, kun minulla ei ollut kulkuneuvoa. Mäntsälästä Lukonmäkeenkin liikuin kävellen. Onneksi matkaa ei ollut kuin 5 kilometriä. Minä sain välineeksi ison Sisun kuljettajan kanssa. Taas oli aika ihmetellä, että eikö taksilla tulisi halvemmaksi. Valtiolla ei saa käyttää takseja, oli vastaus. Kuorma-autolla sitten vietiin litra bitumia tielaboratorioon Espooseen. Matka sopi minulle hyvin. Kävin samalla matkalla ylioppilaiden asunnonvälityksessä ja sain osoitteen Rehbinderinkadulta Eirasta. Sieltä löytyi asunto kahdelle, vaikka kaverista ei ollut tietoakaan. Ajattelin kyllä jonkun löytäväni. Ennakon kanssa meinasi tulla ongelma, koska eihän minulla rahaa ollut. Vuokraemännän silmissä arvoni varmaan nousi, kun sanoin hakevani rahat autokuljettajalta. Hänellä onneksi oli tarvittava vajaa 100 markkaa. Sitten paluumatkalla pankkiin, jotta sain maksettua velkani pois.

NO 14 / 17.04.2006 Yhtenä kuumana iltapäivänä asfalttimiehet tulivat kesken päivän asemalle. Oli työmaalla emulsionlevittäjä vaurioitunut kolarissa. Emulsiolla silloin liimattiin uusi asfaltti vanhaan kiinni ja se oli jonkinlaista bitumiliuosta. Kolari oli kuulemma ollut seuraava. Nuori herra oli laittanut amerikanraudan oikein viimeisen päälle myyntikuntoon ja lähtenyt Helsinkiin sitä myymään. Oli vielä ottanut pari nuorehkoa naista myyntimatkalle mukaan. Kuumana kesäpäivänä autossa oli istuttu uimapuvuissa ja ikkunat auki. Työmaan kohdalle tultua kuljettaja oli huomannut liikenteen ohjaajan ja painanut jarrun pohjaan. Auto ei ollut pysähtynyt ennen emulsionlevittäjää vaan törmäsi siihen kevyesti. Mutta sopivasti letkuun, jossa paineellinen emulsio siirtyi levityssuihkuun. Letku katkesi ja sen pää meni kolaroineen auton ikkunasta sisään. Paineellinen letkuhan käyttäytyy kuin koiranhäntä isännän tullessa kotiin. Oli kuulemma auto ja sisällä olleet ihmiset näkemisen arvoisia. Asfalttityömaiden kohdalla kannattaa siis olla hyvin varovainen.

NO 15 / 07.05.2005 Paikallisessa kaupassa oli kerran myyntitykki, joka kauppasi desilitran pulloissa tahranpoistoainetta hintaan noin 10 mk pullo. Ei kaveri tykännyt, kun sanoin meillä olevan samaa ainetta työmaalla kahdensadan litran tynnyreissä hintaan 10 penniä litra. Tunnistin tuotteen hajun perusteella aineeksi, jota laboranttimme käytti asfaltin liuottamiseen. Myyntitykki väitti aineen koostuvan ainakin 20 eri tuotteesta. Kauppias osti kuitenkin 5 pulloa ja sanoi myöhemmin, ettei kehdannut olla ostamatta, koska esittelijä puhdisti hänen housunsa.

HJB

Tapaamiset / päivitetty 26.5.2006

HJB / 14.3.2006 / päivitetty 26.5.2006 (vanha löytyy maaliskuulta, mutta tuhoan sen pois)

JPOS ehdotteli jo vuoden 2004 puolella, että kehittelisimme yhdessä jotain menneisyyteen sidoksissa olevaa ja ehdotti tapaamista lounaalla. MLen läksiäisissä 8.3.2005 JPOS sitten kysyi sähköpostiosoitteita ja lupasi toimia kokoonkutsujana.

Seuraavassa on muistiin merkittynä jotakin. Lähes vuoden myöhässä muisti voi kyllä joiltakin osin pettää, etenkin jos en ollut edes paikalla. Korjataan, jos on virheitä.

Tapaaminen nro 1

Paikka Kosmos

Aika 28.4.2005 kello 12.00

Paikalla JPOS, MLe, TeuP ja HJB.

Söimme neljän ruokalajin lounaan ja muistelimme vanhoja Tiestötoimiston aikoja.

Tapaaminen nro 2

Paikka Keilaniemi

Aika 26.5.2005 kello 12.00

Paikalla JPOS, MLe, TeuP, ELe ja HJB.

Keilaniemeen mentiin muistelemaan vanhoja koulutustilaisuuksia. Mattihan oli siellä jopa töissä. Lounaan jälkeen katseltiin ensin vähän ympäristöä ja sitten kävelimme hotelli Dipoliin. Matkalla tapasimme Antti Talvitien. Antti piti meitä huru-ukkoina, kun emme jatkaneet työntekoa. Hän itse ajatteli pysyvänsä työelämässä vielä pitkää. Ennen lopettamista kävimme katselemassa vielä itse Dipolinkin.

Tapaaminen nro 3

Paikka Sea Horse

Aika 21.9.2005

Paikalla JPOS, MLe, TeuP, MaP ja ELe.

Silakat olivat kuulemma hyviä.

Tapaaminen nro 4

Paikka Elite

Aika 26.10.2005

Paikalla JPOS, TeuP, MaP, ELe, OK ja HJB.

OK kutsuttiin mukaan entisenä tiestötoimistolaisena. Meistä suurin osa oli samassa aluejaostossa 1960-luvulla, ennekuin OK siirtyi Espoon kaupungille. Lounaan jälkeen kävelimme Museokadun kautta Taidehallille ja siitä Kampin uudelle linja-autoasemalle, jossa tiukkasimme OK kantaa Espoon metroon.

Tapaaminen nro 5

Paikka Manala

Aika 22.11.2005

Paikalla JPOS, MLe, ELe, TeuP, MaP, ja HJB.

Ruoka-annokset olivat isoja ja edullisia. Parhaiten muistiin jäi MaP:n saama ilmainen konjakki. Tarjoilija unohti sen ja toi sitten puoli tuntia myöhässä eikä kehdannut enää laskuttaa. Kävelimme keskustaan. Seuraavan päivän lehdessä oli, että keskustan ilma oli ollut huonointa pitkään aikaan. Me emme olleet syyllisiä.

Tapaaminen nro 6

Paikka Kappeli

Aika 11.1.2006

Paikalla JPOS, MLe, MaP, ELe, OK, TeuP ja HJB.

Lounaan jälkeen katselimme vanhaa työpaikkaamme Eteläesplanadi 4:ää ja MLe otti valokuviakin. Mahtoiko onnistua, kun oli aina jokin auto edessä? Myöhemmin selvisi, että maa oli tärähdellyt niin paljon, että kuvista tuli epätarkkoja.

Tapaaminen nro 7

Paikka Vanhan Tanssikellari

Aika 14.2.2006

Paikalla JPOS, MLe, MaP, ELe, TeuP, ToE ja HJB.

Emme kuitenkaan tanssahdelleet, vaan söimme lounaan. Paikka ei ollut meille enää kovin tuttu, koska melkein jokainen oli joutunut etsimään sisäänpääsyä.

Tapaaminen nro 8

Paikka Salve
Aika 21.3.2006
Paikalla JPOS, MLe, MaP, ELe, TeuP, ToE, OK ja HJB.

Salve oli vanha merimieskapakka Hietalahden rannassa. Sana meidän saapumisesta lienee kiirinyt, koska paikka oli lähes täynnä. Meillehän oli pöydät varattu. Lounas keskusteluineen kesti pari tuntia, jonka jälkeen osa joukosta siirtyi Espalle opettelemaan tämän blogin käyttöä. Isokallion verkkoon ei kuitenkaan onnistuttu pääsemään, joten hukkaan meni? Illalla tekstitv:ssä kerrottiin taas Helsingin ilman olleen erityisen huonoa. Vieläkään en tunnusta, että olisimme syyllisiä, vaikka korrelaatiota alkaa löytyä.

Tapaaminen nro 9
Paikka Katajanokan Kasino
Aika 20.4.2006
Paikalla JPOS, MLe, ELe, TeuP, ToE, OK ja HJB.

Kokoonnuimme perinteisessä jääkärikabinetissa eli puitteet olivat komeat. Keskustelimme taas vanhoista asioista ja siitä, kuinka paljon on korrektia kirjoittaa niistä blogiin. Vaikka blogi ei aivan avoin olekaan, niin jokin raja muisteluilla on syytä pitää. Eihän ole tarkoitus ketään loukata. Toisaalta värikkäistä persoonista olisi tietenkin hyvä jäädä myös värikkäitä muistoja. JPOS ehdotteli kovasti nakkikioskille menoa tapaamisen jälkeen, mutta jäipä menemättä. Ei ollut Katajanokalta vielä kaikki jäät lähteneet, mutta tunneista lienee kiinni. Ei ollut myöskään kaikki kadut vielä putsattu, joten voi olla, että taas kirjoitellaan huonosta ilman laadusta.

Tapaaminen nro 10
Paikka: Vuoli-projektin toimisto.
Aika 16.5.2006 kello 11.30
Paikalla: JPOS, MLe, MaP, ELe, TeuP, OK, RW, HeP ja HJB.

Aloitimme lounaalla entisessä Unitas-opistossa, joka oli nyt uudella nimellä Kokoushotelli NN?? eli ikä tekee tehtävänsä enkä kirjoittanut nimeä ylös. Ruoka seisovasta pöydästä oli jopa parempaa kuin ennen omistajan vaihdosta. Lounaalla olivat mukana vielä virassa olevat HeP ja RW. Lounaan jälkeen siirryimme Aurinkolahden asuntoalueella kierroksen tekemällä Vuoli-projektin toimistolle. RW esitteli meille Vuosaaren sataman suunnittelun ja rakentamisen historiaa, itse rakentamista ja tulevaa toimintaa. RW piti huolen myös siitä, että ymmärsimme vesipallon tärkeyden. Perustiedot projektista löytyvät sen internet sivulta http://www.vuosaarensatama.fi , joten en niin tässä toista. RW tosin kertoi projektista paljon sellaista, jota ei ehkä koskaan paperille tai nettiin laiteta. Esittelyn jälkeen kiersimme sataman alueella katsellen eri rakenteita ja rakennusvaiheita. Lopputoteamuksena oli, että banaanit saadaan purettua laivasta tulevaisuudessakin, joten ei syytä huoleen.

Tapaaminen nro 11
Paikka
Aika
Paikalla
Syyskuussa yritämme kokoontua uudelleen. MLe katselee sovittua paikkaa ja ehdottelee aikaa joskus elokuun puolella

HJB MUISTELEE 4 / MÄNTSÄLÄ KESÄLLÄ 1963 / 2

HJB / 07.05.2006

NO 7 / 09.04.2006 Yhtenä aamuna oli joku autoilija jättänyt yliajamansa jäniksen parakin portaille. Vähän aikaa mietittiin, mutta sitten päätimme toisen konemiehen kanssa, että ei kun syöntiin. Puhuimme siivoojamme sitä valmistamaan. Hän lupasi valmistaa jäniksen kotonaan, joka sijaitsi noin parin sadan metrin päässä. Silloin keitimme myös perunat. Taisi olla koko kesän ainoa kokonainen lämmin ateria työmaalla. Paikallinen kauppa oli noin sadan metrin päässä.

NO 8 / 09.04.2006 Asfalttiaseman tuotannon alkaessa huomattiin aika pian, että murskaamon tuotantokyky ei innovaatiostani huolimatta riitä. Niinpä murskaamolle tuotiin vielä iso karamurskain ja sille omat konemiehet. Sitä ei paikallisten hoitoon uskallettu antaa. Lueskelin kesän aikana mekaanisen teknologian tenttiin. Siksi seurailin erityisen kiinnostuneena työvuorossani olevan sepän toimia. Loppukesästä lähti isosta karamurskaimesta yksi ohjauspelti irti. Seppä sattui juuri silloin olemaan poissa. Minä sanoin lukeneeni jokin verran hitsauksesta ja vedin sähköhitsauslaitteen murskaimen viereen, jotta pelti saataisiin kiinni ja työ jatkumaan. Eihän siitä minun hitsauksesta mitään tullut. Kirjanoppinut ei käytännön työtä osannutkaan. Puikko tarttui aina kiinni. Sen verran kuitenkin onnistuin, että pelti pysyi paikallaan ja työ jatkui. Seppä sitten seuraavana päivänä korjasi työn. Sen jälkeen en ole hitsannut. Olen kutsunut aina kummipoikani apuun.

NO 9 / 09.04.2006 Työmaalla minulle myös tarjottiin lahjuksia, jopa kahdesti. Myöhemmin ei kertaakaan, ainakaan Risto Rankamon määritelmän mukaan. Murskaamon teho ei riittänyt vielä uuden karamurskaimen tulon jälkeenkään. Niinpä päätettiin ostaa Tauno Valo Oy:ltä 4000 kuutiota valmista mursketta. Työnjohtajat kuittasivat kuormat vastaanotetuiksi. Yksi autoilijoista tarjosi kuittauksen jälkeen toisessa kädessä uutta kuittia ja toisessa Koskenkorva-pulloa. Minä ohitin tilanteen sanomalla, että vain tuodut kuormat kuitataan. Siihen asia jäi. Toinen tapaus syntyi, kun kesämökkiläinen halusi pari kuormaa mursketta mökkinsä pihaan. Tarjosi vastapalveluksi konjakkipulloa. Ilmoitin, että valtio ei myy omaisuuttaan kuin Eduskunnan päätöksellä. Vielä siinä ehdotettiin, että ei siitä tarvitse kaikille puhua. En langennut. Meillä muuten oli aika tarkka kuorma-autoilija. Hänen kuormillaan mitattiin työn tulos. Niinpä oli jokapäiväinen riita siitä, että hän ajaa liian suurilla kuormilla. Ehkä ajoikin. Hänen oma palkkansa oli myös määrästä riippuvainen.

NO 10 / 17.04.2006 Useana sellaisena viikonloppuna, jolloin oli lauantain töissä, jäin parakkiin koko viikonlopuksi. Lueskelin romaaneita ja joskus tenttiinkin ja tapani mukaan yleensä öisin. Tosin kaasuvalo ei siihen juuri houkutellut. Yhtenä tämmöisen viikonloppuna oli asfalttimiehiltä hävinnyt Petterin (=ka Bedford) ihan uudet renkaat levypyörineen. Siitähän tuli poliisikuulustelu. Minultakin kyseltiin mitä olin nähnyt. Olin minä yhden Petterin nähnyt kuopalla käyvän, mutta oletin sen olevan kuormaajayrittäjän, joka kävi tekemässä koneen huollon. Oli hän käynyt, mutta oli siellä käynyt toinenkin Petteri. Poliisit olivat kuulemma kiertäneet kaikki lähialeen romuttamot ja yhdeltä oli löytynyt vastaavat Petterin renkaat ja oli ollut vielä sopivasti vihreä ruohokin niiden alla. Eivät kuitenkaan pystyneet näyttämään toteen, että ne olisivat olleet asfalttiaseman Petterin renkaat.

NO 11 / 25.04.2006 Veden saunaan ja parakkiin saimme ottaa naapurina olevan sahanomistajan omakotitalon kellarista. Minä yleensä letkulla täytin astiat. Minua huolestutti korvaus vedestä. Eihän ilmaista ole mikään. Kyselyyn omistaja toivoi kuormaa mursketta pihaansa. Laatu jäi sopimatta. Minä välitin toiveen tiemestarille, joka antoikin tehtävän kuorma-auton kuljettajalle. Pihaan vietiin asfalttiaseman uunin kautta seulottua ”hienoa jätettä”, jota voisi varmaan nimittää kivituhkaksi. Sehän ei ollut sahanomistajan mieleen. Hänen mielestään olisi pitänyt viedä karkeaa kivimursketta.

HJB