keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2015

Tapaaminen nro 94 / 28.4.2015



Paikka: Ravintola Kosmos, vastuuhenkilö JPOS

Aika: 28.4.2015 klo 12.30

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, ToE, JN, LAM ja HJB



Päivälleen 10 vuottaa sitten, tosin puoli tuntia aikaisemmin, kokoonnuimme JPOS:n kutsusta MLe, TeuP ja minä Kosmoksen ikkunapöytään ja sovimme lähes säännöllisistä tapaamisista kerran kuukaudessa. Nyt olimme Kosmoksessa kolmatta kertaa. Juhlan kunniaksi useimmilla oli kauluspaita ja solmio. Ohessa on muistio ensimmäisestä kerrasta:


Tapaaminen nro 1

Paikka           Kosmos

Aika              28.4.2005 kello 12.00, vastuuhenkilö JPOS

Paikalla         JPOS, MLe, TeuP ja HJB.

 Söimme neljän ruokalajin lounaan ja muistelimme vanhoja Tiestötoimiston aikoja.

 HJB

Eli siihen aikaan olimme vielä niin työorientoituneita, että muistiin kirjattiin vain tärkeimmät asiat ja nekin tiivistettynä.



Ryhmähän sitten laajeni jo seuraavassa kokoontumisessa Keilaniemessä Erkki Leiviskällä ja kolmannessa Sea Horsessa MP:llä.



Nykyisin lounaslistalla ei ollut enää tuota neljän ruokalajin annosta, mutta meistä useimmat ottivat 3 lajia ja siihen kahvin päälle, joten kai siitä neljä sitten tulee? Hinta oli 10 vuodessa noussut noin 50 %. Muistaakseni silloin hinta oli 27 euroa ja nyt kahvin kanssa 36 euroa.



Neljän hengen pöydässä me silloin 10 vuotta sitten kuulimme, mitä toiset puhuivat. Nyt olivat taustaäänet jo sellaisia, että hyvä kun oman puheensa kuuli. Ehkä mekin olemme muuttuneet. Aika monella on korvassa samanlaiset napit kuin CIA:n miehillä. Tuskin kuitenkaan ovat agentteja? Pöydän toisen pään keskusteluista en tiedä mitään.



Härän sisäfilee oli maukasta ja riittävästi maustettua. Tosin tuli taas mieleen se, että vanha teurastaja 45 palveluvuoden jälkeen ihmetteli, mistä ravintolat saavat nuo kaikki härät, koska hän oli teurastanut pitkällä urallaan vain yhden härän. Nautaahan nuo pihvit ovat. Kielitoimisto täytti juuri 70 vuotta. Onnittelemme. Härkä on kuohittu sonni. Härkiä käytettiin aikoinaan vetojuhtina. Ne olivat hevosta voimakkaampia ja kuohittuna suhteellisen rauhallisia. Ohessa on kuva häristä. Niitä pystyivät naisetkin visiittimatkalla hyvin hallitsemaan.



 

Mehän emme pitkään muistelleet menneitä, vaan heti ajankohtaisiin kysymyksiin. Useat meistä ovat ihmetelleet, miksi kaasuvoimalat ovat niin vihattuja. Ne ovat käyneet kannattomaksi verojen vuoksi. Kaasu tulkitaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Vaikka se ei tuota pienhiukkasia, niin hiilidioksidia se kyllä tuottaa. Päästöt ovat noin 2/3-osaa kivihiilen päästöistä. Kovin tuntuu lyhytnäköiseltä nuo voimaloiden rakentamiset. Nyt keskustellaan Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin voimaloiden purkamisesta. Eihän tuosta ole kovinkaan kauan, kun työssäni puuhasin noille molemmille tieyhteyttä. Siitä onkin helppo tehdä johtopäätös, että kuka uskaltaa investoida mihinkään kalliimpaan, jos ei tiedä, miten tuotteita verotetaan muutaman vuoden päästä? Esim. atomivoimalahan rakennetaan 40 vuodeksi. Noin kauan pitäisi nuo ympäristötekijät tuntea?



Kevät on jo pitkällä ja ensimmäiset Golf-kierrokset oli muutamalla jo takana.



Siltojen tärkeys muistui taas mieleen. Teitähän rakennettiin vain sen vuoksi, että liikenne pääsisi sillalle. Melkein tottahan tuo on. Silta oli aikoinaan kylän tärkein paikka. Sille kokoonnuttiin seurustelemaan ja tanssimaan. Se oli kylän tasaisin paikka ja usein ainoa. Eikä Olavi Virtakin laulanut niin upeasti, että ”minä soitan Sinulle sillalla, koska pellolla ei ole aitaa”? Tosin muutamat pitivät maitolaitureita vielä tärkeämpinä, koska niillä pääsi sateen suojaan. Muistelimme sitten, koska maitolaiturit tulivat Suomeen. Suurimmalle osalle Suomea ne tulivat varmaan silloin, kun maidon hevoskuljetuksesta siirryttiin kuorma-autokuljetuksiin. Laajalla maaseudulla se tapahtui 1950.luvun lopussa, jolloin päättyi myös pienten osuusmeijereiden taru. Ehkä lähempänä suurkaupunkeja oli laitureita jo aikaisemmin, koska kaupunkien maidon tarpeeseenhan tuo kuljetustarvekin perustui? Netti löytää vanhimmat laiturit jo 1940-luvulta.



Pankkien korot ovat nyt alhaalla. Jopa kolme kuukauden euribor on miinuksella, joten pankkien ei kannata tallentaa rahojaan muihin pankkeihin tai keskuspankkiin. Ne on saatava kaupaksi asiakkaille. Eli nyt on kuplan riski kasvamassa, koska kansa ostaa mm. osakkeita ja muuta velkarahalla. Eli kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat, mutta ovatko ne kestävällä pohjalla? Tuo velka on pystyttävä maksamaan, vaikka hinnat putoaisivat. Muistelimme miten meidän nuoruudessa olimme kateellisia, kun jollakin oli suhteita pankkiin ja sai asuntolainan jopa alle 10 %:n korolla. Edellisen laman aikana korot taisivat pahimmillaan olla yli 20 %. Määräaikaistalletuksellekin maksettiin jopa yli 14 %:n korkoa. Ennen tuota lamaa pankinjohtajilla oli kova työ kaupata rahoja. Minullekin soitti täysin tuntematon pankinjohtaja sunnuntai-iltana kello 20 ja tarjosi puolen miljoonan lainaa. Ainoa ehto oli, että ostan osakkeita ja annan ne laina pantiksi. En ollut tuon pankin asiakas. Pari vuotta myöhemmin koko pankkiketju katosi.



Kasku Alposta, Almasta ja Hilmasta sai meidät muistelemaan paria TVH:n Alpoa. Molemmat olivat ns. legendaarisia henkilöitä.


Päivällä emme tienneet sukellusveneestä vielä mitään. Sen sijaan olimme huolestuneet siitä, että oligargeilla on isot maa-alueet pitkin etelärannikkoa noin 100 km välein ja niillä asuintilat ehkä parille sadalle vihreälle miehelle ja myös helikopterikentät. Ilmatilaloukkaukset ovat usein toistuvia. Julkisuudessa on harvemmin puhuttu siitä, että 900 km/H liikkuva lentokone on koukatessaan Suomenlahdelta noin 3 minuutissa Seutulan kentällä. Jos se halutaan estää, on vastaan lähetevän koneen oltava Seutulassa kiitoradan päässä ja moottorit käynnissä. Kuopiosta ei hätiin ehditä? Taitaa puhe olla tärkein puolustautumisen muoto?


Seuraava tapaaminen on 19.5.2015 ja vastuuhenkilönä on MP. Paikka ja vieraskin jo ehdotettiin, mutta jätän sen sanomatta, jotta ei tule tungosta.



HJB / 29.4.2015