Paikka:
Ravintola Savoy, vastuuhenkilö JPOS
Aika:
15.12.2015 klo 12.00
Läsnä:
JPOS, MLe, TeuP, ToE, JN, LAM ja HJB
Hip
hei hurraa! On 100. tapaaminen ja se antsaitsee vähän kunnioitusta ja
juhlavammat puitteet. Olimmekin saaneet vieraaksi ELi:n. Myös Hesari kunniotti
tapaamistamme ja julkaisi samana päivänä liitteen Älykäs Liikenne. Siitähän
mekin keskutelimme. Savoy oli valittu paikaksi korkeista hinnoistaan huolimatta.
Ensimmäisen
tapaamisen kokoonkutsuja JPOS aloitti tapaamisen kiittelemällä osanottajia innokkaasta
osallistumisesta. Eipä ole keskusteluissa kuolleita hetkiä syntynyt.
Tilaisuuden aloitimme nauttimalla kokoonkutsujan tarjoamat Stalhagen-oluet.
Olut perustuu siihen vanhaan olueeseen joka nostettiin Ahvenamaalla vanhasta
hylystä ja jonka resepti ja hiiva selvitettiin laboratoriossa. Olut oli
maukasta ja jälkituoksu vahva. Se tulee nenään edelleen yli 24 tuntia
nauttimisen jälkeen. Mutta onneksi vaikutus ei ole sama kuin Lammin ja Sysmän
sahdeilla, jotka aiheuttavat röyhtäyksiä ja jälkimaku tuntuu vielä viikon
päästä nauttimisesta. Keskustelujemme muistiinpanoja kiitettiin myös. Niillä
saa puolison hiljaiseksi, kun pystyy osoittaamaan, että kokoukseen on
osallistuttu ja asioista on keskusteltu paljon. Harvemmin on keskusteltu asian
vierestä.
ELi
kertoi tulleensa TVH:lle töihin vuonna 1979 eli Espalle tieverkkotoimistoon.
Rudukseen hän oli yrittänyt, mutta LW ei ottanut. Ennen oli valintaan TVH:llekin
tiukat kriteerit. Minäkin sain paikan vain, koska minulla ei ollut partaa. Olin
hakuaikana armeijassa. Hän esitti meille 20 kalvoa nykyisestä ja tulevasta
liikennesuunnittelusta ja erityisesti älyliikenteestä. Kun olen hidas lukemaan,
niin seuraava perustuu siihen, mitä muistan ja miten asian ymmärsin.
Vaikka
suuret muutokset ovat aina edessä, niin paljon on muutettu jo 2010-luvulla.
Sekä vuosien 2016 että 2017 alussa muuttuvat organisaatiot taas. LVM jakautuu
neljään osastoon, palvelu-, tieto-, verkko- ja konserniohjaus osastoihin.
Vuoden 2017 alusta tullee maakuntaitsehallinto ja Ely:t siirtynevät sinne. On
mielenkiintoista seurata, saavatko maakuntayksiköt verotusoikeuden? Rahoitetaanko
sitten perustienpitoa enää valtion rahoin lainkaan? Entä kehityshankkeet? Miten
käy päätäntävallan? Jääkö muuta kuin rahanjako?Jääkö päätieverkko valtiolle?
Entä rautatiet? Kysymyksiä on vielä enemmän kuin vastauksia. Noin isoon
remonttiin vuosi on lyhyt aika. Suosittelen, että maakunhallintoon otetaan
aluksi vain SOTE-asiat ja muita sitten myöhemmin. Jää näin enemmän aikaa
miettiä asioita kunnolla? Jokin aikakaavio pitäisi kuitenkin olla. Kaikki
kerralla johtaa katasrofiin? Onneksi olemme eläkkeellä ja ELikin jäämässä parin
vuoden päästä? Suosittelen varhaiseläkettä.
Tehokkuutta
pitäisi lisätä joka paikassa ja kaikissa vaiheissa. Autot taitaa olla vain 2 %
ajasta käytössä. Lisäksi auton kyydissä on vain 1,4 henkilöä eli 28%
mahdollisuudesta. Valtatie 3:lla on eteläosassa liikennettä arkisin noin 39 %
kapasitettista, joka lasketaan 24 tunnille. Minusta tuo paljon. Jos kaikki
vauvasta vaariin ajaisivat autoa neljä henkeä kyydissä 24 tuntia vurokaudessa,
niin autojen väli olisi vielä Suomen tie- ja katuverolla noin 800 metriä. Tilaa
on. Eli 100 %:n käyttöastetta saamme vielä vähän aikaa odottaa.
Minä
laskin 2000-luvun alussa käyttöasteen hiukan poikkeavalla tavalla. Nuo
vaatimattomimmat tiet eivät ole kunnossapidettävissä, jos käyttö on liian
suurta. Kyse ei siis aina ole kapasiteetista. Sorateille laskin niiden sietävän
500 autoa/vrk. Kevyt päällysteiset kestivät 1500 autoa/vrk, kestopäällysteiset
1500 autoa/tunti ja useampikaistaiset 6000 autoa/tunti. HCM tarjosi 2000 autoa
per kaista, mutta en ole nähnyt koskaan käytännössä niin suurta lukua. Tuo 1500
on sekin jo yli suuri.
Sain
seuraavan tuloksen piireittäin. Minut yllätti se, miten tasaisesti olimme osanneet
piirien tiet ”mitoittaa”. Keskimääräinen käyttöaste oli 10 % ja piirien +/-¨1,5
%. Laskelman voi tehdä sadalla eri tavalla ja silloin tuloksetkin vaihtelevat.
|
Käyttöaste %
|
|
U-piiri 11,7
|
|
Tu-piiri 10,9
|
|
KaS-piiri 10,0
|
|
Hä-piiri 10,8
|
|
SaK-piiri 8,5
|
|
KeS-piiri 9,4
|
|
Va-piiri 9,0
|
|
Ou-piiri 9,5
|
|
La-piiri 9,1
|
|
Kaikki 10,1
|
Ihannetilahan
on, että autot ovat kokoajan käytössä ja täynnä. Siihen ei varmaankaan
päästä,mutta tietotekniikka kyllä mahdollistaa tehostamisen. Yhteiskunta muuttuu
rajusti. Vuoden 2000 jälkeen erilaiset palvelut ovat kasvaneet 66 %,
konsultointipalvelut ovat kasvaneet noin 33 %. Teollissuus on supistunut 16 %
ja alkutuotanto 23 %. Olemme siis siirtymässä kohti palveluyhteiskuntaa. Mutta
voiko maa elää toistemme ”paitoja pesemällä”. Kyllä vientituotteita pitää olla,
jotta voimme ostaa ulkomaisiakin tuotteita?
On
hyvä, että liikenteeseen tulee älyä. Nykyisin näkee paljon kuljettajia, joilta
se puuttuu kokonaan. Ymmärsin niin, että tehokkainta on, jos ei liiku lainkaan,
vaan hoitaa asiansa verkossa. Toiseksi kuljettajalle jaetaan runsaasti infoa
päätöksentekoon. Kolmas on se, että autot ovat yhteiskäytössä. Neljäs on, että autoa
ohjaa tekniikka. Viides voisi olla laskutusjärjestelmät.
Nykyisin
jo aika moni asia hoituu verkossa, niin että ei tarvitse matkustaa paikalle. Mutta
paljon on vielä tehtävää. Tulevaisuudessa esim. lääkäri voi olla Intiassa ja
kone hoitaa kielen käännökset niin, että potilas ja lääkäri ymmärtävät toisiaan.
Tosin käännösohjelmat ovat vielä hyvin alkeellisia. Voi siis saada hoitohjeet
suoraan sängyn pohjalle. Lääkkeetkin tulee joukkojakelulla suoraan kotiin. Ja
vastaavasti monet muut asiat. Kaupassa näkee jo nyt myyjiä, jotka keräävät
hyllyistä tavaraa isoon kärriin, jossa on kymmenkunta laatikkoa tai kassia. Kyse
on varmaankin ostosten kotiin kuljetuksesta.
Infoakin
on aina jaettu. Liikennemerkit ovat olleet kai jo jossakin muodossa tuhansia
vuosia. Mutta tietoa on valtavasti ja sitä pitäisi saada juuri siihen
tarkoitukseen, jossa sitä tarvitaan. Eikä liikaa. Nykyisin kai joka autossa on
lämpömittari, joka varoittaa, jos lämpötila muuttuu liukkaalle alueelle. Näitä
kilkahduksia on paljon, mutta pitää saada tietoa myös ruuttuun tai jopa
tuulilasiin. Sen on oltava myös muodossa, jossa se ei sido liikaa kuljettajan
huomiota.
Yhteiskäyttöäkin
on on ollut. Muistan 1970-luvulta, kun Ivalossa ei vielä ollut Alkoa, vaan
juomat piti hakea Rovaniemeltä. Asia hoidettiin yhteiskuljetuksella. Taksin
kuljettaja hommasi auton täyteen, ja matkustajista oli aina yksi
keskussairaalan menijä, jolloin lasku matkasta voitiin osoittaa KELAlle. Erilaisia
autojen yhteiskäyttöjä on kokeiltu jo kauan, mutta miten saisi sen tehokkaammaksi?
Nykyisin taitaa autot olla vain noin 2 %:n ajasta liikenteessä? On käytettävä
tietoa, jotta autojen yhteiskäyttöä ja matkustajamäärää voidaan lisätä. Henry
Fordin pojanpoikakin on jo todennut, että autojen myynti alkaa olla tiensä
päässä. On älytöntä myydä niitä seisomaan pihassa tai hallissa?
Auton
automaattiohjauksesta kirjoitetaan jo lähes viikottain. Ei ole kaksinen temppu
järjestää niin, että kun em. lämpötilamittari kilkahtaa, niin samalla autolle
tulee kattonopeus? Taidetaan puhua nykyisin jo niin, että myyntiin nämä
itseohjaavat autot ovat tulossa parin vuoden päästä. Periaatteesaa taitaa olla
kaksi teknikkaa, satelliitti ja tiessä olevat laitteet. Nuo tulossa olevat
taitavat käyttää tien kaistaviivoja? Muoniossa taidetaan kokeilla lähiaikoina
tiehen asennettavaa kaapelia. Sateliitit ovat jo aika tarkkoja. Sen huomaa esim.
annetulta reitiltä poiketessa. Ilmoitus tulee jo muutaman metrin poikkeamisen
jälkeen. Se ei taida vielä kuitenkaan riittää?
Laskutusjärjestelmiäkin
on jo käytössä, esim bussilippu. Sekin pitää kuitenkin vielä ”leimata”, jotta
maksu tulisi suoritetuksi. On niitä järjestelmiä, joissa maksu lähtee tililtä,
kun ohittaa ”portin”. Pikkuostoksiin on tulossa tällainen ”vilautuskortti”? Nämä
ovat vielä yksikertaisia. Laskutusjärjestelmä voisi toimia, kuten puhelin. Maksat
tietyn kuukausimaksun ja saat sillä oikeuden matkustaa tietyn määrän. Joko
autolla bussilla tai junalla, miksei lentokoneellakin. Mahdollisuudet ovat
hyvin monipuoliset. Lisää mahdollisuuksia tulee kunhan saadaan vielä tuo henkilötunnuksen
sisältävä siru ihon alle? Koirilla kuulemma jo on.
Moni
meistä kysyi koemmeko me tämän? Kuten edellä käy ilmi, alkeellisessa muodossa
koemme varmasti. Muutos vain tapahtuu päivittäin ja siksi sitä ei aina huomaa. Toisaalta
pitää todeta, että tänään myydyillä autoilla ajetaan vielä vuonna 2050? Tosin
kaikki merkit viittaa siihen, että autoihin tulee elektroniikkaa sillä
vaudilla, että niiden käyttöikä on kohta sama kuin muillakin vastaavilla
vempeleillä eli viisi vuotta? Eli autoilun hinta ainakin kaksinkertaistuu, jos
poistoaika lyhenee. Sekin pakottaa yhteiskäyttöön.
Paljon
keskusteltiin muistakin asioista. Kaikkia en muista. Yksi oli se, että
väitetään, ettei hallitus käytä asiantuntijoita. Ehkä käyttääkin, mutta sanojan
mielestä vääriä. Yleisönosaston kirjoituksissa näyttää olevan trendi, että
niistä paistaa läpi, jonkun sidosryhmän kanta. Eli ovatko asiantuntijat enää
puoleettomia? Korkeakoululaitosta taidettiin muuttaa niin, että niiden on
kerjättävä rahoitus markkinoilta. Tuleeko tuosta lahjoituksesta rajoittava
tekijä kannanilmaisuun? Ei hyvältä näytä.
Muuta
kuinka nopeaa muutos on? Tehdäänkö myös virheitä? Varmasti tehdään. Vielä
muutama vuosi sitten vaadittiin, että kaikkien pitää siirtyä dieselautoihin,
koska niistä tule kai vähemmän hiilivetyjä. Nyt näkyy otsikoita, että kaikki
dieslautot tulee kieltää, koska niistä tulee haitallisia partikkeleita. Asioilla
tuppaa olemaan aina hyviä ja huonoja puolia. Käyttöönotettaessa korostetaan
niitä hyviä puolia eikä huonoista puhuta mitään. Ehkä ei ole ymmärretty?
Aurinkoenergiaa
ja tuulimyllyjä pidetään edullisina. Toistaiseksi niiden valmistamiseen on
käytetty energiaa enemmän kuin ne ovat tuottaneet. Mutta ne ovat pitkäikäisiä,
sanoi joku. Maalla naapurini rakensi itselleen tuulimyllyn muutama vuosi
sitten. Kysyin järkevyyttä, kun hän kävi hakemassa minulta rakennuslupaa. Sanoi,
että tuskin on, mutta pitäähän sitä harrastaa. Alussa myllyssä oli vaikeuksia
ohjausyksikön kanssa. Kun se alkoi toimia, pääsi hän televisioon. Mutta
muutamaa kuukautta myöhemmin siivet katkesivat ja nyt mylly on seisonut
käyttämättömänä ilman siipiä. Myllyn teho oli 25 kWH. Eli ei ihan pieni.
Sovittiin
seuraava kokous 14.1.2016 ja vastuuhenkilö on JN:
17.12.2015
/ HJB
