Aika: 11.4.2007 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe ja HJB
Suomalainen Klubi (http://www.klubi.fi/www/) on vanha ja arvokas ympäristö. Ohjeeksi olimme saaneet pukeutua vähän arvokkaammin, jotta emme karkota klubin varsinaisia jäseniä.
Hallitus antoi 1.4.2008 Eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon ja niinpä mekin olimme pyytäneet vieraaksi ELi:n LVM:stä esittelemään ko. asiapaperin. Selonteon julkisuus jäi kohtalaisen niukaksi, koska medialla oli muita tärkeämpiä uutisia. Valitettavasti monet joutuvat luopumaan rakkaasta harrastuksestaan, koska puutarhanhoito sai keskusteluissa aivan uuden merkityksen.
Selonteko löytyy LVM:n sivuilta osoitteesta http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=91&channelitemid=17488&channelid= (Selonteko löytyy myös på svenska). Toinen merkittävä paperi on aluehallinnon uudistus, joka löytyy VM:n sivulta http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20080402Alueha/Aluehallinnon_uudistamishanke_vaeliraportti.pdf. Muita ajankohtaisia asioita ovat Liikennehallinnon kehittäminen ja Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuselvitys.
Selonteosta saimme hyvän esityksen, kalvoista nipun paperilla sekä sähköpostiin vielä PP -esityksen kokonaan. Seuraavassa hyvin tiivis listaus noin 30 kalvosta.
Selonteosta sovittiin jo hallitusohjelmassa ja niinpä sen tekikin lähinnä ministeriryhmä ihan itse. Selonteolla pyritään löytämään uusi väline infrapäätösten saamiseksi pitkäjänteisemmäksi. Tosin hallituksen päätöksethän ei sido seuraavaa hallitusta juuri keskeneräisten loppuun viemistä enempää. Selonteossa on kaksi yli muiden käyvää asiaa eli elinkeinoelämän ja talouden kasvun tukeminen ja ilmaston muutoksen ongelmat. Ensimmäinen on välttämätön jälkimmäisen rahoittamiseksi.
Suomessa on pitkät kuljetusmatkat, joten koko logistiikkaketju pitää saada hoidettua hyvin. Viime aikoina ovat tulleet esiin erityisesti puuraaka-aineen kuljetukset tehtaalle. Venäjän puutullien nousu pakottaa hakkuut Suomessa entistä pehmeämmille alueille. Tosin niillä alueilla varmaan ei ole yleisiä teitä? Ainahan niitä hyviä syitä löytyy. EU:n komission päätöksessä on annettu Suomelle 16 %:n päästöjen vähennystavoite (vuoteen 2015 mennessä?). Kun otetaan huomioon, miten hitaasti autokanta uudistuu ja miten liikennemäärät samalla lisääntyvät, on tavoite erittäin haasteellinen. Keskustelussa ehdotettiin lentoliikenteen vastuulle pääosaa, koska sen päästöt syntyvät ilmakehän ylimmissä kerroksissa, joten niiden vaikutuskerroin on suurempi. Tosin uutisissa äsken Finnairin tiedottaja sanoi, ettei sillä ole väliä, missä korkeudessa päästöt syntyvät.
Raiteet ovat tukossa ja yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin raiteiden yksisuuntaistamista nykyisen vuorottelun sijaan. Harva verkko tosin saattaa estää. Tavara liikenteessä voisi jotain onnistuakin. Henkilöliikenteessä ei varmaan Kirkkonummelaiset pitäisi siitä, jos kotimatka illalla pitäisi tehdä Hyvinkään ja Karjaan kautta?
Pitkäjänteinen päätöksenteko on tavoitteena, mutta miten siihen olennaisesti liittyvän rahoituksen saisi hoidettua. Liikennerahastoihin ei olla vielä valmiita. Joukkoliikenne. kevytliikenne ja turvallisuus ovat myös huomioitu, mutta melu on yllättäen jäänyt koko selonteosta pois. Selonteossa on esitetty vaalikaudella aloitettavat hankkeet sekä erikseen vuoden 2011 jälkeen päätettävät hankkeet. Lehdistössä on näkynyt pitkät listat, niistä hankkeista, jotka eivät selontekoon ole mahtuneet.
Selonteossa on listattu joukko tiehankkeita kustannusarvioineen. Niistä kertyy vuoden 2011 jälkeen kustannuksia lähes 3,5 Mrd€. Vuoden 2008 rahoitus on vajaa 300 M€, joten hankelista vie tällä rahoitustasolla kaikki rahat aina vuoteen 2023 asti. Vähän uusia innovaatioita ja kustannusten nousuja, niin hankejoukolla ollaan vuodessa 2030? Mahtaako päättäjät huomata, että heidän jo nyt äärimmäisen tärkeinä pitämiin hankkeisiin voidaan palata ehkä vasta 2030-luvulla, jolloin ne eivät ole enää tarpeen? Rahoitustasoon pitää saada siis korjaus, mutta mistä? Jos väestö keskittyy edelleen suurimpiin keskuksiin, niin investoinnitkin pitäisi suunnata sinne eli pitkän tulevaisuuden tarpeeseen eikä nykyhetken ongelmiin?
Helsingin ruuhkamaksuselvitys on alkamassa ja valmistuu kesällä 2009. Taustaryhmään on valittu peräti 30 eri tahoa, joten suunvuoroa ei taida kaikki joka kokouksessa saada? Asiassa on paljon selvitettäviä asioita. Mitä maksulla tavoitellaan, ohjausta vai rahan keruuta? Miten järjestetään edullisesti keräys? Ehkä joka autoon ”sim-kortti” on tulevaisuudessa se halvin tapa? Tätähän Weckström ehdotti jo 2000 luvun alussa. Aluksihan voisi tietenkin säädellä liikennettä nostamalla pysäköintimaksuja tai poistamalla kadunvarsipaikkoja. ”Puomijärjestelmä” johtaisi asuntokatujen käyttöön ja jos se tukittaisiin, niin sitten asuntoalueiden välinen liikenne kiertäisi ja paljon. Ystävämme OA ehdotti Hesarissa jokin aika sitten autoetujen poistamista, koska pääosahan ajaa keskustaan firman autolla. Sillä voisi olla myös liikenneturvallisuutta parantava vaikutus, sillä firman autolla ajalleen kovin huolettomasti. Työmatkavähennys verotuksessa johtaa maankäytön hajaantumiseen. Ihannetilahan olisi, että asunnot ja työpaikat olisivat kävelyetäisyydellä.
Aluehallinnon uudistamisessa aluetaso hoidettaisiin kahdella valtion virastolla, Allulla (hallinto ja luvat) ja Ellulla (elinkeinot ja liikenne), kuten niitä Hesarissa nimitettiin. Tavoitteena on ”tehostamisen” lisäksi aluehallinnon koordinaation parantaminen. Kuvasta ei ilmennyt keskushallinnon roolia, joka lienee vielä epäselvä. Liikennehallinnon uudistamisessa puuhataan yhteistä väylävirastoa. Silloin LVM:n alaisena olisi Liikennevirasto, Liikenteen innovaatiokeskus ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Miten ne sijoittuvat ja mikä niiden rooli olisi uudessa mallissa? Samoin auki on aluejako. Hesarin mukaan virastot kattaisivat kuitenkin yhden tai useamman maakunnan. Tiehallinnon näkökulmasta tuntuisi oudolta nykyistä tiheämpi aluejako. Kaikkea asiantuntemusta ei ole järkevää sijoittaa kovin monelle alueelle. Ratkaisuna olisi joko alueiden yhteistyö tai keskittäminen johonkin. Ei ”suurten siltojen rakennuttamista” voi olla joka alueella. Aikatauluna on vuoden 2010 alku. Tuntuu todella tiukalta. Voihan sen tosin hoitaa niinkin, että niputetaan nykyiset virastot kokonaisena johonkin ja tehdään työnjakoa ja organisaatiota vasta myöhemmin?
Ruokailun yhteydessä tarjoilija esitti kysymyksen, mikä on väärin Airoa kuvaavassa taulussa. Lupasi oikean vastauksen keksijälle Marskin ryypyn. Sehän meidät innoitti keksimään ainakin sata virhettä. Mikään niistä ei kuitenkaan ollut ”oikea”. Kun vastaus meille paljastettiin, niin selvähän se oli. Tässä sitä en paljasta, jotta seuraavat vieraat ei saa ryyppyä ihan helposti.
Seuraava tapaaminen sovittiin 14.5.2008 keloo 12.30 eli Tuulan päivänä ja paikkakin katsottiin valmiiksi. Vastuuhenkilönä on MLe. JPOS on tosin jo käynyt testaamassa paikan ja todennut, että oli ollut valkoisten liinojen ääressä nuorisoa lippis päässä. Ehkä meidänkin pitää vähän laskea pukeutumisen tasoa tästä Klubi-asusta?
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
