12.12.2020

VÄÄRÄ INFIRMAATIO?

On tuo korona estänyt tapaamiset jo 9 kuukauden ajan. Kun ei ollut tapaamisia, ei tullut myöskään kirjoituksia. Olemme kuitenkin keskustelleet aktiivisesti sadoista asioista sähköpostilla. Nyt tuli Googlelta ilmoitus, että jos ei kahteen vuoteen tapahdu mitään, niin palvelu poistetaan. Ei ala ihan heti, mutta tulevaisuudessa.

Korona taitaa estää tapaamisemme vielä noin puolen vuoden ajan? Meitä on alle 10, joten lupa kokoontumiseen olisi, mutta kun olemme riskiryhmää, niin ei lienee syytä ottaa turhia riskejä?

Ja sitten tuohon otsikkoon. Nykyisin jaetaan paljon väärää informaatiota. Eräs presidentti, enkä nyt puhu Suomen Tasavallan Presidentistä, on tässä erityisesti kunnostautunut.

Mutta kaikkein eniten väärää informaatiota syntyy siitä, että jätetään kertomatta oikea tieto. Silloin jokaisen mielikuvitus lentää ja siitä sitten kerrotaan toisille ja väärä tieto leviää. 

Eli kun en maininnut tuon presidentin nimeä, niin lähtee väärä tieto leviämään?

Heikki

Tapaaminen nro 142 / 02.03.2020 TeuP.

Läsnä: JPOS, MLE, TEUP, JN, API ja HJB.

Ja White Lady jälleen sekä sen tähtikabinetti.  Osui muita tapahtumia ja siksi meitä oli vain viisi paikalla. Mutta olipa LAM:lla 50:s osallistuminen. Mutta on matkaa vielä siihen, minkä naapurini totesi, kun oli menossa luokkakokoukseen ja kysyin onko teitä vielä monta. Hän totesi, että viimeiset viisi vuotta on saanut olla yksin.

TV-ihmisten koosta oli puhetta. He olivat aika lyhytkasvuisia silloin, kun tv-ruutu oli pieni. Ja onhan   heitä edelleen, vaikka ruudut ovat kasvaneet. Joskus tulee sääli, kun haastateltava on isokokoinen, että tuossa täytyy tulla niskasairauksia? Minä muistelen tapausta, kun olin Jumbossa ostamassa vihanneksia ja vieressä oli naishenkilö, jonka leuka oli pöydän yläreunan tasalla. Olin jo tarjoutua nostamaan, kun huomasin, että tunnettu TV-kasvohan siinä yritti noukki salaattia.

Ulkomaisesta omistuksesta olemme kirjoitelleet sp:ssä. Sinä on isoja riskejä, ainakin kriisitilanteessa ja valuuhan siinä verotulot pois maasta. No mutta tarjoaapa Luxemburg nyt ilmaisen joukkoliikenteen kaikille, joten ei ihan hukkaan mene. Ruotsissa Kiinan suurlähettiläs uhkailee, että jos lehdistö ei kirjoita Kiinasta kauniimmin, niin voi Volvon valmistus Ruotsissa loppua?

Noista uusista nopeista radoista keskusteltiin myös. Ihmeteltiin, että ei ole näkynyt minkäänlaisia edullisuusvertailuja. Antti Talvitie oli kirjoittanut hyvä mielipiteen Suomen Kuvalehteen. Siinä arvioitiin, että kustannusarviot ovat aivan alakantissa. Epäili niitä nostettavan vasta sitten, kun on suunniteltu riittävästi ja perusteluna olisi, ettei suunnitelmia kannata heittää hukkaan. Seuraava nousu tapahtuu vasta rakennustyön aikana. Lisäksi puuttuu eräitä kustannuseriä. Olimme samaa mieltä. Eli on pelimiehet asialla?

Haittakustannukset, maanlunastukset, kaluston hankita jne. mukaan laskien kustannusarvioden summa lienee lähellä 30 miljardia. Kun tuosta lasketaan poisto 50 vuotta 0,6 Mrd€, korko ja tuotto 5% eli 1.5 Mrd€, ylläpito 5% eli 1,5 Mrd€ ja liikennöinti noin 0,5 Mrd€, saadaan vuosikustannuksiksi noin 4 Mrd€.  Ylläpitokustannukset muuten usein unohdetaan. Ei pidä rakentaa mitään sellaista, jota ei ole varaa ylläpitää. Onhan noita tehty.

Tuota 4 Mrd€ voisi verrata joihinkin lukuihin karkeasti. Kaikkien väylien ylläpitoon on 2020 budjetissa 2 Mrd €. Väyläinvestointeihin on 350 milj€ eli kymmenessosa tuosta vuosikulusta! Koko rataverkon tasearvo on 4,5 Mrd€. Eli halutaan kymmenkertaistaa. Tulot radoista on 50 Milj.€. Nykyiset tulot ovat valtiolle. Kasvaisiko ne, jos pitäisi maksaa yksityiselle firmalle? VR-yhtymän vuoden liikevaihto on noin 1,5 Mrd€. Uusien ratojen pitäisi tuottaa noin 30-kertainen liikevaihto? Kaukoliikenteen matkustaja määrä on nykyisin kai noin 15 miljoonaa matkaa vuodessa. Eli tuo vuosikulu 4 Mrd€ olisi yli 200 € jokaiseen kaukolipun hintaan lisää. Eli myös Oulu-Rovaniemi väliä liikkuville. Noilla uusilla radoilla voisi liikkua noin neljännes eli heille lisähinta olisi noin 800 €. Tulee siinä 15 minuutin ajansäästölle melkoinen tuntihinta. Montakohan Suomesta löytyy, joka saa 2000 euroa tunnissa liksaa?

Pentti Hautala oli kirjoittanut Tie-ja Liikenne-lehteen artikkelin Malasta. Mala perustettiin 1960-luvulla hoitelemaan Maailmanpankin lainan hankkeita. Siitä tuli myöhemmin tiesuunnittelutoimisto.  Lehti löytynee kohta sivulta   https://www.tieyhdistys.fi/tie-ja-liikenne/lehtiarkisto/ .  Kannattaa lukea.

Tiehankkeiden kerrannaisvaikutuksia huomioitiin aika heikosta. Onhan se vaikeaa. Pääasiassa hankkeiden perusteena oli liikennemäärä ja sen kasvu. Tien varren toimintojen saama hyöty oli sitten siihen päälle. Tosin ei niitä aina tullut. 1960-luvulla rakennettiin Kouvolan ja Karhulan välille uusi tie uuteen paikkaan. Ei ole kuulema edes nakkikioskia syntynyt tien varrelle.

Sukupuolen vaihdoksesta keskusteltiin myös. Onko noita syytä tehdä verovaroin? Ns. Intersukupuolisia syntyy vuodessa Suomessa noin 20. Lisäksi on niitä, jotka tuntevat olevansa väärää sukupuolta. Hankalampi asia. Mutta ei tuo nyt ole maata kaatava kustannuserä, ainakaan noihin ratoihin verrattuna.

Seuraava tapaaminen on 6.4 kello 12.30 ja HJB on varannut tilan.

Tapaaminen nro 141 / 04.02.2020 MLe.

Läsnä: JPOS, MLE, TEUP, JN, API ja HJB.
Ja White Lady jälleen sekä sen tähtikabinetti. 

LAM ei päässyt paikalle. On ryhtynyt konsultiksi ja laatii tiesuunnitelmia. Oli maalla ollut riita naapurin kanssa siitä, mikä on tien oikea paikka. Hävisi ja joutuu nyt siirtämään tien toiseen paikkaan.

Matti Virtanen on kirjoittanut kirjan Ilmastopaniikki. Joku sitä suositteli luettavaksi. Onhan tuo aika jokapäiväinen puheenaihe ja saa joskus yliampuvia muotoja. Ja ihmisiä myös harhaanjohdetaan. Professorit ovat myös selvitelleet kasteluveden vaikutuksia. Nimenomaan vapautuvan vesihöyryn eli haihtumisen. On kuulema paljon suuremmat kuin hiilidioksidin, mutta eipä julkisuudessa puhuta mitään. Nettikin löytää lähinnä veden riittävyyteen liittyviä artikkeleita.

Keskustelimme myös siitä, että Suomessa on yksi henkilö, joka omistaa oman öljynjalostamon. Henkilö omistaa kyllä paljon muutakin ja esiintyy nykyisin puhtaan energian tuottajana.

TV:n muuttumisesta myös keskustelimme. Netflixissä on hyviä ohjelmia. Taidettiin keskustella ainakin Brexit-ohjelmasta. Jostakin presidentistä, siltaohjelmasta jne... Eli on niitä muissakin verkon osoitteissa.  TV on muuttumassa verkkopainotteiseksi. Erityisesti kaupalliset kanavat julkistavat ohjelmat ensin maksullisilla kanavilla mainoksin. Sitten ilman mainoksia ja vasta sitten normaalissa TV:ssä. Seuraavana tulee sitten nuo rinnakkaiskanavat. Ei tässä oikein tahdo pysyä kärryillä, mikä kausi on milläkin kanavalla menossa. Uutisissakin on jo iso osa vain viittauksia nettisivulle. Parila avainsanalla yritetään herättää mielenkiinto.

Stalinista ja Elisabethista keskusteltiin. Kun vain muistaisi mitä? Yksi asia oli ainakin Reaganin vierailu Britaniaan ja hevosajelu Elisabethin kanssa. Oli hevoselta päässyt kunnon purkaus, jota Elisabeth pyysi anteeksi. Reagan oli tähän todennut, että luuli sen olleen hevonen. Muistimme myös, miten Elisabeth vietiin Jämsässä pöllimetsään ja annettiin kypärä päähän. Tosin Elisabeth kantoi sitä vain kädessä. Pokasahasta ei julkisuudessa sentään kerrottu.

Vanhat kirjat alkavat olemaan ongelma. Meillä niitä on hyllymetreittäin. Itse huomasin, että suuri osa on lukematta. Luetut on viety säilöön. Nykynuorilla ei taida olla enää edes pankkikirjaa? Noita vanhoja kirjoja ei huoli enää kukaan, joten niitä menee kaatopaikalle. Voisi ne kai poltettavaksi kelvata saisi edes energian talteen?

Rakennusten suojelusta keskusteltiin taas. Nykyisin halutaan suojella ne betonilähiöt, joita aikoinaan niiden valmistuessa vaadittiin heti purettaviksi. Tapiolan uimahalli on suojeltu, mutta nyt sitä korjataan jatkuvasti onnistumatta. Korjauksiin on jo käytetty kai moneen kertaan uuden hallin hinta. Kämppi aikoinaan valokuvattiin kolmiulotteisella kameralla ennen purkua ja rakennettiin ulkoapäin samanlaiseksi.Hotelli Torni puretaan nyt sisätiloiltaan, mutta julkisivut jää.

Helsingin Yliopiston vanhinta osuutta saneerataan. Perustukset ovat kuulema vain kivikasoja. Nuo kivikasat pitää säilyttää eikä niihin pidä koskea. Mitenkähän sitä saadaan perustukset tehtyä nyt niin, että ei petä?

Pitänee lisätä muistiinpanoja, kun ei nyt jälkikäteen aina muista, mitä sana tarkoittaa. Eli seuraavalla kerralla pitää pyytää muita puhumaan hitaammin ja toistamaan lauseet.

Nyt muistui, että suunnittelimme myös pitävämme yhden kokouksen kahteen kertaan, jotta 150:s osuu joulukuulle. Tosin ihmettelimme, jaksaako sitä syödä kaksi kertaa peräkkäin.

Seuraava tapaaminen on 2.3.2020 kello 12.30 ja vastuu TeuP:lla.

Tapaaminen nro 140 / 07.01.2020 LAM.

Läsnä: MLE, TEUP, JN, API, LAM ja HJB.

Ja White Lady jälleen sekä sen tähtikabinetti.  Vieraana oli Vesa Männistö Väylä-virastosta. Oli hyvin mielenkiintoista kuunnella nykymenosta niissä asioissa, joita me olimme aikoinamme hoitaneet. Tosin jälleen keskustelimme monesta muustakin asiasta. En edes kaikki kirjannut muistiin, niin paperille. Ja nekin, mitä kirjasin, ovat epäselviä.

Helsingin tyhjät asunnot oli kai ihan alkupäässä. Keskustassa niitä on jo kuulema kolmannes. Lehdissä on kirjoitettu, että ne ovat sijoittajilla, jotka laskevat, että hinta nousee. Taitaa nollakoroilla näin ollakin. Mutta ketjusijoitukselta tuo vaikuttaa. Voihan siinä joskus jäädä mustapekka käteen? Nykyisin on myös maaseudulla asuvilla toinen asunto kaupungissa, jossa voi viettää viikonloput ja kesälomat. Vanha sanonta on, että vaihtelu virkistää. Ja sitten on tietenkin nämä pimeästi vuokrattavat, joissa ei asukkaaksi kirjata ketään. Espoolaisten mielestä Espoo ei ole maaseutua.
Jälkikäteen laskeskelin, että jos on Kauniaisissa kirjoilla, mutta asuu isommassa asunnossa Helsingissä, niin kunnallisverossa jo keskituloinen pariskunta säästää ainakin toisen asunnon vastikkeen. Eli tuo toinen voi olla itsenäistyvän nuoren asuntona. Ja hintojen noustessa omaisuus kasvaa.

Saimaan kanavaan suunnitellaan sulkujen pidennystä. Kuopiossa sellutehdas sai kielteisen päätöksen ympäristösyistä. Meniköhän samalla perusteet sulkujen pidentämiselle? Vaikuttaa myös itäisen alueen rataverkon kehittämistoimiin? Kehittämistoimiin kun pitää olla todettu tarve.

Oli puhetta myös Savonlinnan liikenneongelmista. Siellähän siirrettiin syväväylä siitä Olavinlinnan vierestä Laitaatsalmeen. Aikonaan rekat luistelivat torin kupeessa olevassa mäessä. Nyt tuo liukastelu on Laitaatsalmessa, jossa sillan suuri alikulkukorkeus johti jyrkkään mäkeen. Rahtilaivat ovat hyvin matalia eli alikulkukorkeus on vain korkeamastoisia purjeveneitä varten. Purjehtiminen on arvokasta. Montakohan 25 metrin mastolla olevaa venettä Laitaatsalmesta kesässä kulkee?

Männistön tehtävät johtavana asiantuntijana sivuavat minun aikoinaan hoitamia jollakin tavalla, ehkä muidenkin. Parissa kymmenessä vuodessa ovat lähes kaikki asiat muuttuneet. Kun meidän aikana nappulat keskustelivat paljon ministeriöiden kanssa, niin nyt asiat hoituu enemmän johdon kautta. Nykyisin ei toisaalta enää lauantai yönä keskustella jonkin hankkeen vuosikustannuksista? Eli tavoite. Ja tulosjohtaminen on muuttanut asioita. Meidän aikanamme myös rakennettiin Suomen tieverkkoa. Nyt sitä yritetään ylläpitää. Kehittämishankkeita ei juurikaan ole.

SOTE-uudistus johtanee maakuntien perustamiseen. On kuviteltu, että maakunnat hoitaa monet muutkin maakunnan asiat. Väylävirastossa on varauduttu myös siihen, että väylät siirtyvät maakuntien vastuulle. Maakunnilla ei tosin ole halua tuon vastuun ottamiseen, koska on selvää, että tehtävät päätökset ovat vain ikäviä. Rahaa on niukasti, joten nyt muutetaan päällystettyjä teitä sorateiksi. Noin 2000 kilometriä on jo muutettu, mutta ehkä 20000 km on vielä muuttamatta?   Edessä voi vielä olla myös valtion teiden muuttaminen takaisin yksityisteiksi. Sillä toimenpiteellä ei ääniä kerätä. Yleensä positiiviset asiat on halutumpia kuin negatiivisten vastustaminen.  Miksiköhän muuten SOTE-piirejä pitää kutsua maakunniksi?

Myös asioiden hoidon organisoinnissa on eroja. Eri liikennemuodot yhdistettiin väylävirastoksi, mutta ministeriön ja Väylän väliin tuli Traficom. Esim PTS taitaa olla Traficomin vastuulla, mutta kai vain paperilla, jos vastuuta ei ole osoitettu kenellekään? Nyt on kuitenkin tekeillä strateginen suunnitelma vuosiksi 2021-2032 ja työ tehdään parlamenttaarisessa ohjauksessa. Suunnitelman tavoitteet ja vaikutusten arviointi ohjaavat toimenpideohjelman valmistelua. Kunnat on työssä mukana.

Uusia huomioon otettavia asioita on mm. hankeyhtiöt, päästöt, tiedon hyödyntäminen jne..  Turvallisuus ja talous oli jo aiemminkin. On tehtävä nykytila-arvio, määriteltävä tavoitteet ja niistä johdettava toimenpiteet. Tuloksena on 12 vuotinen ohjelma, joka sisältää myös kuntien toimenpiteitä. Ja rahoitusohjelma pitää tietenkin olla ja mielellään realistinen. Ja toimenpiteistä pitää tehdä vaikutusarviointi. Ns. 0-vaihtoehtona on nykytilan säilyttäminen. Oli rahoitukseltaan pienempikin, mutta korjausvelka suurenee, jos rahoitus supistuu ja katsottiin,  että se ei tule kysymykseen. Toivottavasti parlamentaarikot seisovat päätöksen takana.

Näimme myös orgfanisaatiokaavion. Onhan siellä tuttujakin nimiä. Lähinnä sellaisia, jotka tulivat töihin vähän ennen meidän eläkkeelle jäämistä. Niin se aika kuluu.

Kunta-alan työehtoneuvottelut on aloitettu. On vaadittu yli vientialan meneviä palkankorotuksia. Todettiin asia erittäin vaikeaksi. Hoitajien työtä pidettiin raskaana ja vaatimuksia perusteltuna, mutta nyt koko kunta-ala vaatii samaa? Jotain on tehtävä, muuten vanhukset enenevässä määrin hoitavat tosiaan. Kunnat käyvät jo nyt yt-neuvotteluja, koska rahaa ei ole. Hallitus on jo jakanut valtion rahat ja velalla. Eli mistä nuo korotukset maksetaan? Onneksi ei ole meidän ongelma, vielä. Lisäksi hallitus on luvannut tuon 0,7 kertoimen, joka lisää vaikeuksia, kun hoitajia ei ole.

Vaihtoehdot lienevät lisää liksaa tai työn helpottaminen. Mietitäänpäs tuota rahaa.

Kunnat voivat nostaa veroäyriä. Eilen kerrottiin, että vaikutus olisi 1,5 äyriä. Sehän olisi noin 7 %. Lisäksi se olisi samaa suuruusluokkaa kuin tuo tasa-arvolisä. Eli ei hoitajillekaan jäisi enempää käteen.  Valtiolla olisi myös mentävä verojen korotukseen. Siinä tosin vaikutukset kohdistuisivat parempiosaisiin. Vaikuttaisi kilpailukykyyn? Eli vaikutukset säteilisivät laajalle.  Hoidon omavastuun korottaminen eli vanhukset maksaisivat hoitonsa, jos rahaa tulisi yli takuueläkkeen tai olisi omaisuutta. Taitaa  vain pahimmat ongelmat olla kunnissa, joissa noita yli takuueläkkeen saavia on vähän ja omaisuus on siirretty jo lapsille.

Tuosta sitten tuleekin mieleen kuntaliitokset. Mutta ei  auta, jos kaksi köyhää lyö hynttyyt yhteen. Muutaman säästyvän virkamiehen palkoilla ei ole suurta merkitystä eikä kiinteistö omaisuus käy kaupaksi. Mutta rikka se on rokassakin.

Työn helpottaminen tarkoittaa hoidettavien vähentämistä, koska lisää henkilökuntaa ei löydy. Raaka temppu. Liioitellen voisi sanoa, että kuolkoot kotonaan. Vastuu hoidosta jätettäisiin omaisille, jos niitä on. Ei keskustelu ”onnellisuuspilleristä” varmaan alkaa pian. Olisi varmaan monelle kyllä helpotus muutenkin, mutta kyllä siihen ongelmiakin liittyy.

Me kyllä keskustelussa (tuossa yllä on paljon omaa ajattelua) päädyttiin siihen, että yhdellä asialla ei ongelmaa ratkaista, vaan pitää katsella useampia vaikuttavia asioita.

Seuraava tapaaminen on 4.02.5020 kello 12.30 ja järjestelyt hoitaa MLe .

HJB / 15.01.2020