Paikka: Ravintola Torni, vastuuhenkilö OK
Aika: 27.2.2008 klo 12.30
Läsnä: JPOS, MLe, TeuP, MP, OK, ELe, TbE ja HJB
Kaikki paikalla ja niin oli pitkä pöytä, että toisen pään keskusteluja en juuri kuullut. Sama varmaan koski toista päätä. Siksi tämä muistelu voi tuntua osasta aika vieraalta. Ehkä kommentteihin ilmestyy myöhemmin myös pöydän toisen pään aihioita.
Pitkillä lentomatkoilla on useimmilla yhtä tukalaa kuin HKL:n busseissa. Tällainen 180 cm:n henkilö kun joutuu istumaan penkillä poikittain. Lensin kerran Vaasaan jollakin Saab-koneella, jossa oli pakko pitää jalat käytävällä. Aina kun lentoemäntä meni ohi, jouduin nousemaan seisomaan eikä kyse ollut kohteliaisuudesta. Pitkään lentomatkaan on syytä varautua tukisukilla ja sopivilla voimisteluliikkeillä. Tukoksia voi tulla hyvinkin nuorille WC:ssä on syytä käydä usein, vaikka ei olisi tarvettakaan, sillä niin saa kuitenkin liikuntaa.
Poliitikot ovat ahkeria tervehtijöitä, etenkin kun vaalit lähestyvät. Melkein jokaisella oli kokemuksia, miten poliitikko oli tervehtinyt, vaikka ei varmastikaan tuntenut. Itse tein kerran seminaarissa ahkerasti muistiinpanoja. Istuin eturiveillä mutta hyvinkin sivussa. Jokainen poliitikko puhui suoraan minulle eli katsoi koko esityksensä ajan salin toiseen reunaan. Epäilivät varmaan toimittajaksi. Perheellisen on yritettävä, sanoo jo vanha sananlaskukin.
Liikennekuri höltyy vuosi vuodelta. Piittaamattomuus muista on lisääntynyt. Ajetaan vasten punaisia valoja. Keltasella ei uskalla pysähtyä, koska silloin tulee ainakin kaksi autoa kaasua lisäten takaluukkuun. Välimatkat ovat niin pienet, ettei pysähtymiseen ole edes mahdollisuutta. Onko kyse asenteesta ”minulle kaikki, heti”? Liikenneympyrät ovat oivallinen ratkaisu, mutta niissäkin pitäisi olla vielä enemmän yhtenäisyyttä, joka olisi hyvä periaate muuallakin. Ainakin näin iäkkäämmän näkökulmasta. Esim. omalla kotiseudulla on kymmenkunta ympyrää, joissa yhdessä ympyrästä poistuva on kärkikolmiolla velvoitettu väistämään ajorataa ylittävää kevyttä liikennettä. Siinä opittu käytäntö pyöräillessä tarttuu ja sitä herkästi soveltaa muuallakin. Tekeekö kukaan nykyisin ns. asennekasvatusta ja – valistusta. Aikoinaan Talja ja Liikenneturva näkyivät joka lehdessä ja päivittäin TV:ssäkin. Veikko Pajunen, Hannu Karpo ja Ensio Itkonen olivat viikoittain liikenneohjelmillaan televisiossa. Onhan niitä auto-ohjelmia nykyisinkin, mutta niissä kerrotaan hevosvoimista ja miten sellaisella autolla ehtii pieneenkin väliin. Vanha hyvä periaate on, että toinen ei pysty ajamaan päälle vaikka tarkoituksella yrittäisi.
Yleensä nykyisin ajatellaan asioita kovin suppeasta näkökulmasta. Kemijärven ja Bochumin etu olisi tietenkin, että tehtaat säilyvät. Valtakunnallisesti tai globaalisti ajatellen se ei välttämättä kuitenkaan ole hyvä. Romanialaisille työpaikat ovat suurempaan tarpeeseen kuin saksalaisille. Meille opetettiin aikoinaan TKK:ssa, että Lapin puu hitaasti kasvaneena on paljon lujempaa kuin etelän puu ilman lannoitteitakin. Lapin puu kannattaisi käyttää siksi kovaa puuta vaativiin kohteisiin, esim. ikkunan pokiin ja karmeihin. Sellun tekeminen lienee tuhlausta ellei kyse ole kieroista rakennuspuuksi kelpaamattomista pölleistä.
Ympäristökysymykset olivat taas muutenkin esillä. Todettiin, että ilmasto-ongelmat jatkuvat ainakin 200 vuotta, vaikka hiilen käyttö lopetettaisiin kokonaan ja heti. Ydinvoimaloita varmaan tarvitaan vielä kuudes ja seitsemäskin. Vaikka sähkönkulutus ei kasvaisikaan, niin Loviisan ja Olkiluodon vanhimmat voimalat alkavat olla käyttöikänsä päässä. Vaikka käyttöaikaa olisi vielä noin 10 – 15 vuotta, on korvaavien suunnittelulla jo kiire. Lisäksi on muita voimaloita vanhenemassa noin 5 ydinvoimalan verran. Tuulivoima on ystävällistä, mutta lohduttaako se kovilla pakkasilla? Jo lapsena tuli lämpötilaa arvioitua savujen perusteella. Jos torppien savut nousivat suoraan ylöspäin, niin silloin oli kova pakkanen. Pakkasella kun ei juuri tuule. Lampaan kasvatus olisi tuulivoimaa parempi ja ystävällisempi ratkaisu? Niistä saisi ”pässinpökkimiä” ja olisihan niistä seuraakin.
Ongelmista keskusteltaessa lähes poikkeuksetta näkyvimmän huomion saavat seuraukset eivätkä syyt. Ratkaisuthan löytyvät vain puuttumalla syihin. Seuraukset tulee hoidettua helposti ”lakaisemalla maton alle”. Politiikassa perustetaan aina työryhmä pohtimaan asiaa. Valmista tulee hiukan ennen vaaleja, jolloin prosessi keskeytyy ilman toimeenpanoa ja uusi hallitus pistää pystyyn uudet työryhmät ja kaikki alkaa alusta. Tietenkin olosuhteet ovat muuttuneet ja tiedot vanhentuneet. Politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitoa, mutta nykyisin se tuntuu olevan enemmänkin yhteisten asioiden riitauttamista.
Digiboxit olivat myös keskustelun aiheena. Ongelmia tuntuu olevan muuallakin kuin tekstityksissä. SVT:n kortti ei suostunut kuulemma toimimaan yhdessä boxissa muuta kuin myyvässä liikkeessä. Ehkä tähänkin on jo löytynyt ratkaisu.
Opetuksen laadusta kävimme pitkän keskustelun, kun ensimmäinen kommentti oli, että matemaattisia aineita suositaan humanististen kustannuksella. Meidän ikäluokalle oli metodina ”ulkoa oppiminen”. Loogista olisi saada opetettua oppimisen ja hyvän ja terveellisen harrastuksen ilo eli motivaatio. Kyllä ne opit sitten tulee perässä. Ulkoa oppiminen ei pitkälle vie, sillä muisti on rajallinen. Parempi on oppia logiikka, jolloin ei tarvitse muistaa niin paljon. Humanistinen logiikka on kuitenkin erilaista kuin matemaattinen logiikka?
Seuraavat kokoukset sovittiin maaliskuun 18. päiväksi ja vastuuhenkilöksi JPOS. Lisäksi sovittiin huhtikuun alkupuolelle seuraavakin kokous, jossa aiheena olisi liikennepoliittinen selonteko. Vastuuhenkilöksi sovittiin ELe, mutta nyt tuottaa ongelmia sopivan päivämäärän löytäminen. Liikenneneuvoksella on niihin aikoihin kysyntää, koska muutkin haluavat kuulla, mitä selonteko sisältää.
HJB / 5.3.2008
- Tapaamiset 1 (1-10) ovat kohdassa 8.5.2006 päivitettynä 26.5.2006
- Tapaamiset 2 (11–19) ovat kohdassa 12.12.2006 päivitettynä 13.10.2007
- sen jälkeen tapaamiskuukauden kohdalla
