HJB MUISTELEE 82 / LÄHETYSTÖJÄ 6

HJB / 11.11.2013

Eräällä maakunnalla oli tapana järjestää tapaaminen Eduskunnassa. Paikalla oli kaikki alueen kansanedustajat sekä lisäksi useiden kuntien edustajia. Valtion puolesta oli keskeisten virastojen edustajat. Sainpa minäkin kerran tehtäväkseni edustaa TVH:ta. Piiri-insinööri oli myös paikalla. Kyseisestä tilaisuudesta jäi mieleen paljonkin asioita, mutta ei kaikki ole julkaisukelpoista.

Tilaisuus oli aamulla joten useimmat olivat tulleet paikalle kiireellä. Muistan miten erään naiskansanedustajan vetoketju oli unohtunut koko selän pituudelta auki. eihän sitä kiireessä kaikkea muista. Kilpailevan puoleen kansanedustaja hoiti asian tyylikkäästi menemällä seisomaan hänen taakseen ja sitten molemmat poistuivat vähäksi aikaa käytävään.

Nykyään puhutaan koulukiusaamisesta, työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä ihan toiseen tapaan kuin 1980-luvulla. Näihin ovat syyllistyneet myös kansanedustajat. Tuossa tilaisuudessa sain asiasta omakohtaisen kokemuksen. Eräästä valtion virastosta oli asiaa esittelemässä nuori tyylikäs nainen. Ei hänen esityksestään meinannut tulla mitään, kun muutamat mieskansanedustajat viheltelivät ja tekivät suureen ääneen ehdotuksiaan. Kansanedustajien esiintyminen oli niin alaravoista, että harkitsin jopa poistumista paikalta. Epäilin kuitenkin, että protestini olisi tulkittu viraston protestiksi, joten päätin jäädä. En kuitenkaan malttanut olla huomauttamatta vieressäni istuneelle kokeneelle valtiopäivämiehelle, että onpa ala-arvoista käytöstä. Niin minunkin mielestä, hän totesi.

Seuraavan päivän lehdessä oli vierailusta koko sivun teksti valokuvien kera, mutta eipä ollut sanaakaan seksuaalisesta häirinnästä. Pääsinpä minäkin kuitenkin samaan kuvaan kokeneen valtiopäivämiehen kanssa.

HJB / 22.2.2014

Tapaaminen nro 83 / 11.2.2014

Paikka: Ravintola Stockmannin vintti, vastuuhenkilö MLe

Aika: 11.2.2014 klo 12.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, ToE, JN, LAM ja HJB

Flunssaa on liikkeellä. Oli siis hätäkeskuspäivä. Illalla uutisissa kerrottiin, että Uudellamaalla on jo kolme rokottamatonta kuollut. Sitä emme vielä päivällä tienneet. Emme myöskään tienneet, että Kouvolassa paloi yhteiskoulu. Sen sijaan tiesimme, että VR on yhdistänyt I- ja K-junat N-junaksi, joten tulimme MLe:n kanssa samalla junalla.

Vieraaksi saimme Tuomo Suvannon Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hän oli Ollilan ”kilometriverotyöryhmän” sihteeri eli käytännössä varmaankin ryhmän työntekijä. Ensin kuitenkin söimme ja keskustelimme mukavia ja myös ikäviä.

Ikävämpi asia oli mm. maapallon lämpeneminen. Onko se tosiasia? Joka puolella maapalloa on isoja luonnon katastrofeja. USA:n itärannikolla sataa metrikaupalla lunta, Lontoo hukkuu veteen ja Australia palaa tuhkaksi kuivuuden takia. Meidän suojasäät ja kenkien kostuminen ovat pieniä asioita, mutta harmittavia. On tunnettu tosiasia, että maapallo pyörii akselinsa ympäri. Akseli on kuvitteellinen, kuten navatkin, mutta kuitenkin olemassa. Eeli Kinnunen kertoi 1970-luvulla, että saksalaiset olivat suunnitelleet kanavaa Välimereltä Saharaan. Laskivat kuitenkin, että Sahara muuttuu sademetsäksi ja painoa kertyy niin paljon, että maapallon akseli muuttaa paikkaansa ja Pohjoisnapa siirtyy Pariisin kohdalle. (tämä uudestaan niille, jotka eivät muista tai viitsi lukea aikaisempaa kirjausta). Onkohan Kiinan jättipato vaikuttanut mihinkään? Sten Einar taisi meille luennoida, että maapallon kiertonopeudessa tapahtuu muutos, kun lehdet putoavat puista. Hän havainnollisti tätä fysiikan lakia pyörivän tason kanssa aloittamalla pyörimisen kädet levällään ja vetämällä ne sitten vartaloon kiinni. Nopeus kasvoi niin paljon, että hän putosi tasolta. Uskoimme.

Nyt oli myös kirjoitettu, että Kalle Päätalolla oli Aspergerin tauti. Hän halusi kaiken olevan millilleen järjestyksessä. Jopa tohvelien piti olla sängyn alla tarkkaan suorassa ja aina samassa paikassa. Myös Juice Leskisellä taisi olla. Mitähän sairauksia meidänkin käyttäytymiselle löydetään, kun aika kuluu? Ehkä nämä minun kirjoitus- ja yhdyssanavirheet ovat oire jostakin? Niiden määrä näyttää lisääntyvän. On todettu, että lapsilla, jotka eivät osaa leikkiä mielikuvitusleikkejä, on odotettavissa ongelmia. Mepä osaamme vieläkin, vaikka on jo ikää kertynyt.

Keskustelua oli myös siitä, onko maapallon eri puolilla asuvilla älykkyyseroja. Siitä sitten juttu siirtyikin siihen, miten erotetaan älykkyys ja oppiminen. Monissa testeissä varmaan pitäisi tietää, mikä on opittua ja mikä älykkyyttä. Asiaan varmaan sotkeutuu vielä muistikin. Jos muistissa on paljon asioita ja ovat järjestyksessä, niin nehän ovat helposti löydettävissä. ”Mustapartainen mies” oli aikoinaan useassa kokouksessa sanomatta mitään. Muut osanottajat totesivat, että siinä vasta viisas mies. Tämän tyyppistä viisautta ei joukossamme ole. On myös kerrottu, että Kelpo Gröndahl oli Porin valtuustossa kai 30 vuotta ja käytti yhden puheenvuoron. Siinä hän pyysi avaamaan ikkunan, kun oli kesällä hellettä.

Hallitusohjelmassa oli teksti, että selvitetään satelliittipohjainen liikennemaksujärjestelmä. Tätä varten perustettiin työryhmä, jonka tehtävä oli jo valmiiksi rajattu. Kukahan mahtoi asian hallitusohjelmaan tuoda? Ryhmän autoliikenteen verotuksen uudistamista koskeva raportti on LVM:n sivulla osoitteessa: http://www.lvm.fi/julkaisu/4374050/oikeudenmukaista-ja-alykasta-liikennetta-tyoryhman-loppuraportti . Ei liene siis tarpeen referoida ihan kaikkea?

Raportin vastaanotto on ollut ”lämmin”. Tosin harva on sitä lukenut ja vielä harvempi ymmärtänyt. Autoilu on asia, josta jokaisella on mielipide ja usein se on vielä kärjekäs. Keskustelu on osoittanut, että sitä ei sellaisenaan kannata lähettää lausunnolle vaan ensin tehdään sarja kysymyksiä, joihin toivotaan vastauksia. Nykyisin valtio säästää, joten raportteja enää harvemmin painetaan. Ilmoitetaan vain osoite, josta se on luettavissa.

Me olimme varustautuneet kysymään. Ensimmäiseksi halusimme selvyyden siihen, mikä ero on maksulla ja verolla. Maksulle saa jonkin vastineen suoraan. Vero kerätään yhteiseen kassaan ja sitä käytetään sitten mihin käytetään. Autoilta kerätään siis veroja. Tosin voi kysyä, onko ruuhkamaksu todella maksu, jos se kerätään autoilijoilta ja käytetään raideliikenteeseen tai Guggenheimiin, kuten vihreät taitavat ajatella?

Liikenteen veroja on kerätty kyllä riittävästi. On olemassa autovero, joka peritään hankinnassa. Ajoneuvovero eli käyttömaksu, joka peritään vuosittain ja polttoainevero, joka kohdistuu käyttöön ”tasaverona”. Joten kysymys on vain keräämisen tavasta. Tosin tällä keräämisen tavalla on vaikutusta kohdistumisessa maksajille. Syinä uudistamiselle on mm. se, että halutaan ohjata liikennekäyttäytymistä. Nykyinen vero ohjaa auton hankintaa, mutta huonosti sen käyttöä sekä paikan että ajan suhteen. Halutaan liikennepoliittiseen ohjaukseen soveltuva malli. Samoin maailma on digitalisoitumassa ja se on tulossa myös liikenteeseen, joten nyt alkaa olla aika ainakin miettiä asioita kokonaisuutena. Lisäksi on valtion talouden näkökulma eli, jos ei mitään tehdä, niin verotuotot alenevat polttoaineen kulutuksen pienenemisen myötä ja sehän ei näin velkaiselle maalle sovi. Ongelmat tulevat eteen viimeistään 2020-luvulla, kun autot kuluttavat alle 4 l/100 km. Lisäksi on tulossa monenlaista polttoainelähdettä (sähkö, kaasu jne.), joiden verottamisessa voi olla ongelmia.

Tässä voisin palauttaa mieleen taas kerran käyttömaksun syntymisen. Syksyllä 1976 (?) TVH:lla oli ongelma, kun TVM oli pakottanut käyttämään kaikki investointirahat jo kevät kaudella. Meillä oli 100 Mmk:n lisätarve. Ilman sitä olisi ollut pakko pysäyttää työmaat ja porukat olisivat heitelleet neljä kuukautta tikkaa. Neuvottelussa VM oli kiivaasti lisärahaa vastaan, koska kassasta sitä ei löytynyt. OA esitti neuvottelussa, että 100 Mmk on pieni raha, vain 100 mk/auto. Autoilijat olisivat valmiit sen varmasti maksamaan, jos saavat takeet, että raha käytetään tienpitoon. Kaksi viikkoa myöhemmin me saimme rahan ja päätettiin käyttömaksusta, joka osoitettiin tuulilasiin liimattavalla tarralla. Seuraavana vuonna kerättyjä rahoja ei enää käytetty tienpitoon. Samoin kävi Forssan kaupungin lainaamalle rahalle Koijärven tietä varten. VM nosti lainan, mutta TVH:lla se sitten sisältyikin jo Eduskunnan vahvistamiin kehyksiin. Eli ei näkynyt niitäkään rahoja. No syntyipä kuitenkin Koijärviliike ja myöhemmin vihreiden liike.

Kommenteissa näkyy selvästi se, että ihmiset elävät tätä päivää ja muodostavat mielipiteensä tämän hetken mukaan. Monikaan ei ymmärrä, että suunnitellaan 2020-lukua. Saman ilmiön havaitsimme aikoinaan, kun puhuimme moottoriteiden tarpeesta. Yleensä vastaus oli, että ajoin aamulla eikä ollut kovin pahoja ongelmia. Harva ymmärsi, että moottoritien suunnittelu vaati aikoinaan jopa 15–20 vuotta kaikkine kaavalausuntoineen. Rakentamiseen kului 5 vuotta ja tien piti palvella 30 vuotta. Eli kun suunnittelu alkoi, piti olla näkemys 50 vuoden päähän. Siinä pitää olla melkoinen fakiiri. Eikä se prosessi nykyäänkään juuri nopeampi ole. Tosin nyt ei enää ole Valtioneuvosten teknistä ohjetta, joka edellytti tuota 30 vuoden käyttöaikaa. Tosin se näkyy käytännössä siten, että ratkaisut vanhenevat liian usein parissa vuodessa.

Erilaiset ruuhkamaksut ovat olleet muualla jo pitkään käytössä. Assyrialaiset keräsivät niitä jo tuhansia vuosia sitten. Peruste oli silloinkin se, ettei kaikkia haluttu päästää kaupunkiin. Tullin kerääminen on ollut myös yksi peruste. (Olisimme kokoontuneet Tullinpuomissa, mutta sitä ei enää ole). Lontoo, Tukholma, Oslo ym. ovat esimerkkejä siitä, että kaupungin liikenneolot ovat ruuhkamaksuilla parantuneet. On laskettu, että Pariisiin tulee joka päivä 50000 autoa enemmän kuin on pysäköintipaikkoja. Mihin ne pysäköivät? Ehkä siellä aina tuon verran on etsimässä sitä P-paikkaa? Ranskalaisilla tosin on luovaa mielikuvitusta pysäköinnissäkin.

On olemassa tarve kerätä rahaa eri alueilta erisuuruisena. Tosin ihmettelimme, mikä sen peruste on? Polttoaineveroa ei voi asettaa ”kunnittain”. Jo nyt haetaan halvempaa tuotetta rajan takaa. Ihminen on valmis maksamaan paljon säästääkseen vähän.

Lisäksi järjestelmän kustannuksista liikkuu paljon väärää tietoa. Epäillään isoja tulonsiirtoja ”Nokialle”. Toki kaikki maksaa, mutta myös tuottaa. Hinnat vaihtelevat suuresti sen mukaan mikä vaihtoehto valitaan. Hyötyjä tulee mm. onnettomuuskustannusten ja ympäristöpäästöjen vähenemisen muodossa ja ehkä liikenneolosuhteetkin paranevat. Tosin nämä perustuvat liikenteen vähentymiseen, joka olisi saavutettavissa myös ahtauttamalla sisääntuloteitä. Helsinkihän on näin jo tehnytkin. Valtateiltä 1 ja 3 tulee jopa 6 kaistaa kohti kaupunkia. Reijolankadun kulmassa keskustaan pääsee vain yhtä kaistaa pitkin. Tuusulan tien päässä sisäänpääsyä rajaa liikennevalot ja niiden ajoituksen säätely.

Tekniikka järjestelmään on jo olemassa eli sen puutteeseen projekti ei kaadu. Tekniikka kehittyy ja halpenee koko ajan, mutta sen se tulee tekemään tulevaisuudessakin. Eikä mikään tekniikka ole ikuista. Ryhmä laski ”mokkulan” hinnaksi 100 euroa. Kommenteissa tuli heti vastaus, että 50 € riittää. Ehkä muutaman vuoden päästä tarvitaan vain 10 €?

Sain sen käsityksen, että työryhmä ei lähtenyt miettimään kaikkia ”lillukanvarsia” eli miten laitteet asennetaan ja vaihdetaan, miten estetään väärinkäytökset jne.. Niitä on todella paljon ja ne on ratkaistava aikoinaan tarkemmalla suunnittelulla. Nyt ei kuitenkaan ole sen aika.

Seuraava tapaaminen on 20.3.2014 ja vastuu on ToE:lla.

HJB / 12.2.2014

HJB MUISTELEE 81 / LÄHETYSTÖJÄ 5

HJB / 22.10.2013

Jatkoa osaan 4 eli Lapin lähetystön käynnin jälkeen tuli lähtö Pirkanmaan lähetystöä tapaamaan Vaakunaan.

Kevät oli jo sen verran pitkällä, että minä työskentelin lyhythihaisessa pikeepaidassa. Johtopäätökseni oli, että Vaakunaan ei voinut mennä ilman solmiota ja solmio taas ei oikein pikeepaidan kanssa käynyt. Niinpä käytin lyhyen väliajan paidan etsimiseen Pasilasta. Juoksin kaikki Itä-Pasilan kaupat läpi, mutta kauluspaitaa ei löytynyt. Yhden neulepaidan löysin, jonka kanssa voi juuri ja juuri laittaa solmion, jos sitä pitää hyvin löysällä. Oli vielä kaapissa olevan solmion värinenkin. Tuosta päivästä lähtien minulla oli aina pari kauluspaitaa ja solmiot ja pikkutakki vaatekaapissa. Ei minun pukeutumiseni ihan etiketin mukaista koskaan ollut. Halusin työskennellä mukavissa vaatteissa. Pikkutakki puettiin vain tarvittaessa. Suoria housuja kyllä käytin ja kengätkin löytyi, joten en aina puukengissä kulkenut. Farkkuja en käyttänyt. Muistin sen, kun APi sai moitteet pääjohtajan sihteeriltä hississä tultuaan kesken loman työpaikalla käymään. ”Tämä ei ole mikään purjehdusseura!” Samoin muistui mieleen se, että KP-piirissä oli kesähelteilläkin istuttava huoneessaan pikkutakki päällä, jos ovi käytävään oli avoinna.

Vaakunaan lähdettiin virka-autolla. Yläkerran kabinetissa oli taas noin 10 hengen joukko. Eniten yllätyin siitä, että paikalla oli kaikki Hämeen ministerit eli neljä ministeriä. Ei siis ihan mutta melkein päätösvaltainen hallitus. Kansaedustajia taisivat olla muutkin. Myös maakuntaliitto oli edustettuna.

Istuin pääjohtajamme viereen. Keskustelun aikana kirjoittelin kommentteja puheisiin paperille niin, että pääjohtaja pystyi ne huomaamatta lukemaan. Minä olin taas kokoajan hiljaa, mutta pääjohtaja vastaili kysymyksiin. Osasi jopa sanoa, milloin joku rumpu korjataan. Hämäläiset olivat rauhallisia. Ehkä kiihtyivät vasta seuraavana päivänä? Toki lisää rahaa piti Hämeeseenkin saada.

Piiri-insinöörimme olivat myös hanakoita valittamaan rahoistaan. Kullakin oli omat perusteensa. Paavo Luoma muistutti joka kerta vähäisistä soravaroista. Juhani Ahtiainen siihen totesi, että ”älä Paavo aina valita”. Paavo tietenkin heitti kysymyksen, paljonko Kymeessä on soraa. Ahtiainen vastasi lyhyesti, että 99 % maan soravaroista. Keski-Suomessa oli poikkeuksellisen isoja mäkiä, Keski-Pohjamalla pehmeitä soita jne. Eräässä johdon tapaamisessa kiivaan rahanjakokeskustelun jälkeen oli ruokatauko. Ovella Kauko Nummela kuiskasi EVK:n korvaan: ”Ethän unohda meitäkään”. Salissa Nummela ei käyttänyt puheenvuoroa. Tauolla kävin kehykset uudelleen läpi käydyn keskustelun perusteella. Huomasin, tehneeni Mikkelin piirin kohdalla laskuvirheen, jonka korjasin taulukkoon. Saivat kaudelle viisi miljoonaa (joka oli laskentatarkkuus) lisää. Uudet kehykset EVK esitteli tauon jälkeen ja totesi Mikkelin korjauksen johtuvan siitä, että ei tuota Kaukon suunsoittoa kukaan kestä.

 

HJB / 6.2.2014

PS. Mistähän nuo ylimääräiset rivinvaihdot tuohon tekstiin ilmestyy? Ei niitä minun kirjoittamassa tekstissä ole.