Kuntaliitoksia on puuhattu jo pitkään. Lähes jokainen kunta, joka ei ole konkurssikypsä, haluaa säilyä itsenäisenä. Nykyinen kuntarakenne on perua hevoskulkuneuvojen ajalta. Ehkä peruste löytyy siitä, että jokaiselle kirkolle piti ehtiä kohtuuajassa. Hevonen hölkkäsi noin 10 km tunnissa, joten se oli sopiva säde kunnan rajojen piirtämiseen. Kirkossa käyminen taisi muutenkin olla yksi peruste, koska kuntakeskuksiahan nimitettiin vielä 1950-luvulla ”kirkonkyliksi”. Samaa perustetta käyttäen eli tunnissa kuntakeskukseen säde olisi noin 70–80 km. Näin laskien Suomessa olisi pituussuunnassa noin 10 kuntaa ja leveyssuunnassa noin 4 eli yhteensä sitten 40 kuntaa. Eli ei liene kovin vaikeaa hoitaa asioita 80 kunnalla?
Diplomityössäni tein havainnon, että matkan pituus ei ole riittävä vetovoiman peruste. Matka-aika voi olla parempi peruste. Tämä tuli erityisen hyvin näkyviin Helsingistä lähtevissä matkoissa, joihin sain sen 19 km alkuvastuksen.
Olen löytänyt yhden matkakuvaksen 1950-luvun puolivälistä, jossa lähdettiin omalla autolla Kuusamoon Julmaa Ölkkyä katsomaan. Ehkäpä sen verran pitää paljastaa matkan tehneestä henkilöstä, että hän oli naispuolinen eli 1950-luvulla harvinaisempi autoilija. Auto oli naiselle sopiva pinei Austin. Tässä on matkasta lyhyt kuvaus. Erityisesti minua kiinnostivat lyhyet päivämatkat. Siinä missä nykyisin ajetaan yhdessä päivässä Saariselälle asti, silloin matkustettiin useampi päivä. Tiethän olivat vielä 1950-luvulla sorateitä ja varmaankin ”nimismiehen kiharoilla”. Nuoremmille lukijoille tiedoksi (ehkä niitäkin on?), että kyse on tasaisin välein olevista kuopista, jotka aiheuttaa auton jousitus ja ns. amplitudi. Nimi tulee siitä, että aikoinaan nimismies oli se, joka valvoi teiden laatua. Vielä 1960-luvulla ei ollut kovin harvinaista, että autosta katkesi akseli rasitusmurtuman vuoksi. Pienet nopeudet eivät siis olleet pelkkä mukavuuskysymys, vaan haluttiin myös varmistaa perille pääsy.
Päivä 1. Matkaan lähdettiin tiistaina 5.7.1955 kello 18.00 eli varsin myöhään, mutta ehkä heti töiden päätyttyä. Lahdessa oltiin jo kello 20.30 eli kahden ja puolen tunnin päästä. Aikaa ei ollut pysähdellä, koska yöpyminen oli varattu Vierumäeltä. Marjatta-patsas ehdittiin kuitenkin Lahdessa noteerata. Vierumäen Urheiluopistolla oltiin kello 21.10. Ensimmäisen päivän ajomatka oli 147 km ja ajoaika lähes kolme tuntia, josta laskemalla keskinopeus oli noin 45 km tunnissa. Nykyisin sama matka teh-täisiin tunnissa ja ajomatka olisi muistista noin 120 km.
Päivä 2. Vierumäeltä lähdettiin liikkeelle kello 8.45. Heinolan nähtävyyksiin tutustuttiin lähes puo-litoista tuntia. Ruokailupaikka löytyi kuitenkin maalaiskunnan puolelta Paasosta. Ruokailuun käytettiin aikaa kaksi tuntia. Mahtoi olla ainakin viiden ruokalajin lounas? Mikkeliin ehdittiin kello 15.45, jossa oli vaihdettava rikkoutunut rengas. Vaihtoon kului vähän yli tunti ja ehkä siinä sumpit-kin hörpättiin. Yöpymispaikaksi oli varattu Keskushotelli Varkaudesta ja siellä oltiin kello 19.30. Yhden hengen huoneen hinta oli muuten 900 mk, joka käy ilmi laskusta (kerroin nykyrahaan noin 0,03 eli = 27 euroa). Päivälle tuli pituutta noin 11 tuntia, josta taukoihin käytettiin noin 5 tuntia. Ajoaika oli siis noin 6 tuntia ja kilometrejä kertyi 242. Keskinopeus oli siis noin 40 km tunnissa.
Päivä 3. Varkaudesta lähdettiin taas kello 9.15. Kuopioon saavuttiin kello 15.00. Matkalla oli pidetty ruokailutuokio, jonka pituutta ei mainittu. Päivän ajomatka oli kuitenkin vain 93 km, joten on siinä varmaan noin 4 tuntia katseltu maisemia ja nähtävyyksiä Ehkäpä vierailtukin äidin entisessä kotipaikassa Paukarlahdessa? Atlashotellista sai yhden hengen huoneen 650 markalla.
Päivä 4. Kuopiosta lähdettiin kello 9.40 kohti Kajaania. Maaninkalla oltiin kello 11.1. ja pidettiin kahden tunnin tauko. Kuvasta päätelleen käytiin Maaningalla katsomassa Suomen korkeinta putousta. Iisalmessa oltiin kello 16.20, mutta pidempään ei pysähdytty. koljonvirran muistomerkillä kuitenkin ehdittiin valokuva ottaa. Kajaaniin saavuttiin kello 18.30. Yöpyminen oli hotelli Seurahuo-neella. Yhden hengen huoneen hinta oli 650 mk. Kahvit tilattiin huoneeseen ja hinta oli 280 mk. Päivän ajomatka oli 225 km ja ajoaika yli 6 tuntia, joten keskinopeus jäi noin 35 km/H.
Päivä 5. Lähtö oli lauantaina vähän myöhemmin eli kello 10.00. Kalliokoskella (Hyrynsalmi) pidettiin kahden tunnin ruokatauko. Suomussalmelle saavuttiin kello 19.15 ja yöpyminen oli Lassilan matkustajakodissa. Illalla ehdittiin vielä pistäytyä paikallisissa kylätansseissa. Ajomatka oli 139 km ja aikaa meni yli 5 tuntia. Keskinopeus oli siis vain 28 km tunnissa. Lossit ja komeiden siltojen kuvat tämän osittain selittävät.
Päivä 6. Sunnuntaina katseltiin Suomussalmen nähtävyyksiä ja osallistuttiin Emäjoen koskenlaskuun. Lähtö oli siten vasta kello 16.15. Matka jatkui kohti Ölkkyä. Automatka oli 126 km ja siihen käytetti aikaa 5 tuntia eli taas alle 30 km/H. Ölkylle piti vielä kävellä kolme tuntia eli 14 km. Perillä oltiin vasta seuraavan vuorokauden puolella kello 00.30. Kantamukset olivat repussa ja osa roikkui olkariussa. Yöpyminen oli nyt teltassa
Päivä 7. Ölkyllä vietettiin sitten aikaa. Aamukahvi tosin juotiin jo kello 7.30. Kuvista päätelleen maisemat olivat komeat. Käveltiin Ala-Ölkyltä Ylä-Ölkylle ja alaspäin tultiin veneellä. Yöpymis-paikkana oli Lahnuska (Laukkajärvi). Päivälle kertyi jalkapatikkaa 11 km ja veneellä 6 km.
Päivä 8. Lahnuskalta lähdettiin liikkeelle vasta kello 13.00. Parissa tunnissa käveltiin 10 km autolle. Murtovaarassa tuli mittariin 1000 km. Kuusamoon saavuttiin kello 18.00. Tästä kuitenkin jatkettiin noin tunnin tauon jälkeen Kiutakönkäälle, jossa yövyttiin teltassa. Ajomatkaa kertyi 135 km, johon kului aikaa noin 4,5 tuntia eli 30 km tunnissa.
Päivä 9. Kiutakönkäällä kalastettiin. Kalastuksenhoitomaksu oli 200 mk ja se oli maksettu jo etukäteen Helsingissä 23.6.1955 eli matka oli etukäteen suunniteltu. Saalistakin tuli ainakin 1,5 kg ja 2 kg painavat lohet, joista talousopettaja loihti juhlapäivälliset. Kiutakönkäältä lähdettiin sitten vasta kello 19.50 kohti matkustajakoti Kuusamoa. Matkaa kertyi 63 km ja aikaa kului tunti ja vartti, joten keskinopeus oli suuri eli 50 km/H
Päivä 10. Oli aika kääntyä paluumatkalle. Ei kuitenkaan samaa tietä vaan ensin Ouluun. Lähtö Kuusamosta oli kello 10.30 ja Ouluun saavuttiin kello 18.00. Matkamittari näytti 266 km ja aikaa siihen oli kulunut 7,5 tuntia. Keskinopeus oli taukoineenkin yli 30 km tunnissa. Ilta vietettiin Tervahovissa, mutta yöpyminen oli hotelli Oulaisessa.
Päivä 11. Aamupäivä vietettiin Oulussa ja matkaan lähdettiin kello 14.45 ja suuntana oli Kokkola. Matkalla pysähdyttiin puoleksi tunniksi Raaheen ja 20 minuutiksi Kalajoelle. Päivämatkaa kertyi 235 km ja ajoaika oli noin 5 tuntia. Keskinopeus lähenteli siis jo 50 km tunnissa. Yöpymispaikkana oli Seurahuone. Entinen pataljoonan taloudesta vastannut lotta kävi tietenkin katsomassa matkalla mm. Lotta Svärdin kiveä.
Päivä 12. Kokkolasta lähdettiin jatkamaan matkaa kello 10.45. Nyt oli tavoitteena ehtiä yöksi peräti Poriin asti. Niinpä pysähdykset olivat lyhyitä, Pietarsaaressa 15 min, Uusikaarlepyyssä 10 min, Vaasassa 45 min, Kaskisissa 8 min ja Kristiinankaupunkia katseltiin vain ikkunasta vauhdissa. Poriin saavuttiin kello 21.50. Ajomatkaa kertyi 456 km ja ajoaika oli noin 9 tuntia eli keskinopeus oli nyt 50 km tunnissa. Yöpymispaikkana oli hotelli Satakunta.
Päivä 13. Päivä oli sunnuntai ja välipäivä eli se vietettiin Porissa tutustuen Mäntyluotoon ja Yyterin hiekkarantoihin. Pääsylipun numero oli 48568.. Ajomatkaa kertyi vain 50 km.
Päivä 14. Yyteri oli niin puoleensa vetävä paikka, että siellä vietettiin vielä seuraavakin päivä. Ajomatka oli 49 km.
Päivä 15. Nyt oli tavoitteena päästä illaksi kotiin. Lähtö Porista oli kello 11.15. Ruokailu oli jo kello 12.35 eli reilun tunnin päästä Porista. Ruokailuun käytettiin aikaa 2,5 tuntia eli ei ollut mikään pikaruokailu. Kahvilla käytiin vielä puolituntia ennen Helsinkiin saapumista eli matka päättyti kellu 18.55. Ajomatkaa viimeiselle päivälle kertyi 289 km ja aikaa siihen kului noin 5 tuntia eli keskino-peus oli nyt jo lähes 60 km tunnissa.
Koko matkan pituus oli 2515 km ja aikaa siihen käytettiin siis noin 14 päivää, joista kaksi oli oikeastaan paikkakuntaan tutustumista. Keskimääräiset päivämatkat olivat siis noin 200 km. Nykyisin paahdetaan yhtä soittoa aina Ivaloon asti, jonne matkaa kertyy noin 1125 km.
HJB / 26.07.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti