HJB / 13.5.2011
Taisi olla vuonna 1971, kun IP toi minulle tehtävän, joka koski lausuntoa rautateiden paikallisliikenteen korvaamisesta tiestöä käyttäen. VR:n paikallisliikenne oli ollut jo pitkään kannattamatonta suurella osalla verkkoa. Lisäksi taisi jo silloin olla ns. kiskobussit eli ”lättähatut” vanhenemassa. Oli pistetty pystyyn parlamentaarinen liikennekomitea miettimään, mitä pitäisi tehdä. TVH tunsi tiestön, joten siltä pyydettiin lausuntoa, miten tiestö voi korvata rautatiet milläkin rataosalla.
Rataosia taisi olla lähes sata eli melkein koko rataverkko. Minä aloitin tutkimisen rataosa kerrallaan. Katselin kartalta sekä rataa, tieverkkoa että asutusta. Pääsääntöisesti tilanne oli se, että bussipysäkille olisi lyhyempi matka kävellä kuin rautatieasemalle ja tie kulkee hyvin lähellä rautatietä. Löysin vain kaksi rataosaa, joissa olisi ongelmia.
Toinen oli Luumäki – Vainikkala, jossa radan läheisyydessä ei ollut tietä lainkaan. Paikallisliikenteen määrästä ei minulla kuitenkaan ollut tietoa, vaikka melkein kaikista muista rataosuuksista oli. Niinpä lausunnossa totesin, että kyseisellä osuudella voi syntyä ongelmia, mikäli Ladojen kunnostustehtaalla rataosan puolivälissä käy töissä henkilöitä, jotka asuvat Luumäellä. Muuten ei ole ongelmaa. Vainikkalaan pääsee vähän kiertäen, mutta välipysäkille kierto on huomattava.
Se toinen paikka oli Savonlinna – Huutokoski, jossa rata on rakennettu kaakosta luoteeseen ja tiet lounaasta koilliseen eli aivan erisuuntaisesti. Lisäksi asemien ympäristössä näytti olevan asutusta. Tältä osuudelta oli kuitenkin liikennemäärät tiedossa eli vain 5 henkilöä junaa kohden, joten ongelma ei koske kovin montaa, mutta heidän kannaltaan se on iso. Niinpä ehdotin, että miksi liikenne pitää hoitaa 100 tonnin junalla, kun se voidaan hoitaa kätevämmin pikkubussilla, joka on muutettu rata-autoksi. Eli alla on sekä kumi- että rautapyörät kuten VR:n rata-autoissa näytti olevan. VR:llä oli jopa henkilöautoja, joissa oli molemmat akselit. Nämä rata-autot voisivat kiertää joissakin paikoissa jopa kylän keskustan kautta ja palata sitten radalle.
Lausunto lähti Eduskuntaan ja pian tuli kutsu kuultavaksi. Silloin olin ensimmäistä kertaa Eduskunnassa ja vielä kuultavana asiantuntijana. IP lähti mukaan. Kuuleminen alkoi kello 16.15 ja päättyi noin kello 17. Esitin samat asiat kuin lausunnossa, tosin yleensä vain lyhyesti lausuntoon viitaten, koska oletin, että se on luettu. Kerroin ongelmia olevan vain noilla kahdella rataosuudella ja esitin myös ehdotukseni ratabussiksi. Se naurettiin maanrakoon samalla tavalla kuin muutamaa vuotta myöhemmin tekemäni ehdotus kaksikerroksisista junista.
Kysymyksiä myös tehtiin. Taisi olla Tampereen lähiliikenteestä joku kysyi, että eikö tiet ruuhkaannu, jos sinne tulee kaikki junan käyttäjät. Minä olin asian valmiiksi selvittänyt, joten vastasin, että jos junan käyttäjät siirtyvät busseihin ja ne ovat edes puolillaan, niin siirtyvä liikenne vastaa kahden tunnin aikana tapahtuvaa liikenteen kasvua. Tähän kasvuun siirtyvä liikenne hukkuu eikä sillä ole juurikaan merkitystä. Siihen aikaan liikenne kasvoi vielä 10 – 15 % vuodessa. Taisi olla VR:n henkilöstöjärjestöjen edustajat, jotka hyppäsivät pystyyn ja esittivät vastalauseensa. Lausuntoani pidettiin herjaavana. Minä vastasin sen olevan totuus ja esitin laskelmat. Tilanne rauhoittui, mutta oli kyllä katsellut, että karkuun en pääse, koska herrat olivat minun ja oven välissä.
Meidät oli kuultu ja läksimme pois. Sihteeri juoksi perässämme käytävään ja alkoi kysellä henkilötunnuksia tai ainakin syntymäaikoja. Kysyin tietenkin miksi? No meillehän pitää maksaa asiantuntijapalkkiot. Ennen kuin IP ehti sanoa mitään, minä ihmeissäni kysyin, että miksi, kun me saamme jo valtiolta palkan työstämme? Sihteeri kysyi vain, että eikö tarvitse maksaa. Minä vastasin, että en ole ennenkään kahteen kertaan laskuttanut työstäni. Niin jäimme ilman palkkioita. IP taisi olla eri mieltä, mutta ei kehdannut minua korjata.
Myöhemmin minua valistettiin, että komiteat istuvat aina vähintään 5 minuuttia normaalin työajan ulkopuolella, koska silloin maksetaan kokouspalkkiot myös valtiolta muuten palkkansa saaville. Usein kokoukset aloitetaan jo 6.55, koska silloin maksetaan yötyön vuoksi palkkio tupalana. Eipä minua ole sen jälkeen komiteoihin valittu eikä niissä kuultu. Minä en soveltunut joukkoon.
HJB / 2.6.2011
