Tapaaminen nro 88 / 8.10.2014

                                                                             Täydennetty 11.10.2014

Paikka: Ravintola Suomalainen Klubi, vastuuhenkilö JPOS

Aika: 8.10.2014 klo 12.00

Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, ToE ja HJB

Olimme toista kertaa Suomalaisella Klubilla, nyt eri kabinetissa. Vieraaksi olimme saaneet entisen työtoverimme, Matti Hermusen, jonka työhuone on nykyisin TEMissä Aleksin ja Mikonkadun kulmassa. Mutta muutto Espalle häämöttää.

Vuoden 2015 TMAE on julkistettu ja virastot ovat aloittaneet YT-neuvottelut. Moni ihmettelee miksi. Toimintamenoihin on ehdotettu 165 M€ vähemmän rahaa kuin tänä vuonna. Lisäksi palkatkin vähän nousee. Niistä syntyy lisää vähentämistarvetta likimain saman verran. Koska useimmat virastot ovat nykyään ns. hallintovirastoja, on palkkamenojen osuus rahoista jopa 85 %. Eli juuri muita mahdollisuuksia supistuksiin ei ole kuin henkilöstön vähentäminen. Kun miljoonalla rahoitetaan noin 20 henkilöä sivukuluineen, niin tuo 300 M€ merkitsee noin 6000 henkilön vähentämistä.  Tosin budjettiesityksessä on laskettu vähennykseksi vain 4000 henkilöä, mutta iso luku sekin. Eipä ole ihme, että virasto toisensa jälkeen ilmoittaa YT-neuvotteluista. Eipä tuota isoa lukua ole julkisuudessa näkynyt kuin pilkottuna, koska jokainen virasto kertoo omista ongelmistaan. Eikö tuo luku ole noin 5 sellutehdasta?
Tämän lisäksi tulee vielä muut supistukset. Mm. perusväylänpidosta karsitaan reaalisesti lähes 100 M€, jonka työllisyysvaikutus on muutama sata henkilöä? Karsinta lienee pakko tehdä päällystystöistä, koska muut rahat on sidottu pitkäaikaisin sopimuksin. Valtio on siis aloittanut leikkaukset, mutta nämä ei vielä taida riittää?

TEM vastaa myös ELY-keskuksista. ELY-keskuksissa ongelmaa kasvattaa se, että samaan aikaan supistuvat myös EU:n rakennerahaston rahat. ELY:issä tuo supistamistarve on noin 700 henkilöä. Me tietenkin utelimme, että supistetaanko juustohöylällä vai prosesseja uusimalla? Huoli johtui siitä, että TVH:ssa oli pyritty henkilöstön vähentämiseen jo ainakin 30 vuoden ajan. Samaan aikaan muut virastot edelleen kasvattivat henkilömääräänsä. Esim. minun aloittaessa taisi Tielaitoksessa olla noin 50000 työntekijää ja eläköityessäni oli noin 700. No olihan sitä Tieliikelaitoksessa vielä noin 2500, jotka hekin ovat nyt jo Destiassa eli yksityisessä firmassa. Tosin nykyisin on paljon vähemmän. TEM:ssä neuvotteluja käydään. Jos ei löydy sopua ja tahtoa muuttaa prosesseja ja kohdistaa supistuksia sen mukaan, niin juustohöyläänhän sitä joudutaan?

Kävimme keskustelua julkisen sektorin velasta sähköpostilla jo ennen tapaamista. Keskustelu ei suuremmin jatkunut, koska LAM ei ollut paikalla. Mutta viimeisimmän Tilastokeskuksen raportin mukaan velka alkaa lähennellä jo 120 Mrd€ ja kasvaa edelleen vuosittain noin 10 Mrd€. Jos kasvua ei synny, on menoja edelleen supistettava noin 20 %. Mitä myöhemmäksi hoitotoimenpiteet jätetään, sitä varmemmin tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä. Eli ongelman hoitoon kuluu aikaa vuosikymmeniä. Elämme jo lastenlastemme rahoilla. Kreikan ongelmat poistuvat ehkä vasta vuosisadassa? Tuo toinen koulukunta on sitä mieltä, että ei velkoja koskaan pidäkään maksaa ja siksi voi hyvin elvyttää. Elvytyksen pitää kuitenkin olla investoivaa ja kellosepän tarkkaa työtä. Millainen hallitus pystyy kellosepän tarkkaan työhön ja ohjaamaan rahaa investointeihin, kun ei ole varaa pitää yllä hyvinvointia?

ELY:jen yhteistyö sekä sisällä että ministeriöihin ja keskusvirastoihin toimii kohtuullisen hyvin. Esim. Liikennevirasto järjestää kuukausittain yhteisen tapaamisen, jossa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja asioista. Tämä ei tosin toimi kaikilla sektoreilla. Ensimmäiset ELY-johtajat ovat määräaikansa työskennelleet. Uudet on nyt valittu ja entiset jatkavat, paitsi Antti Rinta-Porkkunen, jonka eläköityminen lähestyy.

Vanhusten hoidosta keskusteltiin myös. Kotihoitoa kannatetaan nyt siinä määrin, että jotkut ovat jo saaneet kutsuja infotilaisuuteen. Kokemustemme mukaan siirtyminen laitoshoitoon on iso riski. Jos se jää liian myöhäiseen, niin psyykkiset ongelmat voivat laueta ja aiheuttaa sitten muita sairauksia. Siksi laitoshoitoon pitäisikin päästä ajoissa ja terveenä, jotta ymmärtää ja jaksaa muutoksen. Siihen eivät paikat riitä. Niinpä laitoshoidosta on tulossa saattohoito. Asumme kiinteistöissä, jossa enemmistö alkaa olla eläkeläisiä. Siksi yksi vaihtoehto olisi palkat yhteinen hoitaja As.oy:lle, mutta siihen eivät kaikki suostu. Toimisiko tuo muutenkaan? Me teekkarikylässä asuneet tunnemme soluasumisen hyvät ja huonot puolet. Soluasuminen voisi olla yksi ratkaisu vanhuuden ongelmiin. Siinä tulisi ainakin tuo seurustelu hoidettua ja ehkä olisi vähän valvontaakin?

Euroopan liikennekäyttäytymisessä ei suomalaisten tarvitse yhtään hävetä. Yksittäisiä asioita on, joissa muualta löytyy parempaa käyttäytymistä, mutta kokonaisuudessa Suomessa toimii hyvin. Esim. Saksan moottoriteille ei kokemattoman pidä lähteä lainkaan eikä ainakaan iäkkäiden. Ja jos lähteekin, niin ohituskaistalle ei pidä mennä. Sinne voi mennä ainoastaan silloin, jos pystyy kiihdyttämään autonsa nopeasti yli 200 km/H. Siellä on edelleen vapaa nopeus ja ohituskaistalla ajetaan reilusti yli 200 km/H ja oletuksena on, että edellä ajavat väistää.

 

Autoista oli muutenkin puhetta. Kun kerroin ehkä korjauttavani vanhan, jolloin €/km tulee halvemmaksi kuin uuden osto, niin jotkut kertoivat vaihtavansa aina kun tulee tuhkakuppi täyteen. Tosin eivät polta, joten mitähän mahtoivat tarkoittaa? Nykyisissä autoissa on tuo vian etsintä aika ongelmallista. Lyödään piuha kiinni ja jos tietokone ei näytä, missä vika on, niin sormihan siinä menee suuhun. Toivottavasti ei ole kovin rasvainen? Sitten vai koeajetaan ja ihmetellään mistä tuo ongelma johtuisi. Laskuahan siinä joka tapauksessa kertyy vaikka ei vikaa löytyisikään.

Opiskeluaikoina oli tapana tehdä ulkomaan excursio. Siihen kerätttiin rahaa. Keinoja oli monenlaisia. Yksi jäsenistämme oli mukana, kun koeajettiin Mosse Eliteä. Konela taisi olla maksajan, kun autoa ajettiin yötä-påivää kuukauden ajan. Huoltoajat oli tietenkin pois. Autossa oli aina kaksi kuljettajaa ja Konelan huoltomies vikoja korjaamassa. Pari saattoi ajaa jopa vuorokauden yhtä mittaa. Yksi matka oli mm. Helsinki – Oulu – Helsinki – Tampere – Helsinki. Tuostahan tulee lähes 1600 kilometriä. Eli keskinopeus oli lähes 70 km/H. Jos kävivät syömässä ja kahvilla, niin ehkä vähän ylikin. Tätä kestotestiä käytettiin sitten markkinoinnissa. 

Taisi olla sama kurssi, joka osti parikymmentä Simca 1000 autoa edullisesti. Lisäksi ansioita tuli ajaessa muistaakseni 2 penniä/km siitä, että kyljessä oli mainos. Kestihän nuo aikansa, vaikka vääräleukaiset lauloivatkin, että ”Simcaa myydään joka viikko, palautuspäivä keskiviikko”.

 

Seuraava tapaaminen sovittiin 13.11.2014 kello 12:30 ja TeuP huolehtii paikan varaamisesta.

HJB / 9.10.2014