Tapaaminen nro 28 / 14.5.2008

Paikka: Ravintola Old Baker, vastuuhenkilö MLe
Aika: 14.5.2007 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB

Tapaaminen alkoi jo Viiskulmassa, johon meitä kerääntyi neljä jo paljon ennen sovittua aikaa. Viiskulman liikenne näytti olevan jossakin määrin ongelmallista, ainakin etelän suunnasta tulevien kahden kadun ajojärjestys. Pieni liikenneympyrä, vaikka vain vähän paksumpi tolppa selkeyttäisi ajolinjoja. Mutta voiko historiallista Viiskulmaa muuttaa? Mielellään ei. Ajelkoot ihmiset varovasti.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen selvittämisestä on ehdotettu kansanäänestystä. Ei pidetty asiaa kovinkaan järkevänä. Asiahan on niin, että joistakin asioista on järkevää päättää valtakunnan tasolla, joistakin tonttikohtaisesti. Siinä välissä on sitten paljon. Toinen asia on sitten se, miten päätöksenteko organisoidaan. Jos olisi äänestetty siitä, kannattaako selvittää, niin suurin osa olisi äänestänyt olettaen, että syntyy yksi uusikunta ja se päättää entisellä tavalla asioista. Tällainen miljoonan asukkaan kunta olisi ”ammattipäättäjien” hallussa. Demokratia olisi vähintään kyseenalainen. Äänestys olisi maksanut yhtä paljon kuin itse selvitys. Ensin pitäisi selvittää, mikä on a) maakunnan, b) seutukunnan, c) kunnan ja d) kunnan osan rooli. Sen jälkeen voisi miettiä, miten päätöksenteko organisoidaan. Varmaan löytyisi useampia vaihtoehtoja. Sitten voisi pitää kansanäänestyksen siitä, mikä niistä olisi paras.

Viiskulmassa olimme myös ajaneet autokouluaikoina ja jopa insinööriajossa ajokorttia. Ainakin kahdella oli ollut opettajana Teekkarien autokoulun legendaarinen Eero Virtanen. Hänestä oli jokaisella useita omakohtaisia muisteluita, joita sattuneesta syystä en tässä toista.

Ilma oli sen verran kylmä, että teki mieli sisätiloihin, vaikka terassikin oli auki. Paikka löytyi pienen etsimisen jälkeen. Emme saaneetkaan sovittua seinävieruspöytää, koska ”vakio asiakkaat” hoidetaan ensin. Paikka on kai suosittu lounasravintola. Noin 9 eurolla söi ihan hyvin, mikä selittänee suosiota. Keskellä salia vain on huono keskustella pitkässä pöydässä. Siinä ei paljo kuulolaitteetkaan auta. Siksi sainkin toiveen tehdä hyvät muistiinpanot, jotta voisi edes jälkikäteen tietää mistä puhuttiin. Voin siis ihan hyvin lisätä omiani etenkin kun on jo vähän aikaa tapaamista kulunut.

Vieraaksi olimme saaneet entisen hallintojohtajamme Heikki Joustien. Hän on nykyisin VM:ssä kehittämisosastolla finanssineuvoksena. Hän kertoi lähteneensä kolmesti VM:stä viimeistä kertaa, mutta neljästi aloittanut siellä. Ensin tietenkin muisteltiin vanhat asiat. TVH:ta saatettiin käyttää myös maistereiden koulutuspaikkana. Asutushallitus oli kuulemma vastaavasti juristien koulutuspaikka. VM:n oli hyvä ottaa osaavia henkilöitä, niin ei tarvinnut itse kouluttaa.

Valtion ravitsemuskeskuksen historia käytiin läpi lyhyttä oppimäärää vastaavin tiedoin. Samoin muisteltiin muitakin samoihin aikoihin TVH:lle tulleita henkilöitä, kuten Jukka Hirvelää ja Antti Talvitietä.

Valtion hallinnon uudistamisesta saimme kuulla lyhyen yhteenvedon. Uudistaminen on kuin ”merisotaa”, jossa sekä maali että tykki liikkuu. HJ:n lentävä lause oli jo TVH:n aikana, että ”varikset on pidettävä lennossa”. Olisihan se tietenkin helpompaa suunnitella muutos kerran kymmenessä vuodessa, ja sitten toimia sen mukaan, mutta se ei vain nykyaikana onnistu. Eläkkeelle lähtö on uudistuksen jälkeen selvästi siirtynyt, mutta noin 2010 ja sen jälkeen näemme mielenkiintoisia aikoja, kun ”vanhat” häipyy ja uusia ei saada. Verot valtion maksettavaksi ei onnistu, vaikka miten tuntuisi hyvältä ajatukselta.

Aluehallintouudistus on yksi tärkeimmistä uudistuksista lähivuosina. ”Ellun ja Allun” synnyttäminen ei ole ihan helppoa. Alueorganisaatioita on nykyisin eri viranomaisilla 6-19, joten niistä jonkinlaisen koosteen muodostaminen ei ole aivan helppoa. Siitä tulee mieleen pääjohtajamme Jouko Loikkasen tokaisu ystävällemme THnen:lle vaikeahkon tehtävän annon yhteydessä, että pitääkö sen aina niin helppoa ollakaan.

Nykyinen ministeriöjärjestelmä johtaa sektoriohjaukseen, jossa kokonaiskoordinaatio jää heikoille. Asiaa yritettiin korjata ”politiikkaohjauksella”, mutta edelleen on parannettavaa. Keskusvirastojen asema on edelleen määrittelemättä. Ministeriöön niiden tehtäviä ei haluta siirtää, koska ministeriölle ei haluta operatiivista toimintaa. Maakuntaliitoille halutaan ohjausvaltaa. Aluksi ajateltiin yhtä aluevirastoa, mutta maakunnat haluaan erikseen ne osat, jotka ei heitä suuremmin kiinnosta. Siksi syntyi ”Allu ja Ellu”:

Yliopistouudistus on toinen merkittävä kehittämishanke. Vielä 1970-luvulla yliopistot olivat ”valtion virastoja” kaikkine varsin kankeine ohjaustapoineen. Tämähän merkitsi paikalleen jämähtämistä. Uudistuksen tarkoituksena on saada yliopistoista ”oikeushenkilöitä”, joilla on selkeästi sekä vastuuta että päätösvaltaa. Yliopistoista on tulossa valtionapuyhteisöjä. Tunnetuin lienee ns. innovaatioyliopisto eli TKK, HKK ja TaKK, joista ollaan tekemässä säätiötä. kokonaisuudessa uudistus pitäisi viedä läpi noin 10 vuodessa.

Seuraavan tapaamisen ajaksi sovittiin 12.8.2008. TeuP selvittelee paikkaa, jota ehdotettiin. Yhdessä kävelimme vielä pitkin Isoa Robaa, josta löytyi muutama liike vielä samoilta paikoilta kuin 1960 luvulla.

Hyvää kesää kaikille!

HJB / 24.5.2008

Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006

Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007

sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla

KOMMENTTEJA / JPOS / 29.04.2008

Niinhän tuo muisti pätkii. Mutta pari asiaa muistan (merkitty jäljempänä lihavalla).

Kun tulin TVH:hon 15.8.1965, toimisto oli nimeltään suunnittelutoimisto. Siihen aikaan Rahkosen veljekset istuivat samassa huoneessa Fabianinkadulla talossa, jossa nykyään on Metson pääkonttori ja Alko. Minulla on semmoinen epäilys, että siellä oli teknillis-taloudellinen toimisto, jonka päällikkönä oli kai Seppovaara. Veljekset, joista toinen luki ja toinen kirjoitti, laativat ohjeet liikennetaloudellisten laskelmien tekemistä varten. Löyly-Jussi laski veivattavalla laskukoneella ajokustannusten yksikköhintoja. Sovelsin ohjeita diplomityössäni talvella 1965–66, luultavasti ensimmäisenä ja luultavasti koemielessä. Diplomityöni kirjoitti puhtaaksi joku naishenkilö juuri Fabianinkadulla. Luultavasti noihin aikoihin Koljonen alkoi ripustella tiestötoimistolappua johonkin oveen. Pätäri oli jaostopäällikkö, joka ohjasi diplomityötäni. Rytilä oli kai myös jaostopäällikkö. OK oli Pätärin jaostossa. Aivan alussa, luultavasti loppuvuoden 1965, Tauno Ylinen istui pihanpuoleisessa kahden hengen huoneessa Leena Laaksosen, fiksun ja pitkähkön nuoren naishenkilön kanssa. Olin alkuun juuri tämän huoneen kahviporukassa mainittujen kanssa, mutta siinä oli kai vielä joku neljäs. Mainitsemassasi pienessä huoneessa pihan puolella ainakin syksyn 1965 istui Pietilän Matti, joka jossain vaiheessa muutti tietoimistoon. Minä perin huoneen häneltä jossain vaiheessa, ehkä kohta valmistuttuani (3.5.1966).

Tiestötoimistoa rupesivat vuonna 1966 suunnittelemaan Koljonen (joka hoiti jonkun toisen yli-insinöörin virkaa, ehkä Hakolan, joka oli Malassa), Pätärin, Rytilän ja Ossi Rahkosen kanssa. Tiestötoimisto saattoi aloittaa vuoden 1967 alussa. Suunnittelijat suunnittelivat itselleen toimiston, jaostot ja virat. Kuten mainitsit, Pätärillä oli tieverkkojaosto, Rytilällä liikennejaosto ja Rahkosella taloudellinen jaosto. Siihen kuvioon sinä lienet tullut.

Saara-Maria Löfberg oli toimistosihteeri ja hänen kanssaan samassa huoneessa (Koljosen ja myöhemmin minun huoneeni vieressä Unioninkadun puolella) Raili Rantanen. Saara-Maria ei varmaan kovin kauan enää tiestötoimistossa ollut. Rantasesta kai tuli hänen jälkeensä toimistosihteeri joksikin aikaa. En muista, kuka hänen jälkeensä tuli. Muutaman vuoden kuluttuahan tuli sitten tieverkkotoimisto samoihin tiloihin. Sinä muutit silloin taloustoimistoon, joka kai oli neljännessä kerroksessa

Tiestötoimiston tieverkkojaostossa olimme OK ja minä jonkinlaisia alueinsinöörejä. Joku kolmaskin oli, Pertti valmistuttuaan vähän myöhemmin, samoin Teuvo. Syksyllä 1966 Rytilällä oli toimisto Korkeavuorenkadulla. Olin tilapäisesti muutaman kuukauden hänen leivissään. Kyseessä oli Helsingin kaupunkiseudun liikenne-ennuste ja tieverkkosuunnitelma. Sitä voisi melkein pitää Helkon siemenenä. Ryynäsen Kalle oli teekkarina samassa projektimaisessa yksikössä. Ettei vain ELekin ollut. ELestähän tuli Rytilän seuraaja.

Sirpa Saarikoski ei ollut alkujaan piirtäjä, vaan konekirjoittaja, vaikka istui Vasaran ja Tanskan kanssa samassa huoneessa, josta myöhemmin tuli tieverkkotoimiston kahvihuone. Marjatta Mäkelää en muista. Sen sijaan oli piirtäjä Ilta Mäkelä, joka luultavasti oli Rytilän tai Rahkosen jaostossa, aluksi Ossin, joka kai aika pian lähti Maailman pankkin, sitten Jarkon. Ilta Mäkelän poika oli samalla kurssilla kuin minä rakennuslafkalla. Rakennusmestari Mauno Käyhkö oli kai Rytilän porukassa. Hän kuoli melko pian syöpään. Riitta Koski tuli konekirjoittajaksi Leena Laaksosen lähdettyä opiskelemaan. Riitta kirjoitti käsin kirjoittamani paperit koneella.

Rahkosten lähdettyä talousjaostoon tuli päälliköksi Juhani Laurila, jonka piti ansaita kannuksensa laatimalla käsilaskentaohje. Ettei vain olisi päässyt myöhemmin Suomen pankkiin töihin? Muut mainitsemasi henkilöt ovat ok. Manns kai kirjoitti nimensä kahdella n:llä.

Kovin on ajankohdat ja ihmiset kadonneet mielestä. Mutta yllättävän paljon sentään palautui mieleenkin. Jos muutkin sattuisivat muistamaan esim. omasta osuudestaan, saattaisimme saada kokoon jonkinlaisen palapelin noista tiestötoimiston ajoista. Tieverkkotoimistohan kai aloitti Heiskasen ikeessä (niin kuin Kotaluoto sanoi) 1.10.1975. Jos oikein muistan, itse aloitin toimistopäällikkönä 1.2.1976.

T. JPOS

HJB MUISTELEE 28 / ALOITUS TVH:SSA KESÄLLÄ 1967 / 1 / 28.05.2008 / 13.05.2008 / 19.05.2008

HJB / 19.05.2008

NO 1 / 28.5.2008 / 13.05.2008 / 19.05.2008 Opiskelut alkoivat olla siinä vaiheessa, että oli eduksi hankkia työpaikka, joka mahdollistaisi diplomityön tekemisen palkollisena. Osiossa 2 tätä jo muistelinkin.

Tiestötoimistossa aloitin kesäkuun alussa 1967. Toimisto oli Espalla viidennessä ja neljännessä kerroksessa. Viidennessä oli johto, taloudellinen jaosto ja tieverkkojaosto. Neljännessä oli liikennejaosto. Tosin jaostoilla ei ollut virallista asemaa, vaan kyse oli puhekielen termistä. Minulle kerrottiin koko tiestötoimistonkin syntyneen vähän samalla tavalla. Eero Koljonen oli sitä mieltä, että tiestöä pitää koordinoida aiempaa paremmin. Niinpä hän laittoi huoneensa oveen A4:n, jossa luki tiestötoimisto. Lappu poistettiin aina määräajoin, mutta Eero laittoi uuden. Lopulta se sai jäädä. Muistikuvani mukaan asia virallistettiin vasta vuonna 1967.

Eero Koljonen oli yksikön päällikkönä. Toimistosihteerinä oli Saara-Maria Löfberg, sittemmin pitkäaikainen kansanedustaja nimellä Paakkinen. Kanslistina taisi jo silloin olla Raili Rantanen, Saara-Marian jälkeen toimistosihteerinä, joka kuitenkin muutti aika pian Tikkakoskelle. Kakkosmiehenä ja aluksi liikennejaoston päällikkönä tulee mieleen Pekka Rytilä, joka siirtyi aika pian TKK:lle. Tieverkkojaostoa veti Ilkka Pätäri. Seuraavassa huoneessa oli OK, jonka kanssa minä jaoin huoneeni. OK siirtyi muutamaa vuotta myöhemmin Espoon palvelukseen. Isossa huoneessa oli toimistoapulainen Sirpa Saarikoski sekä piirtäjät Taina Tanska ja Mia Vasara. Mia Vasara siirtyi muutaman vuoden jälkeen koko päiväseksi tanssin ammattilaiseksi. Olihan hän valtakunnan ”ykkönen” flamengossa, nykyisin Valtion taiteilijaeläkkeellä. Käytävän toisella puolella oli muistaakseni piirtäjä Marjatta Mäkelä, joka muutti parin vuoden jälkeen Kanadaan. Samassa huoneessa oli Leena Laaksonen, joka lähti opiskelemaan (sairaanhoitajaksi?) eli taisin päästä läksiäisiin heti ensimmäisinä työpäivinä.

Edelleen käytävää eteenpäin mentäessä oli JPOS omassa pienessä huoneessaan. Sisäpihan puolen viimeisessä huoneessa oli apulaiskanslisti Helka Kekki ja myöhemmin konekirjoittajat Riitta Koski ja Marjatta Virtanen. Aivan perimmäisessä huoneessa oli myöhemmin ainakin TeuP, Rauno Heinonen, Matti Hakonen (Susi Kustaa), Erkki Becker (Kouvolan kaup.ins.?), Antti Kalliomäki (Tuusulan kunnanins.). Leila Puumalainen (Porvoon liikenneins.) oli myös vuonna 1967, mutta huonetta en muista, mutta tieverkkopuolella kuitenkin? Timo Heiskanen taisi olla taloudellisen jaoston puolella vielä 1967?

Taloudellisessa jaostossa oli paljon maistereita. Koska OK oli taloudellisen jaoston kahviporukassa, hän veti myös minut sinne. Taloudellisessa jaostossa taisi olla pomona muodollisesti vielä Ossi Rahkonen, mutta käytännössä hänen veljensä Jarkko Rahkonen. Ossi oli jo siirtynyt Maailman pankin leipiin. Jarkko oli myöhemmin Postin talousjohtajana. Insinöörejä olivat mm. MLe, Pertti Paukkonen ja Ronald Westermark. Jaoston suuren vaihtuvuuden vuoksi en muista keitä siellä oli juuri 1967, mutta mieleen tulee näin äkkiä sellaiset nimet kuin Jukka Rinne, Anna-Liisa Sirjamo (myöhemmin Sdp:n eduskuntasihteerinä), Rainer Kronman (SM), Marita Solla, Risto Hytti (MKH), Erkki Siivonen (VM) Reijo Vuorikallio (VTKK), Sinikka Salo (Suomen Pankki), Hannu Puhakka (konsultti), Hannele Laihonen (MMM), Pirkko Lumme, Juhani Laurila (Suomen Pankki) jne.. Osa ei varmaan ollut juuri aloittaessani, mutta ainakin myöhemmin.

Taloudellinen jaosto toimi maistereiden läpikulkupaikkana. Insinöörivirastona TVH maksoi maistereille huonoa palkkaa (huonompaa kuin insinööreille) ja siksi heidät ostettiin pian pois. Laskin kerran, että VM:n 10 budjettisihteeristä oli peräti 8 entisiä TVH-laisia, lähinnä taloudellisen jaoston henkilöitä. Tosin kuulin, että palkkakehityksen jarruna ei ollut TVH, vaan VM. Työmarkkinalaitos lienee laskenut, että jos TVH:ssa maksetaan maistereille paremmin, pitää maksaa myös koko valtion hallinnossa ja sehän olisi ollut kallista. Siksi oli taloudellisempaa ostaa pätevät henkilöt parempiin virkoihin muualle. TVH:ssa maistereiden uralla eteneminen oli aika heikkoa, kun ylempiä virkoja oli vähän. Palkkahan oli tiukasti sidottu virka-asemaan.

Liikennejaosto jäi vähän vieraammaksi, koska se sijaitsi eri kerroksessa. Rytilä vetäjänä istui kuitenkin viidennessä. Rytilän jälkeen oli vetäjänä ELe. Muista nimistä tulee mieleen ainakin Maire Kaartama, Mikko Jokinen, Bo Manns, Anita Lemmetty, Jaakko Pitkänen, Anna-Maija ja Mauno Käyhkö sekä Niilo (?) Torvinen, Veikko Miettinen, lisensiaatti Rossi, Jorma Virtanen (myöh. kaupunginjohtaja Kemissä) jne..

Tiestötoimistossa oli aiemmin ollut paljon tuttuja nimiä, joista tietenkin sain kuulla eri yhteyksissä. MP oli ollut aikoinaan tiestössä ja siirtynyt sitten tietoimistoon. Jorma Sipilä oli tehnyt gradunsa ja siirtyi sitten muualle, myöhemmin mm. Tampereen yliopiston rehtorina ja kanslerina. Tauno Ylinen oli ollut luomassa tiekortistoa ja siirtyi sittemmin VM:ään. Taisi siellä olla moottorina, kun valtio siirtyi viisivuotissuunnitteluun ja tietokoneiden käyttöön. Paavo Suhonen oli myös ollut. Hänen nimeään käytettiin tiestötoimistossa1960-luvulla liikenne-ennusteissa. Oli olemassa ns. Sutan-kerroin eli 2. Se riitti liikenne-ennusteissa tarkkuudeltaan melkein joka paikkaan. Toisin sitä joskus käytettiin neliöjuuren alla tai potenssissa. Ilta Mäkelä oli myös ollut aikoinaan tiestötoimistossa, mutta jo vuonna 1967 hän oli teknillistaloudellisessa. Jussi Sauna-aho oli liikkunut myös samoissa ympyröissä luomassa Rahkosen veljesten kanssa liikennetaloudellisia laskelmia. Hän oli myös minun opettajani TKK:ssa liikennetaloudessa.

Nyt 40 vuotta myöhemmin ei muistu mieleen aina edes kaikki silloin tärkeimmät henkilöt. Sen sijaan edellä on mainittu henkilöitä, jotka olivat vain pari päivää samassa yksikössä, mutta muistuvat mieleen jonkin erikoisen tapahtuman vuoksi.

HJB