lauantaina, syyskuuta 25, 2010

Tapaaminen nro 49 / 23.9.2010


Paikka: Ravintola Tapiola Garden, vastuuhenkilö OK
Aika: 23.09.20 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, ToE, JN ja HJB

Pitkästä aikaa olimme kaikki 9 paikalla kuka paremmassa kuka huonommassa kunnossa. Vieraaksi olimme saaneet entisen työtoverimme tiestötoimistosta eli Martti Tieahon. Martti vaihtaa ensi viikolla vaativimpiin tehtäviin ja siihen annoimme kokeneina hyviä ohjeita.

JPOS oli käynyt kesällä uudella mantereella karhuja hätistelemässä. Oli nähnyt niitä vain täytettynä, mutta jo sillä perusteella voi päätellä, että niin kookkaan vastustajan kanssa ei olisi kiva osua hippasille. Pari päivää aikaisemmin oli lehdessä juttua, että erästä emäntää oli karhu seurannut Äitsaaressa noin puolen kilometrin matkan 50 metrin etäisyydellä. Siinä on vaatinut hermoja (tai kipeitä jalkoja), ettei ole pistänyt juoksuksi. Siinä lähellähän karhu tappoi muutama vuosi sitten miehen, joka oli juossut tiellä emon ja pennun väliin.

Keskustelimme myös siitä, että entisessä Neuvostoliitossa asepalvelus suoritettiin aina vieraalla alueella kaukana kotoa. Silloin oli helpompi ryhtyä tarvittaessa kurinpidollisiin toimiin alueen asukkaita kohtaan. Suomessakin poliisit eivät varmaan mielellään ota tointa omalta kotiseudultaan? Tosin ennen oli toisin. MLE muisteli miten tanssilavalla oli ryyppäävä vakioporukka, joka odotti aina poliisi Issakaisen tuloa, joka kuskasi heidät maijalla kotiin, jonne oli lyhyempi matka kuin putkaan. Vakio lausahdus oli, että jollei Issakainen pian saavu, niin pitää ottaa taksi.

JN oli katkaissut akillesjänteensä Unkarissa ja kävellyt sikäläisen lääkärin diagnoosin jälkeen 5 viikkoa katkenneella jänteellä. Suomessa oli ortopedi jo kätellessä sanonut akillesjänteen olevan poikki. Nyt se on leikattu ja kepeillä kävellään noin 10 viikkoa. Näimme myös väri kuvan avatusta jalasta. Oli sen verran sokeeraava, että siirtyi aika nopeasti seuraavalle. Leikkaava kirurgi oli muuten 68-vuotias ja hoiti JN:n 2-tuntisen leikkauksen aamulla kello 8. Päivän mittaan oli vielä noin 5 muuta vaativaa leikkausta. Illalla kello 20.30 kirurgi oli vielä käynyt katsomassa, että kaikki on hyvin. Joillakin eläkeiän nosto on mahdollista? Muistelin itsekin, miten RUK:n loppusodasta palatessa viikon valvoneena heittäydyin riisumatta sänkyyn nukkumaan, mutta viereisen pedin kirurgi lähti kaupungin sairaalaan leikkaamaan potilasta. Lääkärithän ovat tottuneet tekemään 48 tunnin päivys-tyksiä?

Maakaasun verotusta aiotaan kiristää jopa viisinkertaiseksi. Ovatkohan päättäjät unohtaneet sen, että kaukolämmön hinta vaikuttaa maakaasun hintaan eli luuppi taas toimii? kaipa tuon kierteen katkaiseminen onnistuu sillä, että kaukolämmön hintaa nostetaan enemmän kuin veron vaikutus on, jolloin ei tarvitse sitten nostaa uudestaan, kun maakaasun hinta nousee?

Veihtivaaraa ja Martan leipäjuustoa (silloin karjalan piirakoita) muistelimme jo pari kokousta sitten. Nyt Martan haastattelu tuli Teemalta muutamaan kertaan uusintana ja osa oli sen jopa katsonut. Olihan meistä useampikin ollut prosessissa mukana. yllensä UKK:lta tulleet kansalaistoiveet tulivat ”tiedoksi” – sanalla varustettuna, mutta tässä luki ”toimenpiteitä varten”. TVH:ssa osattiin lukea rivien välistä ja myös kirjoittaa itse. ”Rivien väliin” – kirjoitaminen on kyllä resurssien tuhlausta. Kyllä asiat voisi kirjoittaa selkokielellä, jotta ei tarvitsisi tuntikausia miettiä, mitä todella on tarkoitettu.

Martti kertoi meille Espoon liikennejärjestelmän suunnittelusta ja omasta historiastaan. Martti oli jo keskikoulussa miettinyt, mihin pienessä maalaiskunnassa on mahdollisuuksia ja päätti siksi hakeutua työelämään. Tiemestaripiiristähän ensimmäinen työpaikka löytyi ja sieltä sitten Östersundomiin moottoritien maastotutkimuksiin. Muutaman vuoden jälkeen oli paluu Ähtäriin, jossa entiset luokkatoverit sovittelivat jo valkoista lakkia päähän Martin aloittaessa uudestaan kuudennen luokan. Aikanaan sitten elämä jatkui TKK:ssa ja siellä TKY:n puheenjohtajana. Sanoi joutuneensa kerran epäilyttävään tilanteeseen, kun Kalevi Sorsa oli vieraana ja teekkarit tietenkin käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja tarjosivat vieraalle kokonaisena paistettua sorsaa.

Espoon liikennesuunnittelun pohjaksi todettiin, että maapallo on syntynyt noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Pallon navat eivät ole olleet aina nykyisellä paikalla. Lehdessä oli joku aika sitten juttu, että navat siirtyvät nykyisin jopa metrin vuodessa. Tämän todistaa myös selvitys Fennoskandian sijoittumista leveyspiirien mukaan, mikä on esitetty oheisessa kuvassa (lähde: Geologian peruskäsitteitä).

Fennoskandia on noin 1000 miljoonaa vuotta sitten ollut jopa eteläisellä maapallon puoliskolla aivan päinvastaisella alueella eli lähellä nykyistä Antarktista. Muutoksiin pallon liikkeissä ei tarvita kovin suuria toimia. Rakennusosastomme päällikkö Eeli Kinnunen kertoi aikoinaan Etelä Espalla Lyylin baarissa, että saksalaiset olivat 1930-luvulla suunnitelleet kanavan kaivamista Välimerestä Saharan autiomaahan. Siellä on kuulemma alueita, jotka ovat merenpinnan alapuolella. He olisivat toimenpiteellä saaneet aikaan valtavasti uutta viljeltävää maata. Sahara olisi muuttunut ”sademetsäksi”. Negatiiviselle puolelle olisi tullut se, että maapallon painopiste olisi muuttunut niin paljon, että pohjoisnapa olisi siirtynyt likimain Pariisin kohdalle. Ovatkohan kiinalaiset laskeneet tämän rakentaessaan kolmenrotkon patoa tai venäläiset, kun kääntävät pohjoisen jokia etelään?

TKY:n aikoina vuonna 1972 opiskelijat esittivät vaatimuksen, että Espooseen on saatava Metro ja kunnallinen liikennelaitos. Bussifirmojahan oli kymmenittäin, mutta ongelma oli se, että aina bussia vaihdettaessa piti ostaa uusi lippu. Helsingin tapaista vaihto-oikeutta ei ollut. Tosin Helsingissäkin se onnistui pyytämällä rahastajalta vaihtolippu, jolla pääsi yhden kerran vaihtamaan. Myöhemmin Espoo osti firmoja yhden kerrallaan, mutta sillähän saatiin oikeastaan vain kalustoa. Asiakkaan ongelma ei sillä ratkennut. Ongelma ratkesi vasta, kun saatiin aikaan YTV ja sen seurauksena seutuliput.

Nyt Metro on rakenteilla ja Tapiola Gardenin edessä oleva iso aidattu alue on osa työmaata. Lisäksi läheisyydestä löytyy toimisto ja esittelytila, josta saa metroon liittyvää aineistoa. Valitukset siirsivät rakennustöiden aloittamista. Siitä koituu lisäkustannuksia. Julkisuudessa on puhuttu 100 miljoonasta eurosta. Lisäkustannuksia syntyy rakennustöiden siirtymisestä epäedullisempaan suhdanteeseen, rakennustyön aikaisista koroista sekä siitä, ettei investointi ole asiakkaiden käytössä. Lahdentie oli aikoinaan samaa suuruusluokkaa, tosin markkoina. laskin joskus, että vuoden aikaisempi valmistuminen toi yhtiölle säästöjä noin 60 Mmk. Mekanismihan toimii niin, että kun yhtiö saa tuotot vuotta aikaisemmin, niin se pystyy lyhentämään lainoja, jolloin korot pienenevät eli tulee tårta på tårta – vaikutus.

Kuntien vesilaitokset on nyt yhdistetty. Ei ollut helppoa, koska kunnat ovat eri tilanteessa. Helsin-gissä on tarve runsaisiin putkiston saneerauksiin, kun taas Espoossa on edelleen rakennusvaihe me-nossa. Helsingin veden hinta oli halvempi ja nousee nyt hinnastoja yhdistettäessä. Martin virka-aikana Espoossa on synnytetty viisi kunnallista liikelaitosta.

Visiot pitää olla, vaikka suhdanteet vaihtelevat. Lontoon pörssissä tehtiin jo 1920 suhdanne-ennuste joka on toteutunut kohtuullisen hyvin. Suhdanteissa toimii sykli, joissa joka toinen korkeasuhdanne on korkeampi ja joka toinen matalampi. Nyt ollaan pohjalla ja nousu sitä korkeampaa suhdannetta on varmaan alussa?

Päätöksenteossa on aina suuria vaikeuksia. Pääkaupunkiseudun kunnilla on vaikeuksia löytää yhteistä hyvää. Tarvitaan vahvoja päättäjiä, kuten esim. Jorvaksentien bussikaistoissa. Esko Pekkarinen niitä aikoinaan halusi maalaamalla ensin kapeammat kaistat, mutta Helsinki pisti hanttiin vaatien ensin perusteellista selvitystä ja syvällistä ajattelua. Sillä aikaa, kun Helsinki mietti mitä tehdä, Pekkarinen määräsi maalarit töihin ja hyvinhän järjestelmä toimi.

Teknisellä puolella on haluttu muodostaa kiinteistöverosta palvelumaksu, jolla rahoitettaisiin ka-dunpito. Valtiovarainministeriö ei valtion puolella hyväksy lainkaan tällaista korvamerkittyä rahoitusta eikä se ole oikein saanut kannatusta kuntapuolellakaan. Vain Turussa on valtuuston päätös, jossa kadun pitoon osoitetaan likimain saman verran rahaa kuin kiinteistövero tuottaa. Käytännössä katumenojen ja kiinteistöveron välillä kyllä jonkinlainen korrelaatio löytyy. Tosin poikkeuksiakin on.

Espoo on halunnut Kehä I:n päälle kantta Tapiolan ja Otaniemen väliin, mutta valtio ei osallistu kustannuksiin. Karhulassa kansi kaatui samaan asiaan jo noin 30 vuotta sitten. Nyt on Rovaniemellä jo kansi kai valmiina ja Hämeenlinnassakin oli vihkiäiset. Niissä valtio on ollut mukana, Rovaniemellä kai jopa rahoittanut hankkeen. Maan eri osia ei kohdella samalla tavalla. Eikä ole kohdeltu ennenkään. Tierahoja jaettiin pitkään työllisyysperustein ja siksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on paremmat tiet. Ylläkselle rakennettiin aikoinaan pysäköintialueet TVL:n rahoin. Kainuussa saneerattiin kirkonkylien keskustoja niin, että kustannusvastuuraja taisi mennä kaupan portaissa. Aikoinaan siitä kai valitettiinkin, kun Turun piirissä taisi olla käytäntönä, että yleisiä teitä päällystettiin, jos kunta maksoi bitumilaskut. Samaan aikaan pohjoisessa kyseltiin, olisiko mitään, mitä voisimme tehdä.

Lopuksi Martti totesi, että toiminnan filosofiana on inkrementalismi. Oli monelle outo sana eikä näytä oikolukuohjelmakaan tuntevan. Kuntien tulevaisuussanasto määrittelee sen näin:

”Inkrementalismi
Suunnittelun suuntaus, jossa keskeistä on suunnitteluprosessin eteneminen pienin askelin osaongelmasta toiseen, jotka on ratkaistava tässä ja nyt. Huomioi suunnittelun poliittisen ulottuvuuden ja vajavaisen tiedon ongelman. Aikaperspektiivi suuntautuu lähitulevaisuuteen. Alkusysäys Charles E. Lindblomin vuonna 1959 esittämässä termissä 'the science of muddling through'. “

Eli sehän on oikeastaan sama asia, jota tienpidossa noudatettiin 1970–1980 luvuilla. Toteutettiin pieniä paikallisia hankkeita siellä, missä oli pahimpia ongelmia huomioiden kuitenkin poliittinen ulottuvuus eli aluepolitiikka ja työttömyyden hoito. Ei vaan sitä silloin tiedetty.

Taloudelliset laskelmat otti jälleen esiin VTV:n tarkastaja Ari Hoikkala tarkastuskertomuksessaan. Näyttää siltä, että laskenta saa arvoa aina 20 vuoden välein. Tienpidossa ensimmäisiä laskelmia tehtiin jo 1930-luvulla, kun Turun tien suuntausta mietittiin. Varsinainen buumi oli 1970-luvun alussa, jolloin jokaiselta hankkeelta vaadittiin sisäistä korkoa. Tosin työttömyys oli peruste poikkeamiseen. Jo ennen öljykriisiä laskelmat unohdettiin, kun ne tuottivat hankkeita vain sinne missä oli liikennettä.

1980-luvun jälkipuoliskolla niitä taas heräteltiin ainakin Anttien Talvitie ja Piirainen toimesta. Niihin tuotoksiin kai nykyiset laskelmatkin perustuvat? Kolmostien suuntauksessa kyselin laskelmien perään, kun Rapolanharjun kautta tie olisi ollut noin 5 kilometriä lyhyempi eli aina edullisempi, vaikka olisi ollut 60 nopeusrajoitus koko matkalla. Sain vastauksen, että tässä ratkaisee tarkoituksenmukaisuus. Alettiin muodostaa hankekoreja ja niissä ei laskelmilla kai ollut merkitystä tai niitä ei ainakaan uusittu, vaikka kustannukset ja suunnitelmat muuttuivat. Ei niitä muuten laskettu aikaisemminkaan uudestaan. Yritettiin vain tiukentaa kuria pysyä kustannusarvioissa. Nyt ehkä alkaa uusi buumi? Ainakin Tervala sitä Rakennuslehdessä lupaili.

Huolestuneena mietimme myös huhuja, jonka mukaan Otaniemen rakennusosastoa ollaan lakkauttamassa ja opetus siirtyy Tampereelle ja Lappeenrantaan.

Seuraava tapaaminen onkin sitten numero 50 eli syntyykö vähän arvokkaampi tilaisuus? Vastuuhenkilöksi sovittiin JPOS, joka jo varmisti, että kaikilta löytyy solmio, koska niitä ei kuulemma enää saa narikasta. Päivämäärä on alustavasti 20.10.2010 kello 12.30.

HJB / 25.9.2010

- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla