HJB MUISTELEE 38 / KESÄ 1968 TIESTÖTOIMISTOSSA

2.5.2009

Tämän kirjoitin jo vuosi sitten, mutta liitän vasta nyt. Tässä alkaa olla tarve lukea kaikki tekstit ennen uuden kirjoittamista, jotta ei tulisi toistoa. Tästä eteenpäin onkin sitten ongelmia, koska en oikein pysty sitomaan tapahtumia tiettyyn aikaan. Opiskelu ja harjoittelupaikat olivat siihen hyvänä apuna.

Työpaikkoja oli 1960-luvulla runsaasti tarjolla. Olihan tienpidon rahoitus reaaliarvoltaan suurim-millaan. Minun ongelmani oli kuitenkin se, että asevelvollisuus oli suorittamatta. Tästä johtuen oli turha havitella vakinaista työpaikkaa ja niin säilytin teekkarin vakanssini. Neuvottelut Puolustus-voimien kanssa johtivat petipaikan varaukseen Korialla lokakuun puolivälistä alkaen. Sanoin itseni irti marraskuun alusta. Lokakuun kaksi viimeistä viikkoa olin yhtä aikaa varusmiespalveluksessa ja kesälomalla. Taisi kahden ”viran” yhtäaikainen hallinta olla laitonta, mutta tietojärjestelmät eivät silloin olleet ihan samalla tasolla kuin nykyisin.

Kesän töistä en paljoa muista. Susi-Kustaata taisin autella teiden numeroinnissa. Väestöennusteiden tekemistä taidettiin myös jatkaa, sillä tavoitteena oli koko Suomen päätieverkkosuunnittelu. Tiestö-toimistossa pystytettiin myös ns. alueinsinöörijärjestelmää, jossa yksi vastuullinen insinööri oli yhteyshenkilönä piireihin päin. Hänellä sitten oli apuna toinen henkilö. Minä olin tällainen apulainen. Silloin laskettiin jokaisen tiehankkeen taloudellinen kannattavuus ja minullahan siihen oli Kymenlaakson selvitysten perusteella hyvä kokemus.

Tiestötoimisto antoi lausunnon yleiselle toimistolle jokaisesta tieluokan muutoksesta. Erityisesti yksityisteitä haluttiin paljon paikallisteiksi. Olihan uuden tielain mukainen prosessi kylä- ja kunnanteiden siirtämisestä valtion vastuulle vielä kesken. MP työskenteli tämän ongelman parissa.

Perähuoneeseen siirtyneenä muistan myös, miten yhtenä aamuna ei puhelimeni toiminut. Se oli aivan mykkänä. Soittelin sitten toisesta puhelimesta keskukseen ja sieltä tilattiin asentaja. Hän sitten iltapäivällä ilmestyi, katseli vähän aikaa ja siirsi pistoketta 5 cm toiseen rasiaan ja sanoi, että nyt toimii. Oli siivooja tehnyt hyvää työtä ja pyyhkinyt myös puhelinrasiat. Oli vaan irrottanut pistok-keen ja työntänyt sen takasin siihen toimimattomaan. Sen jälkeen minä teippasin sen toisen piiloon. Lisäksi opin sen, että jos jokin laite ei toimi, niin kannattaa ensin katsoa, ovatko piuhat paikoillaan. Pätee vielä nykyisinkin. Nythän niitä onkin paljon enemmän.

Vuonna 1968 (aloitettiin kai jo vuonna 1967?) laadittiin myös ensimmäinen toiminta- ja talous-suunnitelma vuosille 1968–1972 ja sen osana tienpidon toimenpideohjelma. Varmaankin osallistuin myös sen laatimiseen, tosin hyvin pienellä osuudella. Jos oikein muistan, niin ”tarkastin” jokaisen hankkeen taloudellisen kannattavuuden. Kokemukseni perusteella siihen riitti vilkaisu liikennemääriin ja sisäiseen korkoon. Jos ei näyttänyt oikealta, niin sitten laskin itse. TTS:n laatimisesta vastasi erillinen tili- ja tarkastustoimisto. Tiestöstä taloudellinen jaosto laati myös yhteenvetoja. Tekijöinä taisivat olla erityisesti MLe ja THnen. Aluejaosto osallistui hankekohtaisiin selvityksiin.

Tienpidon suunnittelu oli kovin vaatimatonta vielä 1960-luvulla. Omat havaintoni ja muistot ovat olemattomat, mutta minulle on kerrottu, että tiehankkeiden budjetti laadittiin siten, että EKnen ja sihteeri sulkeutuivat kahvihuoneen komeroon, jossa säilytettiin valmiita tiesuunnitelmia. Niitä läpikäymällä valikoitui sitten budjetin uudet hankkeet.

HJB / 19.6.2010