Aika: 9.10.2008 klo 7.15 – 16.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP ja HJB
Päätimme lähteä tutustumaan Mobiliaan ja sen näyttelyyn ”TVH ja valtion tiet”. Samalla tarjoutui mahdollisuus tavata Hämeen piirissä nuori ystävämme Mauri Pukkila. Aluksi piti selvittää, edullisin matkavaihtoehto. Lähtöoletuksena oli 8 henkilöä. Junaa ja taksia suun-nittelimme ensin. Hinta osoittautui noin 250 euroksi ja lisäksi olisimme sitoutuneet tiukkaan aikatauluun. Toisena vaihtoehtona oli tila-auton vuokraaminen. Se olisi tullut maksamaan vähän alle 200 euroa ja haittana myöhäinen lähtö ja aikainen paluu vuokraamon aikataulu-jen vuoksi. Kaksi omaa autoa juoksevin kustannuksin olisi maksanut noin 150 euroa. Siis-pä päätimme lähteä omilla autoilla. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä lopulta lähtijöitä oli vain neljä ja junat seisoivat koko päivän. Junalla matka olisi siis peruuntunut kokonaan. Laskelma osoitti taas kerran myös sen, että juna ei pärjää laskelmissa muuta kuin silloin, kun matkustaa yksin ja määräpäät ovat aseman välittömässä läheisyydessä.
Matkalle lähdettiin HJB:n kotoa, jonne keräännyttiin kello 7.15. Lähtö niukasti viivästyi, kun innokas maastohiihdon harrastaja JPOS päätti käydä katsomassa, joko Paloheinän ladut ovat kunnossa. MLe noukittiin matkalta. Matka onnistui hyvin, sillä HJB oli käynyt katso-massa tärkeimmät ajolinjat ja jarrutuspaikat edellisenä päivänä fillarilla. Lahden väylällä näimme, mitä junaliikenteen takkuilu vaikuttaa tieliikenteeseen. Mateleva autojono ulottui Keravalle asti. Piirin uusissa tiloissa olimme muutaman minuutin myöhässä. Tiehallinnon edistyksellisyys paljastui jo ala-aulan vieraskirjasta, jossa edelliset kävijät elivät marras-kuuta.
Piiri muutti jokin aika sitten ns. Attilan taloon, joka oli saneerattu valtion virastojen käyt-töön. Tiejohtajan huoneessa oli menneisyyttä kuvaamassa MPu:n Viron komennukselta muistoksi saama rukki. Keskushallinnossa MPu oli 1990-luvulla herättänyt huomioita käyt-tämällä pöytäliina. Siihen oli tosin yksinkertainen syy, sillä pöytä oli niin huonokuntoinen, ettei sitä voinut kansainvälisille vieraille näyttää. Uskottavuushan siinä olisi mennyt.
Attilan käytävää
Noin tunnin aikana kuulimme tärkeimmät muutokset Tiehallinnossa. Lisäksi keskusteltiin Allun ja Ellun tulosta. Edellisenä iltana olimme teksti-tv:stä lukeneet AS TEHO:n irtisano-neen urakkansa. Emme tienneet sen koskettavan Hämettä. MPu kertoi hoitourakat kilpai-lutettavan nykyisin kolmessa piirissä eli Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Siitä ymmär-simme, että asiahan koskeekin sitten mitä suurimmassa määrin juuri MPu:n hallinnassa olevia urakoita. Asia oli kuitenkin sen verran akuutti, että siitä ei enempää keskusteltu.
Tiehallinnon henkilökunta on edelleen vähentynyt. Seuraavan neljän vuoden aikana eläk-keelle lähtee neljännes eli noin 200 henkilöä ja tahti jatkuu vielä seuraavina vuosina. Kun Destiassa on nykyisin noin 2000 henkilöä, niin vanhan Tielaitoksen henkilömäärä (noin 10000) on supistunut kymmenessä vuodessa alle kolmannekseen. Samaa ei voi sanoa kaikista valtion virastoista. Myöhemmin keskustelussa todettiin, että ministeriötaso on Suomessa selvästi muita maita raskaampi (Euroopan raskain) ja siellä pitäisi myös tehdä uudistuksia. Tavoitehan on, että kaikki operatiiviset päätökset pitää saada ministeriöistä pois ja ministeriö keskittyy strategiseen ohjaukseen.
Kolmen yhteistoiminta-alueen puitteissa toimiminen on onnistunut. Yhteen hiileen puhal-tamisen henki on hyvä. Strategiaseminaarit ovat tärkeitä yhteisen sävelen löytämisessä. Enää ei tunneta ns. ”mahtikäskyjä” vaan asioista todella sovitaan.
Tekeillä on yhtä aikaa kaksi isoa uudistusta. Väyläviraston perustamista vetää Mikko Oja-järvi. Se johtanee siihen, että myös osia lääninhallituksen töistä siirtyy Väylävirastolle. Osittain se on seurausta samaan aikaan toteutettavasta aluehallintouudistuksesta eli Tie-hallinnon näkökulmasta katsottuna ELLU:sta.
ELLU:n kuvioista aluetasolla on nyt keskusteltu jo paljon. Ihmetystä herättää se, että maa-kuntaliitoille on annettu suurehko rooli päätettäessä aluejaoista. Maakuntiahan on nykyisin vielä 19 ja niistä muutaman kuntaliitoksen jälkeen pienimmät saattavat muodostua kah-desta kolmesta kunnasta. Maakuntien mahdollisuus päättää joistakin asioista voi johtaa siihen, että tienpidossakin voi olla erilaisia käytäntöjä maakunnasta riippuen. Se ei tien-käyttäjän kannalta ole oikein.
Tienpidon rahoitusta käsiteltiin vain lyhyesti. Niukkahaan se tietenkin on. Lehdistössä he-rätellään keskustelua siitä, että suuret hankkeet vievät kaiken rahan. Jos kuitenkin katsel-laan valtakunnallisia kohteita, niin ei niitä ole kuin muutama huono tie. Kaikki muut kohteet ovat enemmän paikallisista lähtökohdista tarpeen. MPu:n mielestä toimivan joukkoliiken-teen aikaan saaminen tuntuu olevan tuskan takana. Jos sitä ei saada hoidettua suurissa kaupungeissa, niin miten se onnistuu pienemmissäkään? Viime aikoina ei joukkoliikenteen yhteydessä ole puhuttu lainkaan matkojen porrastamisesta. Ei raskasta ja kallista kalustoa voi hankkia vain kuljettamaan ihmisiä tunnin sisällä aamulla työpaikalle ja illalla takaisin. Eikä se ole järkevää kuljettajien palkkaamisen kannaltakaan. Tosin nykyisin työmatkalii-kenteen osuus matkoista on vähenemään päin vapaa-ajan ja harrastusmatkojen vastaa-vasti lisääntyessä. Mitenkähän tähän vaikuttaisi kauppojen vapaa aukiolo?
Juha, Matti, Teuvo, Mauri ja Heikki
Mobiliassa (http://www.mobilia.fi/fi/index) olimme edelleen vähän myöhässä, mutta muse-on johtaja Kimmo Levä oli kuitenkin meitä vastassa ja oli varannut meille aikaa peräti 3 tuntia. Saimme hyvän esityksen Mobilian toiminnasta, palveluista ja periaatteista. Lisäksi pääsimme tutustumaan kokoelmahotellin tiloihin, jotka eivät ole yleisölle avoinna. Enem-män tietoa löytyy Mobilian kotisivuilta, joihin kannattaa perehtyä ajan kanssa.
Kimmo Levä
Mobilia on valtakunnallinen erikoismuseo, jota ylläpitää säätiö, johon kuuluu 28 taustayh-teisöä. Pinta-alaa on nyt noin 9000 neliötä ja lisää on suunnitteilla, mm lasinen autotalli/-hotelli, josta yksityiset voivat edullisesti vuokrata tilaa museoautoilleen. OPM:n ja LVM:n avustukset ovat hyvinkin tarpeen. Museoille luovutetaan mielellään kaikenlaista aineistoa oletuksella, että siellähän ne ovat ilmaiseksi hyvässä turvassa. Käytännössä säilyttäminen aina maksaa, teki sen kuka tahansa. Museoidenkin toiminnasta pääsylipputulot ovat vain noin 5 %:n luokkaa. Muu osa on rahoitettava muualta. Näyttelytoimintakaan ei ole kanatta-vaa, vaan vaatii tukea.
Mobilian palvelut on ryhmiteltävissä viiden otsikon alle:
• Mobilia hoitaa historian (kokoelmien säilytyspalvelut)
• Mobilia elämys (näyttelyt, tapahtumat, ravintola- ja kokouspalvelut, oheispalvelut)
• Mobilia service (museoautojen huolto ja kokoelmien järjestelypalvelut)
• eMobilia (sähköiset palvelut)
• Mobilia yhteisö (Mobilia säätiön taustayhteisöpalvelut)
Näistä ravintola on erillinen yksityinen yritys. Se kuitenkin hoitaa osan museonkin toimin-nasta. Mobilian liikevaihto on noin 1,2 M€. Tästä taustayhteisöjen museotoiminnan hoita-minen on noin 350 000 €, kokoelmahotellin osuus noin 380 000 € ja materiaali ja kunnos-tuspalvelujen osuus noin 250 000 €. Museon kävijämäärä on yli 30000 kävijää vuosittain. Piha-alueella liikennepuistoa käyttää noin 6000 lasta vuosittain.
Liikennepuisto
Vuosittaisten näyttelyjen teemat on sovittu viideksi vuodeksi. Ensi vuonna aiheena on kou-lutie, jota koskevia muistoja kysellään parhaillaan, joten kaikki vaan vastaamaan oheisesta nettiosoitteesta. ( http://www.mobilia.fi/fi/koulutiella ). Toinen mahdollisuus osallistua liittyy TVH:n kuva-arkistoon (http://193.65.230.13/mobiliaaula/ ) ja kai muuhunkin kuvamateriaa-liin. Niissä on mahdollisuus antaa lisätietoa ja kommentteja. Kun olet kirjoittautunut sisään, niin anna haku termiksi *.* ja saat kaikki kuvat selattavaksi. Kuvia on arkistossa nyt 1600, mutta kaapeista löytyy vielä yli 30000 lisää, jotka ilmestyvät käyttöömme ajan kanssa. Kommenttien anto on tärkeää, koska pelkkä kuva ei aina kerro kohteesta riittävästi anna. Tekstit menevät julkisuuteen ”sensuurin kautta”, joten turha ujostella.
Muita esille tulleita asioita olivat mm. se, että historiallinen ei ole samaa kuin keräilyarvo. Historian kannalta on tärkeää kuvat yleistä käyttöä, kun taas keräilijät arvostavat harvinai-suuksia. Siksi Mobilaan eivät kelpaa harvinaiset esineet, joiden käyttö on jäänyt olematto-maksi. Mieluummin otetaan todella käytössä kuluneita esineitä. Niitä ei kunnosteta uuden veroiseksi, vaan pyritään turvaamaan niiden säilyminen luovutuskunnossa.
Kierroksella kokoelmavarastossa JPOS löysi oman huoneensa seinällä olleen kartan (kart-toja tosin oli TVH:ssa kaksi, joten voihan tämä olla se toinenkin, koska piirroksia ei kartas-ta löytynyt).
Juha ja kartta
Kokoelmahotellissa oli paljon muitakin muistoja herättäviä asioita. Esineet ovat pakattu silkkipaperiin ja varasto on palosuojattu sekä kosteudeltaan säädelty. Näin turvataan esi-neiden säilyminen.
Esinevarasto
Ryhmä kuva otettiin TVH:n karhun edessä. Tässä on ehkä syytä muistuttaa miksi koneis-sa oli tunnus TVH, vaikka ne olivat TVL:n käytössä eri piireissä. Asia juontaa kalustorekis-teriin eli koneet olivat TVH:n koneosaston kirjoissa keskitetyssä rekisterissä.
Ryhmä ja karhu
Piha-alueella katselimme muistoja herättäviä toimisto- ja majoitusparakkeja. Tosin ne olivat kooltaan vähän suurempia kuin, mihin me olimme majoittuneet. Sen sijaan näyttelystä sisätiloista löytyi samanlainen 8 hengen parakki.
Näyttelyyn ”TVH - valtion tiet” ehdimme tutustua kiireellä sillä kotiin piti ehtiä sovittujen ta-paamisten vuoksi ajoissa. Näyttelyn teksteissä tosin huomasimme epätäsmällisyyksiä. Vaikkapa teiden numerointia koskeva teksti, jossa todettiin numeroiden ilmestyneen pää-teille joskus 1930-luvulla ja seuraavan ison muutoksen olleen vuonna 1996. Suurin uudis-tus eli kaikkien teiden numerointi vuonna 1968–69 jäi huomiotta. Tehtiinhän sen koor-dinointi samassa huoneessa, jossa olivat mm. ryhmästämme TeuP ja HJB, käytännön työn tekijänä oli legendaarinen teekkari Susi-Kustaa. Muutamia muitakin vastaavia puuttei-ta osui silmään. Moottoriteiden vihreät opasteet taisi myös olla ajoitettu liian aikaiseksi. Näyttely oli mielenkiintoinen ja muistoja herättävä. Se sisälsi paljon esineitä, joiden kaltai-sia itse olimme aikoinaan käyttäneet. Näyttely on avoinna lokakuun loppuun, joten vielä ehtii käymään. Ajo ohjeet löytyy Mobilian sivuilta. Ne ovat tarpeen, sillä Vehoniemen har-julla on ”kilpaileva” joskin suppeampi näyttely, joka keskittyy enemmän autoihin. Mobiliaan on kyllä hyvät opasteetkin.
Liikennealan museiolla on yhteinen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jonka voi tilata (ja lukeakin) ilmaiseksi esim. osoitteesta www.trafiikki.fi . Suosittelen ainakin nettilukemis-ta. Sillä tavallahan säästyy paperia ja ilmastoa.
Paluumatka sujui joutuisasti. Ohiajaessa vilkaisimme myös Mierolansalmen sillan kupee-seen rakennettua yksityistä alikulkua. Siinä päätie jakoi tontin pahasti kahteen osaan. Talo oli eri puolella tietä kuin järvenranta. Tontin omistaja maksoi sillan korjauksen yhteydessä rakennetun oman alikäytävän ja nyt hänellä on rantatontti. Asiasta kertoi mm. Hämeen Sanomat 26.8.2008.
Kehä III:lla näimmekin sitten ns. neljän ruuhkan. Se ei ollut se Joensuun versio 1960-luvulla, jossa oli neljä autoa peräkkäin. Pahimmin se puri Tuusulan väylän rampissa, jossa oli onnettomuuden vuoksi ainakin satojen metrien seisova jono. Oivalsin tilanteen liian myöhään enkä enää uskaltanut tehdä kaistanvaihtoa sulkuviivojen yli, etenkin siellä pyyhki rekka toisensa jälkeen noin 80 km/H nopeudella. Tuusulan suuntaan kääntyminen kuiten-kin onnistui ja niin pääsimme kohtuullisen helposti kotiin kiertämällä Koivuhaan kautta. Ko-tiin päästyä radio kertoi, että onnettomuuspaikka on saatu raivattua, mutta jonojen usko-taan vielä vaikuttavan jonkin aikaa. Ihan oikein eli ruuhka tilanteessa jonot saattavat säilyä vielä tuntikaupalla, vaikka aiheuttaja on poistunut.
Seuraava tapaaminen järjestetään viikolla 46. HJB selvittää sopivan ajan ja valitsee paikan kahdesta ehdotetusta vaihtoehdosta.
¨
Tästä jorinasta tuli nyt pitkä, mutta kestihän tapaaminenkin koko päivän eli tuntui ihan siltä, kuin olisi töissä ollut, totesi JPOS. Asioita olisi ollut pidempäänkin raporttiin, mutta paljon on korjattavissa seuraamalla Tiehallinnon ja Mobilian internet-sivuja.
HJB / 11.10.2008
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
