Paikka:
Ravintola Tenho, vastuuhenkilö HJB
Aika:
21.03.2017 klo 12.30
Läsnä:
JPOS, MLe, JN, LAM ja HJB
Vieraamme
oli Kaisa Kallio. Kaisahan työskenteli kanssamme tiestössä,
tieverkkotoimistossa, taloustoimistossa ja muistaakseni vielä tienpidon
suunnittelussakin. Muisteltavaa siis riitti. Me muutumme yllättävän vähän, ulkonäkö
nyt pikkaisen, mutta olemus ja tavat vähemmän. Muutenkin tuntuu siltä, että
jopa stressit ovat tallella. Itse esimerkiksi näin edellisenä yönä painajaista
siitä, että en onnistunut samaan yhtä Satakunnan hanketta budjettiin sitten
millään. Taisi unessa kulua aikaakin jopa 10 vuotta? Siitä on kuitenkin jo
melkein 30 vuotta, kun nuo asiat olivat tarkemmin tapeteillani.
Tenho
on yksi Helsingin tunnetuimmista ravintoloista. Sillä on legendaarinen maine
eikä syyttä. Sehän on vaikuttanut mm Tielaitoksen toimintaan hyvin paljon. MLe oli
Tielaitoksessa varmaankin aktiivisin tietojen käsittelyn kehittäjä. Minä aina ihmettelin,
mistä tuo kipinä oli tullut. Nyt se paljastui. MLe asui opiskeluaikoina
Harjukadulla ja kävi siten myös Tenhossa. Kotiin palatessa lähes jokainen
vastaantulija kyseli, ”onko tietoa”? Tuosta varmaan jäi sitten varmuus siitä,
että tiedon käsittely on erityisen tärkeää. Ja niinhän se onkin.
Tuo
ajatus jatkui sitten pohdintana, miten markkinat vaihtelevat alueittain. Kalliossa
oli myyjän markkinat ja siellä asiakkaat kyselivät suoraviivaisesti, ”onko
tietoa”. Keskustassa oli vastaava paikka Tilgmannin kirjapainon lähellä, mutta
siellä oli taas asiakkaan markkinat. Noilla kulmilla liikkuessa myyjät ilmoittelivat
vastaantulijoille hienovaraisesti, että ”löytyy”. Tilgmannin kirjapainon
paikasta emme olleet ihan yksimielisiä. Minusta se oli Kalevankadulla, mutta
taisin olla väärässä. Wikipedian mukaan kirjapaino oli Lönnrothinkadun ja Annankadun
kulmassa.
JN
oli löytänyt valokuvan joskus tehdystä Leningradin matkasta. Kuvasta
tunnistimme APi:n JN:n ja Helena Outisen. Yksi henkilö oli todennäköisesti
Seppo Ylinen. Kukaan ei tunnistanut nuorta neitoa kuvassa. Kuva lienee noin
1970-luvun puolivälistä? Muistelimme myös monia yhteisiä ystäviämme. Eikä
terveyden tilaakaan unohdettu, perhesuhteista puhumattakaan.
Veikko
Lavin tuotanto oli myös esillä ja se on kokonaisuudessaan dokumentoitu ja
ostettavissa. Kikka on muuttanut Kemiin.
Bisneksen
rehellisyydestä oli myös puhetta. Kehen enää uskaltaa luottaa? Tunnettu kokki
arvosteli ammattikoulujen opetusta. Hänen mielestään siellä pitäisi opettaa
erityisesti sitä, miten asiakkaalta otetaan kaikki rahat hymyssä suin. Sitähän
se bisnes taitaa nykyisin olla? Varmistuimme myös siitä, että ruokamme
raaka-aineet eivät olleet Brasiliasta. Siinä on hyvä esimerkki siitä, miten
pieni huijaus aiheuttaa suuret jälkiseuraukset. Firmat ovat myyneet
mittakaavassa pienehkön erän pilaantunutta lihaa. Nyt siitä kärsii koko suuren
maan lihatuotanto, myös rehelliset toimijat.
Pasilan
Alko oli myös muistelujen kohteena. Osa taisi olla kyllä jo aikaisemmin esillä
olleita asioita. Alko oli silloin 1980-luvulla Virastotalon vieressä, mutta
muutti sitten myöhemmin Ratamestarin kadulle. Pasilan Alko taisi olla myös
isojen kauppojen liike? Molemmista paikoista sai ostettua isompia eriä siten,
että kuormaus tapahtui lastauslaiturilta. Omakohtainen kokemus oli, kun kävimme
TW:n kanssa ostamassa juomat lähes sadan hengen pikkujouluihin. Myyjä huomasi
heti meidän sisään tullessa ostoslistan. Hän tuli sitä katsomaan ja totesi,
että sopiiko, että hän kerää listan juomat lastauslaiturille ja haette ne
sieltä. Maksu hoidettiin kuitenkin kassalla. Niinpä me kiersimme sisäpihan
puolelle ja siellä juomat lastattiin autoon. Hyvää palvelua. Kuten samalta
henkilöltä sekin, kun hän neuvotteli perjantairuuhkassa rouvan kanssa, mikä
viini sopisi hänen kanaruokansa kanssa. Löytyi. Seuraavana oli rakennusmies,
joka kysyi: ”Mitä suosittelette HK:n sinisen kanssa?” Myyjä vastasi
miettimättä, että sopiiko kaksi Koskenkorvaa. Rakennusmiehelle se oli sopiva. Siihen
aikaan muuten oli vielä sääntö, että kerrallaan sai vain litran kirkasta
viinaa.
Kaisa
oli käynyt katsomassa vanhan Pekka ja Pätkä elokuvan. Ei ollut enää samaa makua
kuin 60 vuotta sitten. Niin se aika
muuttuu. Oli myös jotain puhetta elokuvien huonosta tosiasioiden tarkistamisesta
eli elekuva vääristelee totuutta. Minua on aina häirinnyt vanhoissa suomalaisissa
elokuvissa se, että joukko lähtee Helsingistä Hankoon juhlimaan ja sitten
kuitenkin ajetaan Sörnäisten rantatietä itään päin. Samoin se, että välillä
matkaa kuvataan oikealta puolelta, välillä vasemmalta. Kankaalla sitten ajetaan
eri suuntiin.
Muistelimme
myös miten JN oli päätynyt Herra-kerhoon. Eeli Kinnunen oli hänelle sanonut,
että nyt olisi syytä liittyä vastaperustettuun osastoon. Eeli oli myös entisiä
AKS:n johtajia. Muistelin, miten hän ruokalassa valitti sitä, että kiväärejä
valmistetaan vain oikeakätisille eli niillä ammutaan oikealta. Ei tuo aivan
ongelmatonta ole. Aseesta lentää kuuma hylsy oikealle. RUK:ssa yksi kavereistamme
taisi ampua vasemmalta ja niin lensi hylsy huuleen ja aiheutti palovamman. Oli viikonloppuvapaa
tulossa ja hän pelkäsi mennä vastaotolle sitä näyttämään. Onneksi tiesimme,
että komppaniamme lääkärit olivat silloin tuurausvuorossa ja niinpä hän kävi. Olivat
yhdessä kai miettineet, millä tekstillä pääsisi kuitenkin viikonloppuvapaalle.
Hän näytti palatessa todistusta, jossa luki vapautettu huulien käytöstä viikon
ajaksi. Pääsi lomalle.
Muistelimme
myös erästä henkilöä, joka sai erään viran, koska oli valmistunut viikkoa
aikaisemmin kuin kilpailija. Tämä henkilö tuli myöhemmin tunnetuksi siitä, että
nautti lounaalla aina ”mustekalaa” eli 7 lonkeroa.
Ylijohtajamme
Jarkko Saistoa muistelimme myös. Kaisa oli aloittanut samassa huoneessa Jarkon
vaimon kanssa. Jarkko oli ulkoiselta olemukseltaan mitä ystävällisin ihminen.
Hän hymyili aina. Tosiasiassa hän oli esim. ammattiyhdistysliikkeessä kova
neuvottelija. Hänen ansiotaan olivat TVL:n insinöörien palkat, jotka eivät
juuri poikenneet yksityisestä sektorista, vaikka yleensä sanottiin, että
valtiolla on paljon huonommat palkat.
Seuraava
tapaaminen sovittiin 20.4.2017 kello 12.30 ja vastuuhenkilö on JN.
Heikki
Block