(Jättäkää nuo isot kappalevälit lukematta)
Paikka: Ravintola 11, vastuuhenkilö TeuP
Paikka: Ravintola 11, vastuuhenkilö TeuP
Aika:
22.11.2016 klo 12.30
Läsnä:
MLe, TeuP, ToE, JN, LAM, APi ja HJB
Ravintola 11 on entinen Risuhokki tai jotkut myös
Kuusihokiksi kutsuvat. Ravintola oli aikoinaan HOK:n 11, ja siitä tuo nimi.
Viisi Penniä oli 12.
JPOS joutui tärkeämpiin tehtäviin eli vaimon autokuskiksi,
joten siitä vastuuhenkilön vaihto.
Olimme jo aikaisemmin menneen viikon aikana keskustelleet,
miten on mahdollista tiivistää kylpyhuoneremontti kerrotalossa 3 kuukaudesta
kahteen viikkoon. Me insinöörit kestimme kritiikin ja arvostelijakin luotti siihen,
koska uskalsi tulla paikalle. Me tulimme vähän eriaikaan ja siksi keskusteluakin
käytiin osittain kahteenkertaan. Myös betonin kovettumisesta on keskusteltu
Prosessikuvaushan on tärkeä asia. Tuli noita töissäkin
tehtyä. Ei aina toiminut. Kuvaushan on syytä tehdä hyvin. Osallistujat pitää
sitouttaa ja varmistaa osaaminen. Lisäksi on mietittävä myös varahenkilöt,
jotta koko prosessi ei kaadu, jos yksi sairastuu. Kun työt osataan, niin homma
käy kuin laulaminen eikä rasita. Eli pitäisi olla pidempään yhdessä toimivia työporukoita,
jotka voivat luottaa työtovereihin. Eli ei aina onnistu, jos porukka kasataan
aamulla työvoimatoimistosta, vaikka olisivat kuinka hyviä ammattilaisia.
API esitteli meille toista tuntia Alliansimallia, jolla on
saavutettu hyviä tuloksia, mm. Tampereen tunnelissa, mutta ei ollut käytössä Länsimetrossa
(latojan lisäys). Tietoa tuli paljon ja ymmärrettävästi eläkeläisellä oli joskus
vaikeuksia pysyä kärryillä. Tiivistetysti allianssi on pitkälle määritelty tuotantosopimus.
Osapuolien tavoite on yhteinen. Eli tavoitteena paras tulos, nopeus ja laatu.
Tulos käsittää myös rahat. Tähän päästään jos prosessi on kunnossa.
Kumppanuus sovitaan ja sitten yhdessä joko voitetaan tai
hävitään. Tilaaja eli asiakas saa lisää arvoa ja toimittaja bonusta. Tai päinvastoin.
Johtamisjärjestelmä on tärkeä. Tehdään vain yksimielisiä päätöksiä eikä
syytellä eli korkea yhteisvastuu asioista. Suunnittelijan ja rakentajan
yhteistyö on tärkeää. Pitää aina miettiä, mikä tuottaa lisäarvoa asiakkaalle,
ei itselle. Keskeinen tavoite on siis vähennä hukkaa ja paranna laatua.
Googlamalla ”arvoa rahalle” löytyy useita hyviä tekstejä. Tampereen
tulevan raitiotiehankkeen raportti (50 sivua) on osoitteessa
Alianssimallissa yleiset sopimusehdot eivät ole voimassa
vaan sovitaan omat. Minulle jäi epäselväksi, eikö kumminkin ”vanhoja” tekstejä
pitäisi jotenkin hyödyntää, jotta ihan kaikkea ei tarvitsisi sopia uudestaan?
APilla oli kiire muualle, joten jatkoimme keskustelua ilman
häntä. Keskustelimme mm. SRV:n synnystä ja vastaus olikin seuraavan päivän
Hesarissa. Totesimme, että rakentamisessa on liiaksi voimassa käsitys, että
tehdään kuten enenkin. Eli vaaditaan melko isoa ”rakenne- ja asennemuutosta”.
On edelleen liian yleistä se lause, johon törmäsin itse yli
50 vuotta sitten. ”Kuse asiakasta silmään niin paljon kuin pystyt!”. Kun
kysyin, että kai siitä pitää olla firmallekin jotain hyötyä, sain vastauksen,
ettei tarvitse. Kyseisen pomon ura oli lyhytaikainen, mutta minut se ohjasi
valtiolle.
Olemme kuulleet karmeita esimerkkejä suorastaan ”petoksista”.
Salaojiin on laitettu vain yhdet putkenpätkät kaivoon, jotta näyttää siltä,
että ne on tehty. Tuossa lähialueella on kolmen rivitalon seinän vierustoja
avattu nyt puolen vuoden ajan. Puuttuisikohan salaojat? Sama rakentaja ja
vastaava kuin meidän yhtiössä. Minä olen itse tarkastanut meidän yhtiömme
salaojat painepesurilla eli kyllä ne siellä ovat. Parilla pätkällä on jokin
tukos, mutta vesi pääsee kiertotietä pois eikä seiso. tarkistus mittauksissa
olemme todenneet, että talomme on rakennettu 15-50 senttiä suunnitelmia matalammalle.
Siksi jouduimme ”kengittämään” kaikki talot ja ikävä kyllä takuuajan jälkeen. Siitä
tuli noin 30 % lisää hintaa asunnoille.
Hesarin 50-vuotta sitten palstalla oli juttu Ahvenamaan
tieyhteyden rakentamisesta. Idea taisi olla V. Salaspuoron vuodelta 1957 ja
uuden suunnitelman oli laatinut Jorma Hagelberg. Myöhemmin asiaa piti esillä seutukaavajohtaja
Narjus ja DI Lehvonen. Ideoitiin mm rengastietä, joka kulki nimellä Lännen tie.
Matti Grönroos on kirjoittanut asiasta noin puolen sivun
jutun, joka löytyy googlella otsikolla: ”Lännentie on toteutumaton
tiesuunnitelma kiinteän tieyhteyden luomiseksi Ahvenanmaalle.”
Salaspuron nimi tuntui tutulta. Epäilin Suomen parasta
kaupunginjohtajaa eli Uudenkaupungin vuonna 1964. Teimme silloin ensimmäisen excursion
ja kaupunginjohtaja tarjosi meille noin 20-vuotiaille teekkareille kunnon
neljän tunnin päivällisen tykötarpeineen. Ja laulua riitti, myös kaupunginjohtajalta.
Ehkä meidän arvostelukriteerimme eivät olleet ihan kurantit, mutta ko henkilö
oli mukana, kun kaupunkiin rakennettiin Rikkihapon tehtaat, autotehdas ja oli
lähellä myös Nesteen jalostamo Pyhämaalle. Eli hän sai paljon aikaan, joten ei
tuo ”Suomen paras” ihan aiheeton ollut. Hän ei ollut kuitenkaan tuo Veikko
Torsten J. Salaspuro.
Muistelin myös myöhempää kaupunginjohtajaa, jonka tapasin
1980-luvun lopulla ja hänen ajatuksensa ei silloin mennyt ihan ”putkeen”. Kun
yritin etsiä, kuka oli kaupunginjohtajana 1960-luvulla, en tietoa löytänyt. Olisiko
nimi ollut Olavi Salanterä? Mäntsälän miehiä kuitenkin.
Seuraava tapaaminen on keskiviikkona 21.12.2016 klo 12.30 ja
vastuuhenkilönä Api. TOE tulee vähän myöhässä.
24.11.2016
PS. Teettipä töitä, että sain tämän tallennettua. Ja mistähän nuo isot kappalevälit taas tulevat? Jättäkää ne lukematta!
Ja vielä. Keskustelimme ja kuulimme paljon. Osa jäi kirjoittamatta muistiin. Nyt tuli mieleen vielä Lean-filosofia. Näimme kirjan, jossa ensimmäisenä pisti silmään kannessa oleva lause "Ruotsin myydyin johtamisen opas".
Ja vielä. Keskustelimme ja kuulimme paljon. Osa jäi kirjoittamatta muistiin. Nyt tuli mieleen vielä Lean-filosofia. Näimme kirjan, jossa ensimmäisenä pisti silmään kannessa oleva lause "Ruotsin myydyin johtamisen opas".