Ajatuksia liikennepoliittiseen selontekoon

LVM on ryhtynyt valmistelemaan liikennepoliittista selontekoa, josta tiedote .

LVM on sitä varten pyytänyt näkemyksiä siitä, miten liikennejärjestelmää tulisi konkreettisesti kehittää tällä hallituskaudella hallitusohjelman ja Liikenne 2030 – strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Selonteko on tärkeä koko hallituskautta ohjaava dokumentti, joten on tärkeätä tuoda esiin asiat, oiden toivotaan olevan siinä otettuna huomioon.

Senioreiden kannanottoja
Matti
Liikennejärjestelmän lähtökohtana ihmisten liikkumistarpeet.
- Ihmisille, asuinaluiell, yrityksille tukea oman liikkumisensa suunnitteluun mobility management-periaatetta kehittäen
Liikenneturvallisuus
- ei hötkyillä yksittäsiten onnettomuuksien mukaan, vähenentään pitkäjänteisesti riskitekijöitä
- Liikkujiin vaikuttaminen, onnettomuuksien aiheuttajien konsultointi
- rahoitus varmistetaan pitkäjänteisesti eikä tingitä muiden asioiden vuoksi
Nykyisen liikennejärjestelmän ylläpito
- varmistetaan ensin, vasta sitten kehittämisinvestointeja
- viritetään nykyistä kapasiteettia ennen uuden rakentamista
Vähäliikenteinen tieverkko
- uusia yhteistyömalleja yhdistäen yksityisteiden tarpeeseen sovitettu standardi sekä viranomaisten ja urakoitsijoiden asiantuntemus
- ihmisille laillinen mahdollisuus toistensa kuljettamiseen korvausta vastaan
Yhteys maankäyttöön
- liikennejärjestelmä valmiina asutus- ja toimipaikkarakentamisen tahdissa
Julkinen liikenne
- liityntäliikenteelle palvelutasoa, lämmitetyt/katetut ja turvalliset paikat
- kimppakyytijärjestelyt, oppia USA:sta
- tehokas bussijärjestelmä raideliikennettä odotettaessa tai jopa korvaajana (vrt Ottawan bussimetro)
Rahoitus
- henkilöautojen verotukseen vain autovero ja polttoainevero
- verotus jaetaan haittaveroihin ja väylämaksuun, joka ohjataan liikennejärjestelmälle
- lisäksi ruuhkaveroja suurimmilla kaupunkiseuduilla, tuotto liikennejärjestelmään
- raskaalle likenteelle täsmäverotusta tarvittaessa

Juha

Mikä siinä lienee, kun nämä asiat ei nykyään enää tunnu kiehtovan. Lillukan varsia niiden kahdentoista*) ison asian rinnalla, joihin ihmiskunnan pitäisi ratkaisu keksiä!?
*)
1.. Tuhoamme kiihtyvällä vauhdilla luonnon elinympäristöjä
2.. Tuhoamme kalakannat
3.. Tuhoamme luonnonvarisia lajeja, populaatioita ja geneettistä monimuotoisuutta -> ravintoketjut katkeavat yms.
4.. Veden ja tuulen aiheuttama eroosio
5.. Öljyn, maakaasun ja kivihiilen varannot riittävät muutamiksi kymmeniksi vuosiksi.
6.. Makean veden ehtyminen
7.. Maan yhteyttämiskyvystä puolet 2050, loput luonnonvaraisten kasvien käyttöön.
8.. Teollisuuden päästöt
9.. Tulokaslajit
10.. Ilmaston lämpeneminen
11.. Väestön kasvu
12.. Luonnonvarojen kulutus / henkilö

Teuvo
Toisin esille jo aiemmin esittämäni linjanvedon: tavarat kiskoilla ja henkilöt kumipyörillä.
En pidä pitkän matkan rekkaliikennettä järkevänä erityisesti turvallisuuden kannalta. Muistissa Konginkangas ja monet muut. Kyllä rautateitä pitää pystyä kehittämään niin että ne pärjäävät taloudellisuudessa ja joustavuudessa riittävästi. Lyhyen matkan jakeluliikenne on tietysti kumipyörähommaa.

Kaupungissakin on viileää ja sateista. Juha otti asiaan ihan oikein globaalin näkökulman. Ehkä ne on hyvä selonteon alussa huomioida ja miettiä, miten ne vaikuttaa itse selontekoon? Kuitenkin niillä lillukan varsilla itse selonteko tullee tehdyksi. En lukenut LVM:n sivuja, mutta Matin vastausten perusteella esitän muutaman ajatuksen.
Liikkujissa eläkeläisten osuus korostuu. Eläkeläiset ovat ehkä muuten tarkempia, mutta huomiovirheitä tulee. Eevalle jo 10 vuotta sitten korostin sitä, että liikenneympäristön pitää olla selkeä ja helposti tajuttavissa. Tämä sopinee eritysisti myös nuorelle polvelle, joka ajelee enempiä ajattelematta. Se myös merkitsee, että ei pidä lähteä tekemään laajoja erilaisten ratkaisujen kokeiluja vaan enemmän ajattelua ja sitten toteutukseen. Jos ratkaisuja vaihdetaan joka vuosi, niin sekavahan siitä järjestelmästä tulee.
Pitkäjänteisyys on hyvä asia, mutta kyllä minusta voi vähän suhdanteitakin ottaa huomioon hankkeiden aloituksessa. Jos hanke on aloitettu, niin sitten ei pidä viivytellä. Liikenteen työnaikaiset haittakustannukset voivat olla joskus jopa samaa suuruusluokkaa kuin itse investointi.
Nykyisen väylän virittäminen voi olla kallista, jos uusi väylä tulee pian. Siksi taloudellisten laskelmien käyttö ja erityisesti laskennan osaaminen on tärkeää. Laskelmia pitää myös arvostaa. Turhaahan niiden teko on, jos ei ole vaikutusta.
Vähäliikenteisten väylien tason pitäisi olla tarpeen mukainen. Tarve tulee paremmin rinnastettua kustannuksiin, jos "käyttäjä maksaa" periaate on lähellä. Siksi vähäliikenteisten vastuuta pitäisi olla enemmän lähialueella (yksityinen, kunta, maakunta). Julkisen liikenteen järjestäminen maaseudulla tulee olemaan haasteellista, kun autottomien määrä vähenee. Rutsissahan kai suunniteltiin jopa autolla ajoluvan sallimista alhaisella nopeudella nuoremmille (15 - 16 v) kodin ja koulun välillä. Mopoautollahan se jo olisi, mutta maksaa paljon.
Liikennesuunnittelu on erityisen tärkeä osa kaavoitusta. Esim. Jätkäsaaren autoton kaupunginosa on iso suunnitteluriski. On paljon esimerkkejä, joissa ensin rakennetaan ja sitten valitetaan olosuhteita. Esim Myrskylässä rakennettiin 6 omakotitaloa valtion tien viereen kuivakuorikerroksen päälle. Alla on 40 metriä liejua. Näin maaperätutkimuksen tulokset joskus 70-luvulla. Minä neuvoin kaikkia tuttavia pysymään ko taloista kaukana. Nyt asukkaat valittavat tien aiheuttamasta tärinästä ja melusta. Samalle kohdalle rakennettiin 80-luvulla töyssy, mutta kun silloisista taloista putoili taulut seiniltä, niin töyssy purettiin. Jonkin laiset epätasaisuudet siihen kuitenkin jäi. Olisikohan ko kohta nupukiveä, kuten kirkon kohdalla, josta töyssy myös purettiin, kun kirkko oli hajota.
USA.n kimppakyytejä en tunne, mutta Hummer-kuljetuksia ei Suomessa tarvita?
Veroista olen Matin kanssa samaa mieltä. Yksinkertainen on kaunista. Keräyskustannukset ei saa muodostua suuriksi, esim väylä ja ruuhkamaksuissa. Tosin onhan niillä ohjausvaikutusta haittamaksuperiaatteellakin.. Siinä mielessä auto- ja polttoaineen vero olisivat riittäviä. Ajoneuvoverokin (käyttömaksu) on turha ja hallinta maksaa. Tai sitten perinnän voisi jotenkin yhdistää katsastukseen.
Minä myös ehdotan, että katsastamaton ja rekisteristä poistettu auto ei saa seistä julkisella alueella eli jos maksut on esim. kuukauden myöhässä, niin ajoneuvon saa siirtää ilman erillisiä kehoituksia ja kustannukset omistajalle.
Tierahasto voisi olla myös hyvä. EK saisi päättää hankkeista vaikka nykyiseen tapaan ja siirtää rahat Tierahastoon. Tiehallinnon tehtävän olisi sitten hoitaa toteutus ilman tiukkaa vuosikehystä ja byrokratiaa. Asiaa pitäisi tosin kehitellä, koska se sisltää myös paljon ansoja. Poliitikollehan oli ainakin ennen tärkeintä saada hanke alkuun, valmistuminen ei enää niin kiinnostanut.
Väyläkohtaisissa maksuissa kiinnostaa aina sen maksun kiertäminen. Vaikka kiertäjiä ei oli paljon, voi niistä syntyä yllättäviä ongelmia. Kotikadulla olen useamman kerran huomannut, että nuoriso ajaa mielellään 60 km/H jalkakäytävällä, koska ajoradalla on töyssyjä. Tyrkkää siin pihapensaiden välistä nokkaa väylälle?

HJB MUISTELEE 22 / KESÄLLÄ 1966 LEMMINKÄISELLÄ / 4

HJB / 10.06.2007

NO 14 / 27.03.2007 TVL ei pysynyt pohjatöissä meidän vauhdissa, joten muistaakseni Vapaalan jälkeen tuli tauko. Meidät ohjattiin Myllymäen koululle Kehä III:n ja vt 3 liittymän lähelle. Koulua rakentanut urakoitsija oli tehnyt konkurssin ja pihatyöt olivat jääneet kesken. Meidän tehtävämme oli päällystää noin 100 metriä kanttiinsa oleva koulun piha. Siinä suunnittelin, missä suunnassa aletaan massaa levittää, kun paikalle ilmestyi arkkitehti, joka ilmoitti, että koko piha on 10 cm liian korkealla. Siihen pysähtyi päällystystyöt. Onneksi vastaavamestari sattui paikalle ja rauhoitteli, että nyt ei kannata pojat hätäillä. Täällä ollaan tuntipalkalla konkurssipesän laskuun. Meidän porukka ei ollut samaa mieltä, koska se tiesi tuotantopalkkioiden jäävän palkasta pois eli palkka puolittui.

NO 15 / 27.03.2007 Ensimmäinen päivä meni seinän vierustoja lapiolla putsatessa. Sieltä kaivettiin se 10 cm pois. Seuraavaksi päiväksi ilmestyi työmaalle alusterällä varustettu traktori ilman kuljettajaa. Minä olin ajellut traktorilla ennekin, joten ei kun pukille. Höylääminen vaatii ammattitaitoa, joten opetteluksihan se päivä meni. Seuraavaksi päiväksi löytyi onneksi osaava kuljettajakin. Niin siinä saatiin koko piha madallettua ja massat työnnettyä sivuun kasaksi. Piha oli laaja ja pudotusta toiseen reunaan oli vain 0,5 metriä eli kaltevuus oli 0,5 %. Yritin arkkitehdille vakuuttaa, että lätäköitä pihalle jää, mutta hän ei suostunut isompaan kallistukseen. Niinpä sitä minä sitten silmällä ohjasin traktoria höyläämään pihan mahdollisimman suoraksi.

NO 16 / 27.03.2007 Seinän vierustat päällystimme käsin. Minä näytin mallia, miten isokuuppaisella viljalapiolla levitetään asfalttia. Kaverit ravistelivat päätään ja totesivat, että kyllä on koulu pilannut hyvän työmiehen. Aikanaan päästiin vetämään levittäjällä itse kenttääkin. Minusta näytti siltä, ettei kenttään pahoja kuoppia päässyt syntymään. Tarkastusta edeltävänä yönä oli kuitenkin satanut ja olihan siellä yksi lätäkkö keskellä pihaa. Minä löysin jostakin 5 tuuman naulan ja sillä kävin tekemässä reiän asfalttiin. Koska alla oli karkea sepeli, niin vedet hävisivät kohtalaisen äkkiä eikä reikää huomannut, jos ei osannut etsiä. Vastaanottaja hyväksyi pihan ja kiitteli hyvin onnistuneesta kallistuksen säädöstä. Meille tuli lähtö TVH:n työmaalle ja taloja kiertävät käytävät jäivät toisen porukan tehtäväksi. Myöhemmin kuulin, että niissä oli töpeksitty oikein kunnolla. Vaikka kyse oli vain parin metrin levyisistä käytävistä, oli niiden kallistus onnistuttu tekemään seinään päin. Lemminkäinen joutui ne kaikki purkamaan ja tekemään uudestaan.

NO 17 / 10.06.2007 Kävin viime viikolla fillarilla katsomassa, miltä koulun piha nyt näyttää. Sinne oli rakennettu jotain istutuksia ja niiden puutkin olivat jo kohtuullisen kokoisia. Mutta asfaltti? Taisi olla edelleen sitä 40 vuotta sitten tehtyä? Se oli aivan palasina ja oli siellä paljon painumiakin, joten nyt on jo lätäköitä enemmän. Mutta hyvin on kestänyt, kun ei ole 40 vuoteen tarvinnut uusia. Piha on nyt niin ränsistyneen näköinen, että Vantaan olisi syytä jotakin sille tehdä vai onko koulu menossa jo lakkautukseen? Onhan rakennuskin 40 vuotta ollut käytössä.

HJB