maanantaina, toukokuuta 31, 2010

Tapaaminen nro 48 / 24.5.2010


Paikka: Ravintola Lasipalatsi, vastuuhenkilö MP
Aika: 24.5.2010 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, JN ja HJB

Lasipalatsi on keskeisellä paikalla ja muistini mukaan siinä on joskus toiminut myös ”Suur-Hokki”. Olimme hyvin julkisessa paikassa, sillä viereisessä kabinetissa lasiseinän takana julkistettiin Ploirin elämänkerta ja aulassa tv-kamerat kuvasivat Helsingin kaupungin avoimia internet-työpisteitä. Illalla saimme katsella tuloksia lähes jokaisessa uutislähetyksessä. Meitä ei kuitenkaan näytetty. Olivat käännetty putket poispäin.

Vieraaksemme olimme saaneet entisen työtoverimme MMK:n. Hän halusi esiintyä nimimerkillä. Nimimerkillä hän aikoinaan myös valitti Lentoaseman liukkaista lattioista murrettuaan siellä jalkansa. Omalla nimellään hän valitti suoraan vastuullisille aina ministeriötä myöten. Kerrottuaan, että samassa kuuden hengen sairaalahuoneessa puolet oli lentoasemalla jalkansa murtaneita, alkoi tapahtua ja lattiat korjattiin. Hän ei tunnustanut olevansa se henkilö, joka lähes ensimmäisessä Pikatiessä aikoinaan valitti voipaperista leikatuista WC-papereista nimimerkillä ”Aina perse ruvella”.

MMK on jo ollut hyvän aikaa eläkkeellä meitä pienemmästä iästään huolimatta. Hän oli laskeskellut, että kun vanhemmat ovat eläneet ainakin lähes satavuotiaaksi, niin pitkäksi aika tulee pelkästään kiikkustuolissa istuessa. Ensimmäiseksi hän oli käynyt siivooja koulutuksessa ja sen jälkeen pyrkinyt puutarhaopistoon, mutta olivat ikärasisteja. Erilaisilla luennoilla hän oli kuitenkin käynyt. Neuvoi meitä muita, että kasvien menestymiselle maan laatu on hyvin tärkeä. Se kannattaa selvittää ja siitä kannattaa huolehtia. Myös geotekniikka oli kiinnostanut. Nyt on menossa kolmivuotinen ompelijakurssi Helsingin työväenopistolla. Myös kalastuskurssi on jo käyty. Hän suositteli opiskelua muillekin.

Muistelimme myös proffiemme taitoja. Luennoilla käymistähän ainakin me kaksi pidimme aikoinaan tärkeänä, koska siellä tuli aina jotain muuta, kuin mitä oli kirjoista ja monisteista luettavissa. itse kuuluin aikoinaan ryhmään, joka vuorotteli rakentamistalouden luennoilla ja kirjoitti sitten muistiinpanot puhtaaksi kullekin oman version. Keväällä pääsin näkemään proffan tekstin. Hänellä oli sivuja noin 200 ja meillä noin 230. Sen verran oli luennolla puhuttu ohi valmistellun tekstin. Yleensä luennot eivät olleet kaikkein selkeimmin jäsennettyjä. Jotkut olivat jopa aika lailla inspiroituja.

Viime aikoina ei ole varmaan useinkaan kokoonnut keskustelematta Kreikan huolettomasta talou-denpidosta. Siellä on virkamiehillä kai yhtä vapaat toimenkuvat kuin Suomessa 1800-luvulla eli ”neljän tunnin työpäivä” ja siinä keskellä pitkä lounas. Se oli kuitenkin uutta, että eläkekin periytyy naimattomille tyttärille. Tasa-arvon vuoksi pitäisi periytä myös peräkammarin pojille. Muutoksia on tehtävä, mutta eihän se ole helppoa ainakaan lyhyellä aikataululla. Saavutetuista eduistahan kaikki pitävät kynsin hampain kiinni, kuten meilläkin.

Meilläkin TVH:ssa ja joissakin valtionhallinnon osissa vieläkin oli tapana tehdä asiat niin kuin ennenkin. Keskitetty päätöksenteko oli siihen yksi syy. Se ei luonut kehittämisystävällistä ilmapiiriä. Reviirirajoista pidettiin tiukasti kiinni. Erityisesti ministeriö tasolla on kuulemma reviirit edelleen tiukkoja ja se merkitsee, että kokonaisuus ei ole ehkä kenenkään hanskassa. Esimerkiksi teitä rakennettiin kerroksittain ja kokonaisuuden hallinta oli oikeastaan vain vastaavalla mestarilla, joka ei joka paikkaan ehdi. Siitä muistui mieleen, että MP:n kanssa 1970-luvulla muokkasimme TS:n tekstiä, jossa kritisoimme yksityisteiden rakentamisen koordinoimattomuutta, kun niitä rahoitti useampia ministeriöitä. Viitisen vuotta myöhemmin pöydillemme ilmestyi Eduskunnasta valtiontilintarkastajilta selvityspyyntö, mihin toimenpiteisiin olimme ryhtyneet.

Teitäkin rakennettiin vähän joka paikkaan. Jos oli muutama asuttu talo, niin johan sinne piti rakentaa yleinen tie, Veihtivaarahan tästä on kuuluisuutta saavuttanut esimerkki. Siitähän on tehty jopa muutama Tv-dokumentti, miten emäntä sai tien aikaiseksi tarjoamalla presidentille neljä karjalanpiirakkaa. me tiestössä suhtauduimme hankkeeseen kielteisesti, koska tilojen lunastaminen olisi maksanut vain 10 % tien hinnasta. Ehkä tie olisi sitten kuitenkin rakennettu metsätienä, koska puutavaraahan sieltä löytyi. Taisi meilläkin jäädä kokonaisuus ajattelematta? Olisi luonnonsuojelijat olleet tyytyväisiä, jos metsät olisivat jääneet hakkaamatta? nyt kun tiet on rakennettu, on vesijohtojen ja viemäreiden vuoro. Niitä rakennetaan myös paria taloa varten.

Liikenneluvat olivat aikoinaan kuntakohtaisia ja ne taidettiin myöntää ministeriössä. Taksiluvat taitaa olla muuten vieläkin? Ministeriöhän se tietää parhaiten, millaisia kuljetuksia missäkin kunnassa tarvitaan. Tästähän minulla oli omakohtaisia kokemuksia vuodelta 1965 Karjaalta. Lupakäytännön muuttamiseksi sai aikoinaan tehdä paljon työtä. Lobbareiden suurin työ on ottaa kantaa erilaisiin lakiesityksiin. Jos niihin ei pääse mukaan jo valmisteluvaiheessa, pitää kannat muodostaa hyvinkin nopeasti.

MMK:n lapsenlapset asuvat Ranskassa ja käyvät siellä koulua. He asuvat Suomessa muutaman viikon vuodessa ja käyvät sen ajan täällä koulua. Kun lapsilta kysyi, mikä heidän mielestään on Suomessa erilaista, niin ensimmäisenä oli, että Suomessa saa opettajalta kysyä, jos ei tiedä. Toinen oli, että Suomessa ruoka on parempaa (Berlusconellekin tiedoksi). Makaronilaatikkoa suositellaan kaikille.

JPOS on lähdössä Kanadaan. Hän kertoi sillä retkeilleitä joutuneen karhun syömäksi. Harmaa karhu on kuulemma mieltynyt ihmisen lihaan. Suosittelen karhun kellon sijasta kunnon lehmän kelloa matkavarusteeksi. Löytääpähän karhu ainakin paremmin, jos ei halua väistää.

Seuraava tapaaminen sovittiin syyskuun lopulle ja vastuu henkilönä on OK. Päivämäärä on joko 22 tai 23. syyskuuta. Lokakuun kokous onkin sitten jo viideskymmenes ja sen juhlistamista mietittiin. Lokakuulle osuu myös päivämäärä 10.10.10, mutta tullee liian aikaisin syyskuun kokoukseen verrattuna.

HJB /31.5.2010


- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla

lauantaina, toukokuuta 01, 2010

Tapaaminen nro 47 / 22.4.2010


Paikka: Ravintola Handelsgillet , vastuuhenkilö JN
Aika: 22.4.2010 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, JN ja HJB

Paikka oli monelle uusi, vaikka jo hyvinkin pitkään toiminut. Samoissa tiloissa toimii myös Viborgs Handelsgillet. Kabinetin palveluista huolehtii Cantina West. Tila oli sopivan hiljainen, kun muut kabinetit taisivat olla tyhjiä. Tosin niissä oli varauduttu kattauksesta päätelleen isompiinkin tilaisuuksiin.

Pikaista paranemista poissa olleelle jäsenelle toivotimme yhdessä. Vieraaksemme oli kutsuttu entinen tiestöläinen ja aktiivinen purjehtija Olli Nordensvan. nortti oli siirtänyt veneensä Sirpalesaa-resta muualle, koska kaupunki ei sallinut autojen paikoitusta Merisatamassa. Tarvikkeiden tuonti veneelle ei ole kovin herkullista bussissa. Veneilykelit ovat jo alkamassa. Tosin Sipoon-selkä oli vielä maanantaina ollut jäässä, kun Nortti oli rahtilaivalla tullut Travemundestä Vuosaareen. Nortti oli myös nähnyt ystävämme JK:n kauppareissulla.

Stockan herkku oli useille jo tuttu. Järjestelyihin ei oltu lainkaan tyytyväisiä. Myymälässä on muu-tamia kohtia, johon syntyy häiritseviä ruuhkia. Olisi tarvittu hiukan väljyyttä lisää. Ehkä diskuteeraamiseen olisi pitänyt varata ihan omat tilat? Hyvänä rautakauppana muisteltiin Pohjois-Espan ja Kluuvikadun kulmassa ollutta Rauta- ja Konetarviketta. Siellä myyjä löysi katsomatta koko seinän laajuisesta laatikostosta halutun nippelin. Rakennusinsinöörialennuskin oli 15 %. Laskutuksellakaan ei aina ollut niin kiire. Ehkä asia selittyi sillä, että alakerta oli nappikauppaa ja yläkerrassa myytiin tavaraa rekoittain. On tainnut lamat kaataa jo tämänkin liikkeen? Tai ehkä toimii jossakin muualla, kuten Köyhän Stocka.

Jutusteltiin mm sairauksista. Mle:n ilmaisua käyttäen meillä alkaa takuuaika olla ohi. Eläkeläisistä keskusteltiin yleensä ja erityisesti Tiehallinnon. Ajankohtaisena aiheena olivat lumikuormat ja sen seuraukset. Epäiltiin, että suurimmalta osalta lumien pudottaminen katoilta oli pientaloissa turhaa. Lehtijutuissa oli muutamia tapauksia, jossa liima puupalkit olivat revenneet liimaussaumoista. Alkaako nyt paljastua ne epäilyt, että mitenkähän mahtaa aika ja hitaat kemialliset reaktiot vaikuttaa erilaisiin yhdistelmä rakenteisiin. uusia liimojahan ei voi testata kymmenien vuosien aikajänteellä. Kestävyys perustuu siis vain loogiseen ajatteluun tai pelkkään uskomukseen?

Huoltoasema bisneksessä tapahtuu isoja muutoksia. Suomen katukuvasta ovat jo hävinneet sellaisia toimijoita kuin Gulf, Union, BP, SP ja Esso. Nyt on myynnissä Shell. Tosin ainakin yksi Esso jatkaa edelleen, nimittäin Niittykummun Esso. Tosin pyörittäjänä on ST1, mutta nimi on säilytetty. Veijon Essokin taitaa säilyä, ainakin elokuvissa?

Esso-kauppojen taustalla oli toiminut ST1, joka halusi ostaa koko ketjun. Siellä kuitenkin laskettiin, että ”nappikauppias” ei pääse isossa konsernissa vahtimestaria pidemmälle. Niinpä haettiin kump-paniksi isompi toimija eli SOK. SOK oli taas pitkään pyrkinyt pääkaupunkiseudun markkinoille, mutta sopivia tontteja ei löytynyt. Ostamalla Esson toiminnot SOK sai haluamansa valmiit huolto-asemat pääkaupunkiseudulla ja loput menivät sitten ST1:lle. Kukahan ostaa Shellin?

Maakaasumarkkinat ovat muuttuneet viimeaikoina totaalisesti. Uusien keksintöjen ansiosta maa-kaasua voi nykyisin saada aikaan melkein missä vaan. Tästä ovat kärsineet vanhat toimijat. Suomella on pitkäaikainen sopimus maakaasutoimituksista. Hinta määräytyy sovitulla indeksilaskennalla. Indeksissä on vaikuttajana tekijänä mm. kaukolämmönhinta. Kun Helsinki tekee kaukolämpöä maakaasulla, se nostaa kaasun hintaa, mikä taas nostaa kaukolämmön hintaa. Näin on luuppi eli nykysuomella kieriö valmis.

Viranomaisvallasta keskusteltiin myös. Suomessahan asiasta on pitkä perinne. Nortti otti jälleen ker-ran kantaa Kautun siltojen rakentamiseen. Rakentamalla matalat sillat katkaistiin Kokemäen vesistön reitti korkeimmilta veneiltä. Tosin koko reittihän oli jo katkaistu silloin, kun Tammerkosket valjastettiin joskus 1800-luvulla. Rakennettiinhan korvikkeeksi Pispalan uittotunneli, jota ei kai sitten koskaan käytetty? Muita vähälle käytölle jääneitä vesiväyliä ovat olleet Keitele-Päijänne ja Iisalmen väylä, joita molempia taidettiin perustella turvekuljetuksilla. käyttö ei ole toteutunut suun-nitelmien mukaan. Todellinen perustelu taisi kuitenkin olla hintakilpailu. Kun on käytettävissä useampia kuljetusmuotoja, niitä voidaan kilpailuttaa. Turvehan pitää saada suolta voimalaan asti. Käy usein niin, että molemmissa päissä tarvitaan kuorma-autoja. Laivakuljetukset vaativat vielä satamat ja kuljettimet. Käytännössä kilpailun on voittanut lähes poikkeuksetta kuorma-autot joustavuudellaan. Hiontakin on varmaan ollut edullinen. Esim. Loviisasta on nyt kuljettu kuorma-autoilla kivihiiltä Lahden voimalaan vauhdilla 4 rekkaa tunnissa, vaikka satamasta on raideyhteys suoraan voi-malan sisään. Tästä tulikin mieleen pohjalaislähetystön perustelu 1970-luvulla Merenkurkun kiinte-älle tieyhteydelle. He vaativat tasapuolisuuden nimissä virheinvestointia myös Länsi-Suomeen, koska sellainen oli jo tehty Itä-Suomeen.

Aikamme keskustelimme myös neliöstä TEM – LVM – ELY – Liikennevirasto. kestää varmaan aikansa, ennekuin uudet toimintatavat selviää. Tapasin eilen pyörälenkillä Kukka Kimpulan, joka kertoi niistä meuhkaamisista, joita käydään nyt, jotta Lappeenrantaan löytyisi 200 uutta virkamiestä. Kuulemma kaikki halukkaat voivat siirtyä, olivat tehtävät mitkä tahansa. Ehkä tehtävät eivät siirrykään? Kaikki virantäytöt ollaan kuulemma tekemässä Lappeenrantaan. Poliitikot pitävät tiukasti kiinni alueellistamisesta, olivat kustannukset sitten mitä vaan. Sen verran oli puhetta myös toimintatavoista, että meidän aikanaan kehittämämme suunnittelujärjestelmät ovat menneisyyttä. Kaikki työt pitäisi ulkoistaa. Konsultit saavat puuhastella melkein mitä vaan, eikä kukaan oikein pysty ottamaan enää kantaa todellisiin asioihin, kun kokemus on keskusvirastosta katoamassa. Onneksi olemme eläkkeellä.

Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovimme 24.5.2010 ja vastuuhenkilöksi MP:n.

Hauskaa Vappua!

HJB / 1.5.2010


- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla