HJB / 19.11.2008
No 3 / 2.10.2008 Jaoin siis työhuoneen OK:n kanssa. Tehtäväni oli avustaa OK:ta Kymenlaakson tieverkkosuunnitelman laatimisessa. Kyseessä oli ensimmäinen kokonaisen maakunnan kattava tieverkkosuunnitelma Suomessa. Suunnitelman teko oli alkanut jo vuonna 1965. Sitä veti Ilkka Pätäri ja suurimman työn teki OK TVH:sta. Kymen tiepiiristä mukana olivat Juhani Ahtiainen, Martti Melart, Paavo Huusari sekä Pertti Eskelinen. Seutukaavaliitosta olivat seutukaavajohtaja Pekka K. Virtanen (toimi myöhemmin professorina TKK:ssa) ja T. Raikkola. Työ oli jo hyvässä vauhdissa, kun minä tulin mukaan. Minun työnäni olivat lähinnä liikennetaloudelliset laskelmat. Olinhan juuri saanut Löyly-Jussilta hyvät opit ja suorittanut tentin kiitettävin arvosanoin. Tein liikennetaloudellisia laskelmia jopa yli sata eli voi olla eniten, mitä kukaan on Suomessa tehnyt.
Silloin aloitettiin työt välittömästi, eikä taustoja laajemmin pohdiskeltu. Nyt on hyvä jälkiviisaasti pohdiskella taustojakin. Konsta Pylkkänen (Veikko Huovinen) totesi osuvasti: ”Jälkiviisaalla on silmä somassa paikassa. Se katsoo taaksepäin.” Minä niitä taustoja muistelen tässä lähes pelkästään muistiin turvautuen eli en kaikkien asioiden oikeellisuutta varmista. Kyse on siis minun näkemyksestäni, joihin kommentit ovat tervetulleita.
No 4 / 30.9.2008 Sota-aika katkaisi Suomessa monta asiaa, niin myös autoistumisen ja teiden rakentamisen. Meni lähes 20 vuotta toiminnan ollessa hyvin vaatimatonta. Teitäkin rakennettiin vielä 1950-luvulla vanhoilla 1930-luvulla tehdyillä suunnitelmilla. Perusteena oli erityisesti työllisyyden turvaaminen. Merkittäviä pylväitä olivat vuoden 1954 tielaki ja -asetus, jotka tulivat voimaan vuoden 1958 alusta. Auto- ja konekauppa vapautui 1960-luvun alussa. Teiden päällystäminen laajemmassa mitassa aloitettiin 1960-luvun alussa. Valtioneuvoston tekniset ohjeet teiden rakentamiseen annettiin vuonna 1962. Laadittiin uudet kattavat teiden suunnittelunormit. Hollantilaisella insinööritoimisto NEDECO:lla teetettiin analyysi Suomen liikenteen tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Työ valmistui 1964. Laadittiin tieohjelma vuosiksi 1965–1974. Maailman Pankin lainat edellyttivät mm. kilpailuttamista ja liikennetaloudellisia laskelmia. Niinpä ensimmäiset laskentaohjeet kopioitiin norjalaisten ohjeista ja lisättiin vähän omaa. Varsinainen ohje oli niin suora käännös, että esimerkkien lukuarvotkin olivat samoja. Norjan kruunun tilalle oli vain kirjoitettu markkaa.
No 5 / 30.9.2008 Teitä rakennettiin 1950-luvulla erityisesti miesvoimin, koska koneita ei ollut. Muistelen nähneeni jonkin kuukausitilaston, että suurimmillaan TVH:n töissä oli kaikkiaan yli 70000 henkilöä. TVH oli siihen aikaan vielä kokonaisnimitys. Sen toimeenpanevina yksikköinä olivat tie- ja vesirakennuspiirit. Seuraavassa vaiheessa tuli TVL, joka jakautui tiepiireihin ja keskushallintoon TVH. TVH:n tehokkuutta korostin aikoinaan siten, että kun TVH:ssa oli 200 henkeä, tarvittiin maastossa 70000. Kun TVH:n henkilömäärä nostettiin 700:aan, tarvittiin maastossa enää 15000. Vuonna 1972 TVL:stä irroitettiin lentokentät Ilmailulaitokseen, Myöhemmin lähti Vesistöosasto Vesihallitukseen ja viimeisenä Vesitiet Merenkulkulaitokseen. Rautatiet olivat lähteneet jo 1800-luvulla.
NO 6 / 30.09.2008Turun tiepiirillä oli 1950-luvulla hyvät suhteet päättäjiin, joten investoinneista parhaimmillaan lähes 60 % tehtiin piirin alueella. Oli kolme kovaa K:ta vaikuttamassa, Arvo Korsimo (maalaisliiton puoluesihteeri), Kauno Kleemola (useasti ministerinä) ja joku muu (Urho Kekkonen?). Esko Pekkarinen työskenteli virkauransa alussa Turun tiepiirissä ja kertoi aikoinaan, että eräänä perjantaina tuli puhelinsoitto. Sanottiin, että Oulussa on lastattu 2000 miestä junaan. Heille pitää löytää maanantaiksi yöpymispaikat, ruokailupaikat ja työmaat. Myöhemmin tapasin sisäisessä tarkastuksessa Pentti Jortikan, joka toimi samaan aikaan Turun piirin varastotehtävissä. Hän oli koko sen viikonlopun soitellut kaikki kaupat ja keskusliikkeet läpi tilaten patjapusseja, joku toinen oli etsinyt maatiloilta kuivia olkia ja kolmas käynyt vuokraamassa Nuorisoseurantaloja. Rahaa kuulemma haettiin henkilöautolla Helsingistä.
HJB / 30.9.2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti