HJB / 17.03.2006
Tänään kerrottiin Hesarissa Pisararadasta. Sen sanottiin maksavan 250 M€ ja säästöjä syntyvän jopa 2-3 M€ vuodessa, joten hanke on erittäin kannattava. Noilla tiedoin minusta hanke ei ole läheskään kannattava, koska säästöt eivät kata edes korkoa, poistoista puhumattakaan.
Törmäsin vielä virassa ollessa yhteen Tiehallinon raporttiin, jossa esitettiin jopa vielä huonommin tiedoin hanke erittäin kannattavaksi. Annoin silloin sekä teettäjälle että eri puolille palautetta, että taloudellisten laskelmien osaaminen on nykyisin ala-arvoista. Henkilöstölle pitäisi järjestää koulutusta.
Epäilen ongelmana olevan mustanlaatikon tapaiset tietojärjestelmät, joihin syötetään lukuja ja saadaan tuloksena uusia lukuja, joita sitten välitetään eteenpäin ymmärtämättä, mistä on kysymys.
Toista oli ennen, kun laskettiin käsin jopa kymmenien hankkeiden kannattavuus, kuten minä OK:lle Kymenlaakson tieverkkosuunnitelmassa vuonna 1967.
HJB
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Osaamattomuuden lisäksi voi taustalla olla tarkoituksenmukaista "optimismia", jossa tehdään tarkoituksella liian pieni kustannusarvio ja suurennellaan hyötyjä.
Tästä eräs hollantilainen tutkija on tehnyt kaikenlaisia isoja investointeja koskevan tarkastelun. Siinä päätellään, että syynä on tietoinen pyrkimys,koska sama ilmiö toistuu eikä oppimista tapahdu.
Liikenneinvestoinnit saavat lievimmän arvion, niissä kustannukset ja hyödyt ovat lähinnä toteutuneita.
Taloudellisia laskelmia ei ilmeisesti ymmärretä välineeksi kannattavien investointien löytämiseksi vaan keinoksi perustella oma vankka uskomus investoinnin välttämättömyydestä.
Olisikohan tämä sama tauti vaivannut myös paperiteollisuutta vai uskottiinko siellä vain devalvaatiolääkkeen suomaan ikuiseen kyvykkyyteen?
HJB / 20.03.2006
Varmaan sitä optimismiakin on. Silloin 1960-luvulla laskimme eri seutukaavaliittojen väkiluvut yhteen ja saimme tuloksen 10 milj.asukasta. Siksi Ilkka P teki oman väestöennusteen. Silti mekin siinä Kymenlaakson suunnitelmassa päädyimme liikenne ennustesiin vuodelle 1985, jotka eivät ole vieläkään joka paikassa toteutuneet.
TeuPin kommentti viittaa tarkoitushakuiseen numeroiden esittämiseen. Sitäkin on. Oli Tiehallinnossakin. Isoissa verkkoratkaisuissa voi matkat pidentyä kilomtrikaupalla, koska se on tarkoituksen mukaista, mutta sitten haetaan säästöjä suorilla rampeilla joissakin eritasoliittymissä, joissa kyse on vain metreistä.
SaunaJussi opetti meidän ikäluokan laskemaan itse ja ymmärtämään ja harkitsemaan myös tuloksen järkevyyden. Nyt olisi aika taas palauttaa laskemisen perusasiat mieleen.
HJB
From: "Martti Kerosuo"
To: "Matti Leskinen"
Hei,
teillä näyttää olevan kiva tapa pysyä ajan hermolla.
En ollut mukana Pisara-selvityksessä, joten asiasta selvää ottaminen vähän kesti. Lehtitieto on ollut puutteellinen/väärä. Hankkeen kaikiksi hyödyiksi on arvioitu noin 25 milj.e, mikä minunkin vanhalla tuntumalla johtaa siihen noin 1,6 H/K-suhteeseen. Jokin säästöerä liikennöintikustannusten sisällä oli suuruudeltaan 2-3 milj.e.
Olin Tervalan pystyyn panemassa työryhmässä sihteerinä vuonna 94. Silloin pääideana oli juuri se, että laskelmien teettäminen ei olisi vain laitosten omien ammattilaisten takana, vaan yhteisten sääntöjen perusteella myös konsultit voisivat tehdä laskelmia. Varmaankin on käynyt juuri niin, että parhaat laskelmien asiantuntijat ovat nyt konsulteilla eikä virastoissa.
90-luvun lopulla Parantaisen vetämänä oli vielä uusi pelisääntötyöryhmä, jossa asiantuntijana/konsulttina oli Strafican Pesonen. Pesonen on tehnyt myös Pisara -selvityksen, joten siinä on varmasti käytetty alan parasta asiantuntemusta. Uudessa pelisäännöstössä vaikuituksilla "eri näkökulmista" on yhä suurempi paino ja H/K -luku on vain eräänlainen kynnysmittari siitä, voiko hanketta ylipäänsä ajaa eteenpäin.
Terv.
Martti
HJB / 17.04.2005
Jotain tuollaista Kerosuon kertomaa minäkin epäilin.
Sen sijaan suhtaudun epäillen Kerosuon tekstissä olevaan monikkoon. Konsulteilla voi olla joku asiantuntija, mutta ei varmasti kaikki. Kyllä osaavia voi löytyä virastoistakin. Kuten keskustelu osoittaa, on saatuihin lukuihin aina syytä suhtautua epäillen, vaikka olsivat asiantuntijankin laskemia. Konsultti voi tehdä hyvinkin tilaajan toivomusten mukaan.
Yritin aikanani puhua ensimmäisen vuoden tuoton puolesta, koska hyötykustannussuhteen säästöt voivat tulla vasta kymmenenkin vuoden päästä. Kun valtiolla on velkaa noin 60 Mrd€, niin tuoton pitäisi minusta olla heti vähintään koron verran. Toki kustannushyötysuhteenkin pitää olla hyvä.
HJB
Lähetä kommentti